Asianajaja ajaa asiaasi
Asianajajan hoitamilla asioilla on yleensä suuri, vähintäänkin taloudellinen merkitys asiakkaalle, olipa asiakas sitten yritys tai yksityinen henkilö. Tämän vuoksi asianajajan ammatilliseen osaamiseen ja eettisiin pelisääntöihin kohdistuvat vaatimukset ovat hyvin korkealla. Nämä vaatimukset, joiden tarkoituksena on päämiehen edun suojaaminen kaikissa tilanteissa, perustuvat lakiin ja hyvään asianajajatapaan.
Asianajotoimisto vai lakiasiaintoimisto
Asianajajan ammattinimike on lailla suojattu ja sitä on oikeutettu käyttämään ainoastaan Suomen Asianajajaliiton jäsen. Suomi on Ruotsin ohella ainoa maa, jossa oikeudellisia palveluja voivat tarjota muutkin kuin asianajajat. Lakiasiaintoimiston voi periaatteessa perustaa kuka tahansa. Näihin muihin palveluntarjoajiin ei kuitenkaan esimerkiksi kohdistu mm. asiakkaan suojaksi kehitetty ammatillinen valvonta, jota Suomen Asianajajaliitto kohdistaa asianajotoimistoihin ja yksittäisiin asianajajiin.
Asianajajaksi pääsy edellyttää lakimieheltä usean vuoden ammatillista kokemusta. Lisäksi asianajajaksi pyrkivän on suoritettava Suomen asianajajaliiton järjestämä asianajajatutkinto. Asianajajaksi voidaan hyväksyä vain henkilö, joka on rehelliseksi tunnettu sekä muilta ominaisuuksiltaan ja elämäntavoiltaan sopiva harjoittamaan asianajajan tointa. Asianajotoimiston asiakas on suojattu myös muulla tavoin: jokaisella asianajotoimistolla on oltava vastuuvakuutus, asianajajilla on henkilökohtainen vastuu asiakasta kohtaan vaikka asianajotoimisto toimii osakeyhtiömuodossa. Edelleen jokaisen asianajajan on vuosittain osallistuttava jatko-/täydennyskoulutukseen. Lisäksi asianajajia sitoo ankara salassapitovelvollisuus.
Salassapitovelvollisuus
Asianajajaa ja hänen toimistonsa henkilökuntaa sitoo ehdoton, laissa määrätty vaitiolovelvollisuus kaikesta, mitä he saavat tietää päämiehestä tai tämän asioista. Ankaran salassapitovelvollisuuden tarkoitus on suojata päämiestä ja luoda päämiehen etujen varjelemiseksi tarvittava luottamus asianajajan ja hänen päämiehensä välille.
Intressiristiriidat
Asianajajan on tehtävää hoitaessaan oltava riippumaton sellaisista ulkopuolisista vaikutteista, jotka voivat haitata hänen kykyään täysipainoisesti valvoa asiakkaansa etua. Asianajaja ei esimerkiksi saa ottaa vastaan toimeksiantoa, jos hänellä tai muulla hänen kanssaan työskentelevällä on asiassa sellaista henkilökohtaista tai taloudellista etua, joka on ristiriidassa päämiehen edun kanssa. Asianajaja ei myöskään saa hoitaa toimeksiantoa, mikäli hän tai hänen työtoverinsa on aikaisemmin neuvotellut vastapuolen kanssa tai muutoin avustanut vastapuolta samassa tai muussa asiassa, ja tuolloin asianajajan tietoon tulleilla seikoilla saattaa olla merkitystä tarjotun tehtävän hoitamiselle.
Hyvä asianajajatapa
Asianajajista annetun lain mukaan asianajajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvää asianajajatapaa. Hyvä asianajajatapa säätelee tarkemmin asianajajan velvollisuuksista niin päämiestä kohtaan kuin asianajotoiminnan järjestämisestä yleensä. Jollei asianajaja noudata asianajajalain asettamia vaatimuksia, häntä uhkaavat laissa säädetyt seuraamukset, jopa asianajajaliitosta erottaminen. Asianajajien eettiset tapaohjeet heijastavat yhtäältä kansalaisten käsitystä hyvästä oikeudenhoidosta ja toisaalta asianajajien käsitystä tehtävänsä merkityksestä ja arvosta sekä heidän velvollisuuksistaan sekä päämiestä kohtaan että osana yhteiskunnan oikeudenhoitoa.
Päämiehelle uskollinen ja lojaali
Asianajajan velvollisuutena on huolehtia siitä, että päämiehen oikeusturva toteutuu riippumatta siitä, onko päämies yksityishenkilö tai yritys. Asianajajan tärkein velvollisuus on valvoa päämiehensä etua ja hoitaa tämän asia huolellisesti ja joutuisasti. Haasteena on yhdistää hyvä palvelu niihin ammatillisiin ja eettisiin vaatimuksiin ja arvoihin, joita asianajajilta vaaditaan ja joita mekin toiminnassamme noudatamme.
