Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Hankintadirektiivit voimaan Suomessa keväällä

Euroopan unioni on antanut uudet hankintadirektiivit 2014. Sen jälkeen niitä on valmisteltu Suomessa osaksi lainsäädäntöämme. Valmistelu on viivästynyt ja siirtynyt yhdeltä hallituskaudelta toiselle.  Tällä hetkellä hallituksen esitystä odotetaan eduskunnalle annettavaksi ministeriön mukaan aikaisintaan helmi-maaliskuussa 2016.

Mielenkiintoista on nähdä, miten esimerkiksi hallituksen kokoonpanon muuttuminen lain valmistelun aikana tulee vaikuttamaan lain sisältöön – jos tulee.

Kynnysarvot nousevat

Edelliseen hallitusohjelmaan oli kirjattu kansallisten kynnysarvojen selkeä nostaminen lähemmäs EU-kynnysarvoja. Esimerkiksi tavaroiden ja palvelujen osalta kansallinen kynnysarvo on tällä hetkellä varsin alhainen 30.000€. Asiaa valmisteleva työryhmä esitti maltillisia korotuksia, jolloin tavaroiden ja palvelujen kynnysarvo olisi 60.000€, sote-palveluiden 300.000€, käyttöoikeussopimusten 500.000€ ja rakennusurakoiden 150.000€. Hankintadirektiivi sinänsä ei velvoittaisi meitä asettamaan kansallisia kynnysarvoja lainkaan – tässä on kyse asiasta, jonka kansallinen lainsäätäjä saa halutessaan ottaa käyttöön – tai ottaa käyttämättä, kuten jotkut EU-maat ovatkin tehneet.

PK-yritysten asema paranee

Pk-yritysten aseman parantaminen hankintakilpailuissa on ollut yksi lain keskeisimpiä tavoitteita. Uudistus pyrkii karsimaan tunnettuja esteitä hankintakilpailutuksiin osallistumattomuudesta. Siinä ehdotetaan mm. kelpoisuuden osoittavia selvitystoimenpiteitä yksinkertaistettavaksi ja rajoitetaan hankintayksikön mahdollisuuksia edellyttää vähimmäisliikevaihtorajaa. Samoin rajoitetaan hankintayksikön mahdollisuutta pyytää laajoja selvityksiä tarjoajilta soveltuvuudestaan tarjouskilpailun aikana. Merkittävä uudistus koskee hankintojen jakamista. Lähtökohtana uudessa laissa tulee nimittäin olemaan hankintojen jakaminen pienempiin kokonaisuuksiin, jotta mahdollisimman moni yritys pystyy hankintaan osallistumaan. Mikäli hankintayksikkö ei jostain syystä jakaisi hankintaa, tulee sen perustella asiaa erikseen.

Hankinnat pienempiin osiin

Hankintojen jakaminen nykyistä pienempiin kokonaisuuksiin tulee muuttamaan hankintakilpailutuksia merkittävästi, mikäli lakia lähdetään noudattamaan direktiivin selkeän hengen mukaisesti – pitää jakaa osiin, jotta pienemmätkin yritykset voivat osallistua. Sen lisäksi, että se tarjoaa pk-yrityksille paremmat mahdollisuudet osallistua hankintakilpailuihin, tuo se myös hankintayksiköille kaivattua mahdollisuutta nykyistä hieman paremmin ohjata hankintakilpailutusta esimerkiksi oman kaupungin pienemmille yrittäjille soveltuvaksi. Huomattavaa on kuitenkin, että tästä asiasta ei ole säädetty valitusoikeutta. Toteutuuko EU-lainsäätäjän tahtotila, jos se jää vain toiveen varaan?

Oikeussuojakeinojen käyttö vaikeutuu

Uusi laki muuttaa tarjoajan käytettävissä olevia oikeussuojakeinoja muutoinkin merkittäväsi. Valittaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen olisi jatkossa mahdollista vain valitusluvan perusteella. Lisäksi on ehdotettu, että seuraamuksia oikeus voisi määrätä vain tilanteissa, joissa lainvastainen menettely on vaikuttanut tarjouskilpailun lopputulokseen, tai tarjoajan asemaan menettelyssä. Pyrkimyksenä lienee karsia muodollisia valituksia, joilla ei ole vaikutusta kilpailun lopputulokseen. Jatkossa hankintayksikkö voisi käyttää hankintaoikaisua 90 päivän kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä nykyisen 60 päivän sijaan. Lisäksi väliaikaisissa järjestelyissä ei enää rajoitettaisi sitä, kenen kanssa väliaikaisen sopimuksen saa tehdä.
Laatua pyritään korostamaan julkisten hankintojen valintaperusteena. Halvinta hintaa voi kuitenkin jatkossakin käyttää valintaperusteena tavarahankinnoissa ilman perusteluja. Muutoin pitäisi käyttää kokonaistaloudellista edullisuutta. Mikäli halutaan käyttää vain halvinta hintaa muissakin hankinnossa, tulee sen käyttö perustella. Kyseinen perusteluvelvollisuus on kansallinen lisäys, eikä se perustu siis EU-direktiiviin. Tästäkään asiasta ei kuitenkaan saisi valittaa.

Mielestäni nämä lain 2 suurta uudistusta hankintojen osittamisesta pienempiin kokonaisuuksiin ja laadun huomioimisesta pelkän hinnan sijaan jäävätkin hiukan torsoiksi, kun suurien puheiden jälkeen ne jäänevät toivotaan, toivotaan tasolle. Valitettavaa, sillä juuri nämä asiat palvelisivat sitä lainsäätäjän ykköstavoitetta, eli pk-yrittäjän aseman parantamista.

Lopuksi

Kyse on nimenomaan lain kokonaisuudistuksesta, jossa suurin osa lakitekstistä muuttuu. Uudistustyö vie aikaa, mutta EU:n hankintadirektiivien kansallinen voimaansaattamisaika päättyy jo huhtikuun puolivälissä tänä vuonna. Mikäli uudet lait eivät ole kansallisesti voimassa vielä tuolloin, voi EU-oikeuden välittömän oikeusvaikutuksen periaatteen kautta osa direktiivien säännöksistä periaatteessa tulla jo tuolloin sovellettavaksi, vaikka kansallista lainsäädäntöä ei siihen mennessä olisikaan saatu voimaan. Edellyttäen mm, että direktiivin säännös on riittävän selvä ja täsmällinen sekä ehdoton. Kehotankin asiakkaitani huomioimaan tämän julkisia hankintoja valmistellessaan – huhtikuussa 2016 muutokset tulisi olla huomioitu lainsäätäjän toimesta, mutta ellei ole, niin ei liene oma varovaisuus asiassa pahitteeksi.

Hyviä hankintoja!

 

Lisätty 4.2.2016