Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Etäkauppaako?

Suurella osalla yrityksistä on nykyään markkinointikeinonaan käytössä nettisivut. Ne ovatkin kustannustehokas tapa tavoittaa asiakkaita ja myös oivallinen kaupanteon väline. Nettisivuilla annettuihin tietoihin perustuen solmitaan puhelimitse ja sähköpostitse sopimuksia tämän tästä. Sivuston tai muiden etäviestimien (puhelin, sähköposti, televisio jne.) välityksin sopimuksia tehtäessä on kuitenkin erityisesti kuluttajien osalta syytä pitää mielessä muutamia perussääntöjä. Näitä ovat mm. velvollisuus etukäteen ennen sopimuksen solmimista antaa asiakkaille tietoja palvelun ja sopimuksen ehdoista sekä vahvistaa nämä ennen toimituksen tai palvelun aloittamista. Puutteet voivat tulla kalliiksi.

Korkein oikeus on ratkaisussaan 2009:90 hieman yllättävällä tavalla tulkinnut etäkaupan käsitettä. Ratkaisun mukaan sähköpostilla ja puhelimitse tehty sopimus on etämyyntiä ja säilyy sellaisena riippumatta siitä, tapaavatko osapuolet henkilökohtaisesti ennen varsinaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä. Kuluttaja sai tuossa tapauksessa peruuttaa kuluitta jo täytetyn välitystoimeksiannon, koska hän ei ollut saanut kuluttajansuojalaissa tarkoitettua vahvistusta sopimuksen ehdoista.

Jutussa oli pääpiirteissään kysymys siitä, että autovälittäjän ja asiakkaan välille katsottiin syntyneen tuontiauton hankintaa koskeva välityssopimus. Sopimuksen syntyminen oli "alkanut" nettisivuilla olleen yhteydenottolomakkeen perusteella. Asiakas oli sillä lähettänyt yhtiölle yksilöintitiedot haluamastaan autosta. Osapuolet olivat tämän jälkeen jatkaneet keskustelua sähköpostitse ja puhelimitse. Osapuolet olivat myös tavanneet ennen kuin välittäjän edustaja oli lähtenyt etsimään autoa Saksasta. Tällä ei kuitenkaan KKO:n mielestä ollut merkitystä, koska sopimus oli syntynyt jo tätä ennen ja nimenomaan etäviestimien (puhelin, sähköposti, nettisivut) välityksin.

Välittäjäyritys oli etsinyt hankittavan auton paikan päällä Saksassa ja maksanut myyjälle käsirahan. Asiakas kuitenkin kieltäytyi maksamasta autoa etukäteen ja kauppa raukesi. Välittäjä vaati ostajalta kaupan peruuntumisesta aiheutuneita kuluja (matkakulut, käsiraha yms.). Asiakkaalla ei kuitenkaan KKO:n mukaan ollut velvollisuutta niiden korvaamiseen, koska asiakkaalle ei ollut lähetetty kuluttajansuojalain 6 luvun 14 §:ssä tarkoitettua vahvistusta sopimuksen ehdoista.

Edellä mainitussa tapauksessa osapuolten välisen sopimuksen katsottiin syntyneen etäviestimen välityksellä, vaikka osapuolet olivat kaupanteon aikana myös henkilökohtaisesti tavanneet. Tulkinta on mielenkiintoinen ja ratkaisu onkin varoittava esimerkki siitä, mitä riskejä toisinaan liittyy sopimusten solmimiseen sähköisillä viestimillä. On syytä huomata, että ratkaisun periaate on sovellettavissa vastaavissa olosuhteissa myös pelkästään puhelimitse solmittaviin sopimuksiin. Sopimuksen ehdot on tällöin yhtä lailla erikseen vahvistettava, kun kyseessä on kuluttaja-asiakas.

Ratkaisun avain on kysymys siitä, onko myyjäosapuolen markkinointi- ja myyntitapa järjestetty siten, että sen pääasiallisena tarkoituksena on sopimusten tekeminen asiakkaiden kanssa etäviestimien avulla. Jos sopimusten solmiminen käyttäen nettisivujen yhteydenottolomakkeita, sähköpostia ja puhelinta on tehty asiakkaalle mahdolliseksi ja pääasialliseksi keinoksi, on kyseessä em. tilanne. Jos sopimus syntyy näin, on tällöin asiakkaalle annettava kuluttajansuojalain 6 luvun 13 pykälässä tarkoitetut ennakkotiedot palvelusta ja sen ehdoista. Lisäksi sopimuksen solmimisen jälkeen asiakkaalle on vahvistettava markkinoinnissa annetut ennakkotiedot siten, että asiakas voi ne tallentaa ja toisintaa muuttumattomina. Asiakkaalla on myös sopimuksen peruutusoikeus. Puutteellinen tilaus- tai toimeksiantovahvistus pidentää peruuttamisajan 14 päivästä kolmeen kuukauteen. Jos vahvistusta ei anneta lainkaan, on peruutusaika yksi vuosi.

Edellä mainittu KKO:n tapaus merkitsee, että kuluttajille tavaroita tai palveluita myyvän yrityksen nettisivuja ja niiden yhteydenottolomakkeita tms. (sekä sähköposti- ja puhelinviestintää) on arvioitava siinä valossa, onko niiden pääasiallisena tarkoituksena sopimusten tekeminen asiakkaiden kanssa "etänä". Jos näin on, tulee yrityksen huomioida kuluttajan peruutusoikeus. Peruutusoikeus on tällöinkin mahdollista tietyin edellytyksin poistaa.

Tatu Kulmala

Päivitetty 26.7.2012