Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Edunvalvontavaltuutus

Silloin kun yrittäjä, yrityksen asioiden rinnalla, miettii henkilökohtaisia asioitaan, kannattaa muistaa edunvalvontavaltakirjan tarjoamat mahdollisuudet. Edunvalvontavaltakirja on hyvä tapa määrätä asioista siinä vaiheessa, kun asioihin voi vielä itse vaikuttaa.

Edunvalvontavaltakirjalla henkilö voi määrätä, miten asiat tulevat hoidetuksi siinä tapauksessa, että hän korkean ikänsä, muisti- tai muun sairauden taikka muun vastaavan syyn vuoksi tulee kykenemättömäksi itse niistä huolehtimaan. Samalla valtuuttaja voi määrätä, kuka asioita aikanaan hoitaa. Tärkeää on, että valtuuttajan oma tahto tulee kirjattua ja että asioita hoitaa henkilö, johon valtuuttaja voi luottaa.

Valtakirja voi yhtäältä olla ns. yleisvaltakirja, jolloin valtuutus käsittää kaikki taloudelliset asiat, ml. mahdolliseen yritystoimintaan ja perinnönjakoon liittyvät asiat (esimerkkinä toisaalla tässä lehdessä tarkemmin esitelty perinnöstä luopuminen). Toisaalta valtuutuksen voi rajata koskemaan vain tiettyä oikeustointa tai omaisuutta. Valtuutuksen voi myös jakaa kahden tai useamman henkilön kesken. Vaikka valtuutuksen muutoin antaisi lähiomaiselle, voi olla järkevää määrätä yrityksen asioita hoitamaan henkilö, joka tuntee yhtiön. Näin lähiomaiselle ei luoda paineita asioista, jotka eivät välttämättä ole hänelle tuttuja. On kuitenkin hyvä muistaa, että toimi valtuutettuna kuka tahansa ja kuului valtuutuksen piiriin mitä asioita tahansa, valtuutetun ei tarvitse toimia yksin, vaan hän saa käyttää valtuutusta hoitaessaan avustajia (esim. asianajajaa) – kunhan valtuutettu huolehtii, että kaikki tehdyt toimet ovat valtuuttajan edun mukaisia.

Edunvalvontavaltuutus koskee tavanomaisesti taloudellisia asioita, mutta valtuutus voidaan antaa koskemaan myös sellaisia henkilöä koskevia asioita (esim. hoitoon liittyvät kysymykset), joiden merkitystä valtuuttaja ei kykene ymmärtämään valtuutuksen käyttöhetkellä. Ainoastaan ns. korostuneen henkilökohtaiset asiat, kuten avioliiton solmiminen ja testamentin laatiminen, on laissa rajattu valtuutuksen ulkopuolelle. Mikäli henkilö on laatinut hoitotahdon (hoitotestamentin), valtuutetun on otettava se huomioon päätöksiä tehdessään. Jos hoitotahtoa ei ole, edunvalvontavaltuutettu ja lähiomaiset toimivat rinnakkain henkilön hoitoon liittyvissä asioissa.

Vaikka valtakirjassa saa melko vapaasti määrätä asioiden hoidosta, laki edellyttää itse valtakirjalta tiettyä määrämuotoisuutta. Valtakirja on laadittava kirjallisesti ja kahden samaan aikaan paikalla olevan esteettömän todistajan on vahvistettava, että valtuuttaja on ymmärtänyt valtakirjan merkityksen. Siinä vaiheessa, kun henkilö valtakirjan mukaisesti menettää kykynsä hoitaa asioitaan, valtuutus on vielä saatettava maistraatissa voimaan.

 

Lisätty 19.2.2018