Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Olisiko yrityssaneerauksesta apua koronan aiheuttamaan maksukyvyttömyyden uhkaan?

Koronaviruksen vaikutukset talouteen ovat voimakkaat ja osalla yrityksistä kassavirta on jo nyt kuihtunut huolestuttavasti. Maksukyky voi olla nopeasti kovilla, kun kuluja ei saa karsittua samaan tahtiin sisään tulevan rahavirran ehtymisen kanssa.

Yrityssaneeraus on tarkoitettu parantamaan taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden, mutta elinkelpoisten yritysten edellytyksiä selviytyä taloudellisista vaikeuksistaan. Saneerauksella pyritään välttämään tarpeettomia konkursseja. Koronaviruksen aiheuttamissa ongelmissa yrityssaneerausmenettely voi olla harkitsemisen arvoinen vaihtoehto, jos yhteiskunnan mahdolliset tukitoimet eivät osoittaudu riittäviksi. Olen listannut alle joitakin näkökulmia, joita on hyvä ottaa huomioon yrityssaneerausta harkittaessa.

1 Reagoi ja tee päätös ajoissa

Tarpeettomien konkurssien välttäminen edellyttää, että maksuvaikeuksiin joutunut yritys hakeutuu saneerausmenettelyyn mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Saneerauslainsäädännön ensisijainen tavoite onkin alun perin ollut se, että yrityssaneeraus yleensä aloitettaisiin silloin, kun yritys ei vielä ole maksukyvytön, mutta sitä uhkaa maksukyvyttömyys. Saneeraushakemuksia tehdään kuitenkin usein vasta sen jälkeen, kun yritystä koskeva konkurssihakemus on tullut vireille. Tällöin on myös tavallista, että saneeraushakemusta vastustetaan ja asia muuttuu riitaiseksi. Talousvaikeuksien tunnistaminen tapahtuu valitettavan usein varsin myöhään tai niitä ei haluta myöntää todeksi. Usein myös yrityssaneerauksissa käytettävissä oleva keinovalikoima supistuu liiaksi, jos yrityssaneerausmenettelyyn hakeutumista on lykätty liian pitkään.

2 Mitä apua yrityssaneerauksesta on kassakriisissä?

Yrityssaneeraus ei tietenkään tuo asiakkaita koronan tyhjentämään ravintolaan tai nopeuta viivästyneiden toimitusten valmistus- ja laskutusprosessia. Eli uutta kassavirtaa ei yrityssaneerausmenettelyn aloittamisen kautta saada. Mutta yrityssaneerausmenettelyn myötä saneerausvelat (eli ennen yrityssaneeraushakemuksen jättämistä syntyneet velat) tulevat maksukiellon piiriin, eli yrityksen ei tarvitse eikä se saa maksaa näitä saneerausvelkojaan yrityssaneerausmenettelyn aikana. Tällä on maksuvalmiutta kohentava vaikutus, kun sisään tulevan kassavirran saa menettelyaikana keskittää uusien velvoitteiden hoitamiseen. Jos aiemmin kertyneet velat ovat yksi maksuvaikeuksien syistä, voi yrityssaneeraus näin ollen olla toimiva lääke koronan kriisiyttämää maksukykyä korjaamaan. Joissakin tilanteissa apua voi esimerkiksi olla myös mahdollisuudesta irtisanoa vuokrasopimus, jossa velallinen on vuokralleottajana, päättymään kahden kuukauden kuluttua irtisanomisesta sopimuksen kestoa tai irtisanomista koskevien ehtojen estämättä.

3 Yrityssaneerausmenettelyn kulku ja kesto

Yrityssaneerausmenettelyn aikana käräjäoikeuden määräämän selvittäjän johdolla selvitetään velallisyhtiön velka-, vara- ja vakuustilanne sekä kartoitetaan mahdolliset toiminnalliset saneeraustoimenpiteet. Lisäksi menettelyaikana pyritään ennustamaan yrityksen toiminnan tulevaa kannattavuutta sekä maksukykyä jatkossa ja näiden tietojen perusteella määritellään toteuttamiskelpoisen maksuohjelman sisältö ja saneerausvelkoihin kohdistettavat saneeraustoimet (pääpiirteissään näissä on kyse yleensä maksuajan pidentämisestä, vakuusvelkojen korkotason uudelleen määrittelemisestä sekä vakuudettomien velkojen pääoman leikkaamisesta).

Yrityssaneerausmenettely kestää yleensä noin puoli vuotta, mutta prosessi voi tarpeen mukaan olla myös tätä pidempi tai nopeampi. Korona-kriisiin ajautuneelle yritykselle tämä rauhoitusaika voi tarjota erinomaisen hengähdystauon, jonka aikana voidaan keskittyä kriisin rauhoittamiseen ja toiminnan uudelleen organisointiin. Ja toivon mukaan koronan talousvaikutuksetkin alkavat jo tuon ajanjakson kuluessa helpottaa.

4 Keskustelu olennaisten velkojien kanssa  

Yrityssaneeraus on rankka ratkaisu, eikä siihen ole järkevää turvautua, jos kevyempiä keinoja velkojen järjestelyyn ja maksukyvyttömyyden ehkäisyyn on löydettävissä. Kokemukseni mukaan tosin ei näyttäisi siltä, että yrityssaneeraukseen oltaisiin hakeuduttu liian heppoisin perustein. Velallisyhtiön kannattaa olla hyvissä ajoin yhteydessä keskeisiin rahoittajiin ja velkojiin ja keskustella tilanteesta. Jos vapaaehtoisia järjestelyjä ei ole löydettävissä, kannattaa velkojien kanssa keskustella myös yrityssaneerausvaihtoehdosta. Yrityssaneerauksella pyritään välttämään tarpeeton konkurssi, ja usein velallisen ja velkojien intressi on tältä osin yhteneväinen: yrityssaneerauksella tavoitellaan lopputulosta, joka on velkojillekin konkurssia parempi vaihtoehto. Tätä edellyttää jo yrityssaneerauslakikin.

Jos yrityssaneeraushakemus päätetään tehdä, kannattaa sille pyrkiä hankkimaan olennaisten velkojien puollot. Saneeraushakemuksen laatiminen on huomattavasti yksinkertaisempaa ja sen käsittelyvaihe käräjäoikeudessa lyhenee merkittävästi, mikäli hakemusta puoltaa vähintään kaksi sellaista velkojaa, joiden yhteenlasketut saatavat edustavat vähintään viidennestä saneerausveloista.

5 Hanki riittävä ymmärrys yrityssaneerauksen vaikutuksista

Yrityssaneerausten selvittäjänä toimiessa törmää aina välillä tilanteisiin, joissa yrityssaneeraukseen on hakeuduttu puutteellisin tai väärin lähtötiedoin. Saneerausta harkitessa ja hakemusta laadittaessa kannattaa kartoittaa jo yleisellä tasolla esimerkiksi se, millaisia saneeraustoimia omassa yrityssaneerauksessa olisi mahdollisesti tehtävissä, millaisia vaikutuksia saneeraustoimilla olisi yrittäjän henkilökohtaisiin vastuisiin tai miltä toteuttamiskelpoisen saneerausohjelman saavuttaminen näyttää velkojakunnan rakenne huomioiden. Yrityssaneerauksia ammatikseen hoitavat asianajajat kykenevät hahmottamaan nopeasti näitä seikkoja ja saneerauksen mielekkyydestä kannattaakin keskustella eri näkökulmista, jotta osaa tehdä harkitun päätöksen merkittävässä asiassa.