Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Asianajaja turvaa oikeusvaltion

Minulla oli kunnia tulla kesäkuussa valituksi Suomen Asianajajaliiton puheenjohtajaksi. Asianajajaliitto on lailla perustettu julkisoikeudellinen yhdistys, jolla on paljon lakisääteisiä tehtäviä. Kaikki Suomen asianajajat kuuluvat Asianajajaliittoon. Asianajajaksi hyväksymiseen edellytetään mm. oikeustieteen maisterin tutkintoa ja sen jälkeistä vähintään neljän vuoden työkokemusta sekä erillisen asianajajatutkinnon suorittamista. Suomen asianajajakunnan perusarvot ovat lojaalisuus, riippumattomuus, esteettömyys, luottamuksellisuus ja kunniallisuus. 

Oikeusvaltiossa on aina riippumaton asianajajakunta. Jokainen rikoksesta epäilty ansaitsee oikeuden asianmukaiseen puolustukseen, ja jokaisella ihmisellä ja yrityksellä pitää olla mahdollisuus saada esteetön ja riippumaton asianajaja ajamaan lojaalisti asiaansa, olipa vastapuolena vaikka valtion viranomainen. Suomen kaltaisessa maassa, jossa on erittäin ammattitaitoinen ja täysin korruptiosta vapaa tuomarikunta, oikeus asianajajaan ei ehkä tunnu yhtä tärkeältä kuin maissa, joissa tuomioistuinlaitos on kehnommalla tolalla. Yksikään täysimittaiseen oikeudenkäyntiin menevä asia ei kuitenkaan ole täysin selvä – muutenhan ei tuomioistuimia tarvittaisikaan. Kokenut asianajaja osaa tuoda jutusta esille päämiehensä kannalta olennaiset seikat.

Toimistomme on perustamisestaan saakka ollut aktiivisesti mukana Asianajajaliiton toiminnassa. Olemme pitäneet tärkeänä sitä, että osallistumme yhteisten asioiden hoitamiseen. Asianajajaliitto ei toimisi ilman lukuisten vapaaehtoisten asianajajien panosta.

Asianajajaliitto lausuu vuosittain yli 50 lainsäädäntöhankkeesta – vastaisuudessa minun allekirjoituksellani. Onneksi lausuntoja valmistelemassa on yli 120 vapaaehtoista asianajajaa eri oikeudenalojen asiantuntijaryhmissä. Monessa asiassa asianajajat ovat ainoita lausunnonantajia, ministeriöiden työryhmien jäseniä tai eduskunnassa kuultavia, jotka tuovat esille esimerkiksi perus- ja ihmisoikeusnäkökulman tai muuten ovat pienen ihmisen asialla. Toimimme aktiivisesti Euroopan asianajajaliittojen neuvostossa CCBE:ssä, mitä kautta on mahdollista vaikuttaa Euroopan Unionissa vireillä oleviin asioihin.

Olen itse työskennellyt koko työurani liikejuridiikan parissa. Yrityksille on erittäin tärkeää, että oikeuslaitos on ehdottoman luotettava ja riippumaton. Suomessa yhtenä huolena on oikeudenkäyntien liian pitkä kesto, minkä korjaamiseen Asianajajaliitto pyrkii johdollani vaikuttamaan. Suomessa saavat oikeudellisia palveluja myös yrityksille yhä tarjota toimijat, joilta ei edellytetä mitään pätevyys- tai jatkokoulutusvaatimuksia, joiden toimintaa kukaan ei valvo, jotka eivät ole sitoutuneita mihinkään ammatillisiin sääntöihin ja jotka eivät välttämättä ole riippumattomia. Asianajajaliiton tavoitteena on, että etenemme kohti länsimaista mallia, jossa tuo ei ole mahdollista.

Asianajajaa tarvitaan myös yksittäisen ihmisen elämän monissa eri vaiheissa, vaikkei joutuisikaan osalliseksi oikeudenkäyntiin. Mm. moni perhe- ja perintöoikeudellinen asia ratkeaa parhaiten kokeneen ja noihin asioihin erikoistuneen asianajajan avulla. Yksi uuden tehtäväni haasteista on, että merkittävä osa maamme asianajajista tulee jäämään eläkkeelle lähivuosina. Asianajajiksi haluavista ei ole pulaa Etelä-Suomen kasvukeskuksissa eikä niillä paikkakunnilla, joissa on oikeustieteellinen tiedekunta. Kaikkialla muualla sen sijaan uhkaa käydä niin, että eläköityville asianajajille ei tule riittävästi seuraajia. Tämä jättää sekä kansalaiset että yritykset vaille asianajopalveluja. Erityisen konkreettinen tämä tilanne on niillä paikkakunnilla, joista käräjäoikeus on päätetty lakkauttaa. Asianajajaliitto pyrkii aktiivisesti kannustamaan nuoria juristeja hakeutumaan töihin suurimpien kaupunkien ulkopuolelle. Lisäksi panostamme paljon etäasioinnin kehittämiseen.

Monien suomalaisten asianajajien työ on kansainvälistynyt huomattavasti viimeksi kuluneiden parinkymmenen vuoden aikana. Myös Suomen Asianajajaliitto on tiiviisti mukana kansainvälisessä yhteistyössä. Sen myötä liiton puheenjohtaja matkaa syksyn aikana mm. San Franciscoon, Reykjavikiin, Washington DC:hin, Lontooseen, Pariisiin ja Brysseliin. Ulkomaisten kollegojen tapaaminen avartaa näkemyksiä ja antaa mahdollisuuden ottaa oppia toisten virheistä ja onnistumisista.

Minulla ja vaimollani oli ilo olla elokuussa kutsuvieraina American Bar Associationin vuosikokouksessa. Maailman suurin asianajajajärjestö on monella tapaa vaikuttava. Yhdysvalloissa pannaan paljon painoa mm. eri vähemmistöjen tasapuoliselle kohtelulle rekrytoitaessa juristeja. Erityisen hienoa oli kuulla amerikkalaisten kollegojen lukuisista hankkeista oikeusvaltion (Rule of Law) edistämisestä eri puolilla maailmaa. ABA:n Rule of Law -ohjelmassa työskentelee yli 500 palkattua ihmistä, minkä lisäksi lukuisat asianajajat antavat vapaaehtoisesti työpanostaan. Istuin eräässä tilaisuudessa samassa pöydässä Kongon demokraattisesta tasavallasta olevan nuoren kanssa, jolle ABA oli tarjonnut mahdollisuuden päästä opiskelemaan juristiksi. Toivoisin, että Suomen Asianajajaliiton pienistä resursseista huolimatta voisimme omalta osaltamme saada aikaan jotakin samantapaista.

Suomen Asianajajaliitto täyttää 100 vuotta vuonna 2019. Näillä näkymin tulen olemaan liiton puheenjohtaja myös tuon juhlavuoden ajan. Pyrimme tuolloin erityisesti tekemään tunnetuksi missiotamme: Asianajaja turvaa oikeusvaltion. On upeaa saada olla johtamassa asianajajakunnan valmistautumista juhlavuoteen.
Kaikesta tästä huolimatta tulen myös täysipainoisesti jatkamaan työskentelyä asiakastoimeksiantojen parissa. Yhä useammassa asiassa on mukana joku toimistoni erinomaisista kollegoista, mutta asiakastyö on asianajajan ammatin suola (ja leipäkin), enkä aio siitä luopua.

 

Lisätty 27.9.2016