2.10.2023

Data raaka-aineena – EU:n Data Act

Tietosuoja-asetuksen voimaantulon jälkeen EU on pyrkinyt jatkamaan EU:n datastrategiaan liittyvien lainsäädäntöhankkeiden sarjaa, jonka tarkoituksena on ohjata EU:n digitaalisen talouden kehittymistä sekä reilua datataloutta.

Hanke on nähtävissä EU:n vastaiskuna suurten, EU:n ulkopuolisten digijättien ylivallalle datan arvoa korostavassa yhteiskunnassa, mutta se myös peilaa EU:n muuta maailmaa suurempaa halua suojata yksilön oikeuksia.

Datalainsäädäntöhanke koostuu useista säännöksistä
Hanketta toteutetaan viidellä eri lainsäädäntökokonaisuudella (Digital Markets Act, Digital Services Act, Data Governance Act, Artificial Intelligence Act sekä Data Act), joita yhdistävänä tekijänä on lisätä datan hyötykäyttöä EU:n sisämarkkinoilla. Näillä konkreettisilla lainsäädäntöehdotuksilla pyritään mm. asettamaan velvoitteita suurille digimarkkinoiden toimijoille, uudistamaan sähköisen kaupankäynnin ja välityspalveluiden kuten some -alustojen vastuita ja velvoitteita, luomaan lainsäädäntökehikkoa tekoälyn käyttämiselle. Suurin ja viimeisin paketti on Data Act, jonka tarkoitus on helpottaa nykyliiketoiminnassa syntyvään valtavaan datamassaan pääsyä ja sen jakamista.

Data Actia koskevan lainsäädäntöesityksen (23.2.2022) mukaan säännös koskee varsin laajasti kaikkia datan käyttöön perustuvien tuotteiden valmistajia, palveluiden toimittajia ja käyttäjiä, datan haltijoita sekä sen vastaanottajia. Lisäksi se koskee myös julkisen sektorin toimijoita ja virastoja, joilla on poikkeuksellinen tarve dataan yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi sekä datan haltijoita, jotka toimittavat dataa tällaista tarkoitusta varten. Säännös koskee myös datankäsittelypalveluiden tarjoajia, jotka tarjoavat tällaisia palveluita EU:n alueelle. Käytännössä säännös on siis erittäin kattava sekä yritysten että kuluttajien kannalta. Itse datan osalta säännös on valitettavan epämääräinen, sillä säännöksessä datalla tarkoitetaan ”kaikkea toimenpiteiden, tosiseikkojen tai tietojen digitaalista esittämistä sekä kaikkia tällaisten toimenpiteiden, tosiseikkojen tai tietojen koosteita, myös ääni tai kuvatallenteena tai audiovisuaalisena tallenteena.”

Data Actia ei ole vielä tätä kirjoitettaessa vahvistettu, mutta EU:n komissio ja parlamentti ovat säännösehdotuksen pohjalta 27.6.2023 sopineet tarkemmin sen periaatteista ja sen voimaantuloa pidetään jo käytännössä varmana.

Hankkeen konkreettiset tavoitteet
Käytännössä hanke luo prosessit ja rakenteet, jotka helpottavat tietojen jakamista yrityksille, yksityishenkilöille ja julkiselle sektorille. Sääntely pyrkii selventämään sitä, kuka voi luoda datasta arvoa ja millä ehdoilla. Se pyrkii poistamaan esteet tietojen saatavuudesta sekä yksityiselle että julkiselle sektorille, säilyttäen samalla kannustimet investoida tiedontuotantoon varmistamalla tietojen tasapainoisen hallinnan sen tekijöille.

Verkkoon liitetyn tuotteen hankinta eroaa perinteisen tuotteen hankinnasta siinä, että ostaessamme verkkoon liitetyn tuotteen (esim. älykäs kodinkone tai teollisuuskone), joka tuottaa dataa, emme kiinnitä huomiota syntyvään dataan emmekä välttämättä tiedä tai välitä siitä, kuka voi tehdä mitäkin tiedoilla. Vaikka tietosuoja-asetus paransi tähän liittyvää ymmärrystä, on edelleen tavanomaista määrätä palvelua koskevassa sopimuksessa, että kaikki tuotettu data prosessoidaan ja käytetään yksinomaan valmistajan toimesta.

Data Act pyrkii antamaan yksityishenkilöille ja yrityksille paremman hallinnan tietoihinsa vahvistetun tietojen siirrettävyysoikeuden avulla, taikka kopioimalla tai siirtämällä tietoja helposti eri palveluista, joissa tiedot tuotetaan älykkäiden esineiden, koneiden ja laitteiden kautta. Esimerkiksi älyä sisältävän ajoneuvon tai koneen omistaja voisi halutessaan jakaa niiden käytöstä saatua dataa vakuutusyhtiönsä kanssa. Tällaiset tietomassat, jotka on koottu useilta käyttäjiltä, voisivat myös auttaa yrityksiä tai viranomaisia kehittämään tai parantamaan digitaalisia palveluja. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on, että myös pienet ja keskisuuret yritykset saisivat mahdollisimman yhdenmukaiset lähtökohdat dataan perustuvaa liiketoimintaan ilman, että se jää vain suurten digijättien oikeudeksi.

Sääntely tuo tullessaan uusia velvoitteita ja mahdollisuuksia
Sääntely tuo mukanaan vielä toistaiseksi ratkaisemattomia oikeudellisia ongelmia. Tulemme varmasti näkemään rajanvetoja säännöksen periaatteiden mukaisen datan sekä yrityssalaisuudeksi katsottavan datan välillä. Myös henkilötietojen käsittelyä koskeva uudehko sääntely (GDPR) joutuu yhteensovitettavaksi Data Actin kanssa, joskin sääntelyvaiheessa on jo pitkälti suljettu henkilötiedot säännöksen tarkoittaman datan ulkopuolelle.

Jatkossa on myös kiinnitettävä tarkemmin huomiota palvelutuottajien sopimuksiin tai käyttöehtoihin, jotka siirtävät lähes kaikki dataan liittyvät oikeudet palvelun kehittäjälle. On mahdollista, että näitä sopimuksia voidaan jatkossa jopa katsoa kohtuuttomiksi, mikäli ne eivät vastaa uuden sääntelyn periaatteita. Sopimustarkastelua on siis luvassa ja yritysten tulee varautua siihen, että kaikkea niillä olevaa dataa ei jatkossa kohdella entiseen tapaan yrityksen omaisuutena.

Sääntely voidaan – tarkastelukulmasta riippuen – nähdä velvoitteita lisäävänä, mutta yhtä lailla se tuo mukanaan mahdollisuuksia. Jos yritykselle syntyy velvollisuus luovuttaa omaa, arvokkaana pitämäänsä dataa, niin vastaavasti se saa mahdollisuuden vastaanottaa muilta yrityksiltä lukemattoman määrän dataa. Sääntelyn yhtenä osa-alueena onkin juuri datan liikkumisen rajoitteiden poistaminen siinä tarkoituksessa, että yhdenmukaisuus tai siirtokustannukset eivät vesittäisi siirtoja. Säännöksen avulla voi myös pakottaa kolmannen osapuolen luovuttamaan sääntelyn piiriin kuuluvaa dataa kohtuullista korvausta vastaan.

Valmistautuminen on hyvä aloittaa ajoissa
Vaikka sääntelyä ei ole vielä hyväksytty, on sen periaatteiden hahmottaminen dataan perustuvaa liiketoimintaa harjoittaville yrityksille hyödyllistä. On jopa ennakoitu, että ns. early adopters -tyyliset yritykset voivat saavuttaa etuja kohdentamalla resurssejaan säännöksen mahdollistamaan toimintamalliin. Digijättien vallan nopeaan murentumiseen on vaikea uskoa, mutta lähihistoriassa jo hieman unohdettu esineiden internet (IoT) voi kokea jonkinlaisen EU:n sisäisen kasvuloikan.

Mikko Jalkanen

toimitusjohtaja, osakas, asianajaja