Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Testamenttiomaisuus ei tule itsestään

Kenenkään ei ole pakko ottaa vastaan hänelle testamentattua omaisuutta. Toisaalta testamentattu omaisuus ei tule automaattisesti sen saajalle vaan testamentin saajalta edellytetään aktiivisia toimenpiteitä saadakseen omaisuuden itselleen. Testamentin saajan on annettava testamentti tiedoksi perillisille.

Kenelle
 
Jotta testamentin saaja voisi saada hänelle testamentatun omaisuuden itselleen, hänen on annettava se tiedoksi perillisille. Testamentti on annettava tiedoksi jokaiselle perilliselle erikseen ja nimenomaan jokaiselle perilliselle eikä esimerkiksi kuolinpesään mahdollisesti määrätylle pesänselvittäjälle. Sitä vastoin yhden testamentin saajan suorittama tiedoksianto luetaan myös muiden testamentin saajien hyväksi.

Jos perittävältä ei jää rintaperillisiä (suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen), eloonjäänyt puoliso perii perintökaaren säännösten mukaan ensiksi kuolleen puolison (perittävän). Tällaisessa tapauksessa testamentti on annettava tiedoksi sekä leskelle että ensiksi kuolleen puolison toissijaisista perillisistä (isä, äiti, veli, sisar tai veljen taikka sisaren jälkeläinen) niille, joilla tiedoksiantohetkellä lähinnä on oikeus perintöön.

Miten

Tiedoksiannon on tapahduttava todisteellisesti. Samalla perilliselle on annettava oikeaksi todistettu jäljennös testamentista. Tiedoksianto voi tapahtua erillisellä asiakirjalla, jonka perillinen allekirjoittaa. Yksinkertaisinta on ottaa suoraan testamenttiin merkintä tiedoksiannosta. Kuten edellä mainitsin testamentti on annettava tiedoksi jokaiselle perilliselle, joten esim. perunkirjoitustilaisuudessa voisi olla mahdollisuus ottaa kaikkien perillisten allekirjoitus samalla kertaa. Mikäli perillinen pyrkii välttelemään tiedoksiantoa, tiedoksianto voi tapahtua haastemiehen välityksellä.

Testamentin tiedoksianto edellyttää nimenomaan testamentin saajan aktiivisia toimenpiteitä. Vaikka olisi selvää, että perillisellä muutoinkin on tieto sekä testamentista että sen sisällöstä, testamentin moiteaika ei ala kulua ennen kuin testamentti on annettu nimenomaisesti perilliselle tiedoksi. Perillisellä on sitten oikeus kuuden kuukauden kuluessa tiedoksisaannista moittia testamenttia ja saada se mahdollisesti julistettua pätemättömäksi.

Missä ajassa

Testamentti voidaan antaa tiedoksi milloin tahansa perittävän kuoleman jälkeen. Tiedoksiantamiselle ei ole olemassa mitään erityistä takarajaa lukien siitä, kun testamentinsaaja itse on saanut tiedon testamentista vaan testamentti on annettava tiedoksi samassa ajassa kuin testamentinsaajan on muutoinkin saatettava oikeutensa voimaan. Perintökaaren mukaan perinnön tai testamentin saajan on saatettava oikeutensa voimaan viimeistään kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta tai, jos testamenttiin perustuva oikeus alkaa myöhemmin, tästä ajankohdasta lukien.

Testamentin tiedoksianto riittää aina oikeuden voimaansaattamiseksi. Mikäli testamentin saaja ei edellä mainituin tavoin ilmaise tahtoaan ottaa testamentattu omaisuus vastaan määräajassa, hän menettää oikeutensa. Kymmenen vuoden määräaika alkaa kulua vaikka testamentin saaja ei edes tietäisi hyväkseen tehdystä testamentista.

Rintaperillisen lakiosa

Testamentin suhteesta rintaperillisiin on hyvä muistaa, että rintaperillisellä on (periaatteessa) aina oikeus lakiosaan (= puolet hänelle perintökaaren mukaan tulevasta perintöosuudesta). Ts. vaikka joku testamenttaisi koko omaisuutensa tietylle taholle, tällaisella testamentilla ei voi syrjäyttää rintaperillisen oikeutta lakiosaan. Rintaperillisellä on oikeus lakiosaan testamentista riippumatta, edellyttäen kuitenkin, että rintaperillinen vastaavasti tekee testamentin saajalle ns. lakiosailmoituksen.

Juha Auvinen

Päivitetty 7.9.2012