Artikkelit

Etusivu > Julkaisut > Artikkelit > Immateriaalioikeudet
20.2.2019

Tavaramerkkilaki uudistuu – mitä uudistus tuo mukanaan?

Tavaramerkkilain kokonaisuudistuksen tavoitteena on moderni ja selkeä laki. Muutoksen myötä sähköinen asiointi ja palvelu tulevat korostumaan. Lisäksi perinteisten prosessien rinnalle muodostetaan uudenlainen tavaramerkin hallinnollinen menettämis- ja mitätöintimenetelmä. Uuden lain voimaantulon myötä on tavaramerkin haltijoiden syytä pohtia tavara- ja palveluluettelojen täsmentämistä. Uudistuksella on vaikutusta myös toiminimiä koskevaan sääntelyyn.
7.10.2016

Sähköisen viestinnän tietosuojasta

Sähköisen viestinnän tietosuojasta annetun lain päätarkoituksena on parantaa yritysten mahdollisuuksia suojata yrityssalaisuuksiaan. Yritykset, joiden toimintaan liittyy paljon tutkimista ja tuotekehittelyä, omaavat tietoja, joita halutaan suojata yrityssalaisuuksina. 
7.10.2016

Tavaramerkin suojaaminen

Tavaramerkki on tärkeä tuotteiden ja palveluiden markkinointiväline. Tavaramerkkien rekisteröinnit ovat lisääntyneet voimakkaasti, koska kilpailu on kiristynyt ja tuotemarkkinat ovat kansainvälistyneet. Myös pienet yritykset ovat havainneet suojatun tavaramerkin edut omien tuotteidensa ja markkinointi-investointiensa suojaamisessa. Lisäksi yritykset haluavat suojautua kilpailijoiden esittämiä näiden omiin tavaramerkkeihin perustuvia vaatimuksia vastaan.

7.10.2016

Tavaramerkkien kansainvälinen rekisteröinti

Jos yrityksen toiminta on kansainvälistä, tavaramerkkien pelkkä kotimainen suojaaminen ei riitä, vaan on mietittävä, missä muualla suoja on tarpeen nyt tai tulevaisuudessa. Omaperäisen ja erottamiskykyisen merkin keksiminen tuotteelle saa erityisen suuren merkityksen, koska se lisää todennäköisyyttä sille, että merkki on rekisteröitävissä myös muissa maissa eikä se loukkaa kenenkään aiempaa tavaramerkkiä.
7.10.2016

Aineettomien oikeuksien loukkauksista

Kiistelty "häpeärangaistus" käyttöön
7.10.2016

Immateriaalioikeudet osana yritystoimintaa

Onko yrityksesi aineettomat oikeudet suojattu? Näitä oikeuksia pidetään monissa suurissa yrityksissä niin tärkeinä, että yrityksellä saattaa olla oma immateriaalioikeuden yksikkö. Sitä vastoin toisinaan erityisesti pienissä yrityksissä ei tavaramerkki-, patentti- ja tekijänoikeuskysymyksiin ole aina kiinnitetty tarpeeksi huomiota.
7.10.2016

Ketterät IT-sopimukset

Viime vuosina on tietojärjestelmäprojektien yhteydessä enenevässä määrin keskusteltu ns. ketterästä ohjelmistokehityksestä ― englanniksi käytetään usein termiä "agile". Tässä tuotantomenetelmässä ei välttämättä ole mitään erityisen uutta, mutta sopimusteknisesti ketterät mallit edellyttävät totutusta poikkeavia sopimusmekanismeja. Esimerkiksi IT2015-ehtojen soveltaminen sellaisenaan voi johtaa ristiriitaisuuksiin.
7.10.2016

KKO:n uusi ennakkopäätös yrityssalaisuuksien suojasta

Korkein oikeus on antanut mielenkiintoisen ja myös kysymyksiä herättävän ennakkopäätöksen koskien yrityssalaisuuksien suojaa ja sen rikkomisen rangaistavuutta. Ratkaisussa 2013:20 oli kyse siitä, oliko työsuhteen päättymisen aikoihin tapahtunut tiedostojen kopiointi muistitikulle katsottava yritysvakoiluksi tai yrityssalaisuuden rikkomisen yritykseksi.

7.10.2016

Kuusi keinoa onnistua tietotekniikkasopimuksissa

Tietotekniikka- ja IT-sopimuksiin yleisesti liittyy monia sellaisia kysymyksiä, joita palvelua tai tuotetta ostava asiakas tai niitä tuottava toimittaja ei joudu muiden, "tavallisten" sopimusten yhteydessä välttämättä pohtimaan. Tietotekniikka on merkittävässä osassa tämän päivän liiketoimintaa, mikä tekee tietotekniikkasopimuksista erittäin tärkeitä ― liiketoimintakriittisiä.

7.10.2016

Miksi IT-järjestelmien hankkiminen on niin vaikeaa?

Teknisesti, projektihallinnollisesti ja sopimusjuridiikan kannalta IT-järjestelmän hankkiminen on edelleen yksi haastavimmista hankkeista yritysten toiminnassa. Miksi se yhä on niin vaikeaa, vaikka tekniikka, palvelumallit ja kohonnut sopimusosaaminen tarjoavat jo kohtuullisen ennustettavat puitteet hankinnoille
7.10.2016

Ohjelmistovuokraus – eräs tapa ohjelmistolisensointiin

Perinteisellä tietokoneohjelman käyttöoikeus- eli lisenssisopimuksella yritykset ovat saaneet määräaikaisen tai pysyvän oikeuden asentaa ohjelmisto yrityksen tietokoneille. Kertaalleen tapahtunut asennus ei usein kuitenkaan riitä, koska jokainen ohjelmistopäivitys on aiheuttanut lisätyötä, kun uusi ohjelmisto on pitänyt asentaa koneisiin. Ohjelmistojen kehitysvauhdin lisääntyessä myös päivitysversioita tulee tiheään tahtiin. Ohjelmistovuokraus on tämän takia saanut vähitellen lisää jalansijaa.
7.10.2016

Onko brändisi turvassa?

Hyvin hoidettu yrityksesi on ottanut kalliit vakuutukset yrityksen käyttöomaisuuden ja toimitilojen tuhoutumista vastaan, rajoittanut yleisillä sopimusehdoilla vastuutaan, varmistautunut toimintansa verotehokkuudesta ja huolehtinut henkilöstöriskien minimoimisesta. Hienoa, mutta oletko tullut ajatelleeksi, että yrityksesi arvokkain varallisuus saattaa sittenkin olla sen imago asiakkaiden silmissä. Onko siis myös brändisi turvattu?
7.10.2016

Lisenssillä liikevaihtoa liiketoimintaan

Yrityksen arvo määritetään perinteisesti tilinpäätöksestä ilmenevien lukujen pohjalta, mutta kehittyvän teknologian yhteiskunnassa pelkkä liikevaihto ei aina ole sopiva mittari varsinkaan uusien yritysten kohdalla. Yrityksen arvo voi perustua lukuisiin eri seikkoihin ja yhä useammin tämä seikka on jonkin päämäärähakuisen tuotekehityksen tulos, joka voi sisältää sekä digitaalisia että fyysisiä elementtejä.
4.2.2016

Kaikki tieto ei lisää tuskaa

Teollisen internetin ja esineiden internetin tiedonvälitysratkaisut laajenevat nyky-yhteiskunnassa vääjäämättä kohti asetelmaa, jossa laitteet ja esineet vaihtavat keskenään tietoja ja tuottavat haltijoilleen uutta tietoa eli big dataa. Laitteiden välinen tietojen vaihto on omiaan tehostamaan tuotantoketjuja ja sen pohjalta syntyy yrityksille myös täysin uusia palvelu- ja sovellusmuotoja.
4.2.2016

Tietotekniikka-alan yleiset sopimusehdot uudistuivat – mitä vaikutuksia?

Varsin laajalti käytössä olevat tietotekniikka-alan ja IT-toimitusten sopimusehdot IT2010 ovat olleet uudistustyön kohteena. Uudistetut IT2015-ehdot tulivat aiempien ehtojen tilalle. Uudet ehdot eivät automaattisesti tule vanhojen ehtojen sijaan. Muutoinkin ko. ehtoja sopimuksissaan käyttävien on syytä jälleen harkita, soveltuvatko ne käyttöön sellaisenaan tai onko aiheellista joiltain osin sopia toisin tai tarkemmin.
10.2.2015

Tietoyhteiskuntakaari kumosi kahdeksan lakia

Vuoden 2015 alusta tuli voimaan tietoyhteiskuntakaari, jolla kumottiin kahdeksan aikaisempaa sähköistä viestintää koskevaa lakia. Aiemmat yhteensä noin 490 pykälää on saatu tiivistettyä reiluun 350 pykälään. Lain asiasisällön kirjo on todella laaja sisältäen säännöksiä telekaapeleiden sijoittamisesta tv- ja radiomainontaan sekä sähköisen viestinnän luottamuksellisuuteen.
8.10.2013

Immateriaalioikeudet ja IT-sopimukset yrityskaupassa

Yrityskaupoissa, joissa kohteena ovat yrityksen osakkeet tai liiketoiminta, siirtyy usein myös immateriaalioikeuksia. Lisäksi yrityskaupoissa saattaa siirtyä myös käyttöoikeuksia esim. tiettyyn liiketoimintaa ohjaavaan ja tukevaan tietojärjestelmään tai ohjelmistoon.
8.10.2013

Immateriaalioikeudet työsuhteessa

Immateriaalioikeuksille on tyypillistä, että ne syntyvät luonnolliselle henkilölle eli sille, joka on esimerkiksi tehnyt keksinnön, luonut mallin tai teoksen. Työoikeudellinen lähtökohta sen sijaan on, että työn tulos kuuluu työnantajalle. Nämä vastakkaiset lähtökohdat saattavat aiheuttaa epäselviä tilanteita, mikäli yrityksessä ei ennalta ole pyritty varmistamaan, että oikeudet työn tuloksiin siirtyvät riittävässä laajuudessa työnantajalle myös immateriaalioikeuksien osalta.
8.10.2013

Tekijänoikeudet työsuhteessa – missä mennään?

Tekijänoikeuslakiin ei sisälly yleisiä säännöksiä työ- tai virkasuhteessa luoduista teoksista lukuun ottamatta tietokoneohjelmia ja niihin välittömästi liittyviä teoksia sekä tietokantoja. Niiden osalta tekijänoikeus siirtyy työnantajalle, jos teos on luotu täytettäessä työsuhteesta johtuvia työtehtäviä. Vallitsevana tulkintana yleisesti pidetään, että tekijänoikeudet siirtyvät työntekijältä työnantajalle tämän normaalin toiminnan edellyttämässä laajuudessa. Tekijän moraaliset oikeudet jäävät pääsääntöisesti tekijälle.
8.10.2013

Valittuja paloja toiminimi- ja verkkotunnuskäytännöstä

Yrityksen toiminimen ja verkkotunnuksen valinta yritystä perustettaessa lienee yksi perustamisen vaikeimmista asioista (muut perustamiseen liittyvät toimenpiteethän hoituvat helposti, kun ne antaa asiantuntijan hoidettavaksi). Toisinaan voi käydä kuitenkin niin, että mieliharmikseen saa havaita kilpailijan tai muun alan yrityksen käyttävän kiusallisen samankaltaista toiminimeä tai verkkotunnusta. Asiasta saattaa aiheutua konkreettista sekaannuksen vaaraa tai muuta haittaa.
Immateriaalioikeudet Insolvenssioikeus Kiinteistöt ja asunnot Kilpailuoikeus ja julkiset hankinnat Perhe ja perintö Riitojen ratkaisu Teknologia ja tietosuoja Työoikeus Vero-oikeus Yhtiöoikeus Yrityskaupat ja sukupolvenvaihdokset Yrityksen sopimukset Yritystoiminnan riskit Muut aiheet