Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Tekijänoikeudet työsuhteessa - missä mennään?

Tekijänoikeuslakiin ei sisälly yleisiä säännöksiä työ- tai virkasuhteessa luoduista teoksista lukuun ottamatta tietokoneohjelmia ja niihin välittömästi liittyviä teoksia sekä tietokantoja. Niiden osalta tekijänoikeus siirtyy työnantajalle, jos teos on luotu täytettäessä työsuhteesta johtuvia työtehtäviä. Vallitsevana tulkintana yleisesti pidetään, että tekijänoikeudet siirtyvät työntekijältä työnantajalle tämän normaalin toiminnan edellyttämässä laajuudessa. Tekijän moraaliset oikeudet jäävät pääsääntöisesti tekijälle.

Työnantajan asema

Opetusministeriön alainen tekijänoikeusneuvosto antaa lausuntoja tekijänoikeuslain soveltamisesta. Vuonna 2009 on työsuhteessa syntyneiden teosten tekijänoikeutta käsitelty tekijänoikeusneuvoston lausunnoissa kolmasti (lausunnot TN 2009: 12,13 ja 18). Varsinaisesti neuvosto on ottanut kantaa työsuhdetekijänoikeuteen jo lausunnossaan TN 1992:1. Tekijänoikeus syntyy aina luonnolliselle henkilölle ja em. lausunnon mukaan myös työsuhteessa luodun teoksen tekijänoikeudet syntyvät lähtökohtaisesti tekijälle. Työsuhteen perusteella työnantaja puolestaan saa yleensä teoksen käyttöoikeuksia. Se, missä laajuudessa tekijänoikeudet siirtyvät työnantajalle, ratkeaa työsuhteen ehtojen perusteella. Tavanomaisesti tämä tarkoittaa, että työnantaja saa siis normaalin toimintansa puitteissa käyttöoikeuden / rajoitetun tekijänoikeuden teokseen, jolloin oikeudet teoksen muuhun käyttöön jäävät tekijälle itselleen.

Oikeuksista sopiminen

Toisinaan työntekijän tekemien teosten tekijänoikeuksista on otettu nimenomaiset ehdot työsopimukseen, mikä onkin suositeltavaa. Myös joidenkin alojen työehtosopimuksissa on tätä koskevia ehtoja (esim. journalistien työehtosopimus). Niissä saattaa olla lisäksi ehtoja työntekijälle maksettavien korvausten suuruudesta riippuen siitä, miten laajat oikeudet työnantaja saa.

Ellei osapuolten väliseen työsopimukseen sisälly yleisiä ehtoja työsuhdeteosten oikeuksista, voivat työntekijä ja työnantaja sopia tietyn teoksen tekijänoikeuden luovutuksesta esimerkiksi nimenomaisella kirjallisella tai suullisella sopimuksella. On myös mahdollista, että oikeuksien luovutuksesta katsotaan sovitun konkludenttisesti eli hiljaisesti, vaikka nimenomaista sopimusta ei olisikaan tehty, jos muutoin voidaan päätellä, että työ- tai virkasuhteen osapuolet ovat tahtoneet tai tarkoittaneet teoksen oikeuksien siirtyvän työnantajalle. Työnantajalle työ- tai virkasuhteessa siirtyvä oikeus on osa työntekijän vastasuoritusta työsopimussuhteessa. Jos työntekijän teosta on käytetty laajemmin kuin työsuhteessa on sovittu tai voidaan näyttää osapuolten kesken tarkoitetun, kysymyksessä on teoksen käyttö, johon olisi tarvittu tekijältä nimenomainen suostumus.

Tekijänoikeuslain 27 §:n 2 momentin mukaan teoksen kappaleen luovutukseen ei sisälly tekijänoikeuden luovutus. Näin ollen pelkästään se, että työntekijä luovuttaa luomansa teoksen kappaleen työnantajalle, ei anna työnantajalle sinällään tekijänoikeutta teokseen. Teoskappaleen luovuttaminen voidaan tilanteesta riippuen tulkita jonkinlaajuisen käyttöoikeuden antamiseksi.

Työsuhdeteosten osalta on hyvä pitää mielessä myös tekijänoikeuslain 28 §, jonka mukaan se, jolle tekijänoikeus on luovutettu, ei saa muuttaa teosta eikä luovuttaa oikeutta toiselle, ellei toisin ole sovittu. Kuitenkin milloin oikeus kuuluu liikkeelle, sen saa luovuttaa yhdessä liikkeen tai sen osan kanssa - luovuttaja on tosin edelleen vastuussa sopimuksen täyttämisestä.

Tekijänoikeusneuvosto on lausunut tekijänoikeudesta työsuhteessa lausunnossaan TN 2008:9. Lausunnon mukaan se, kenelle tai keille tekijänoikeudet työsuhteessa kuuluvat on viime kädessä näyttökysymys. Tämä pätee lähtökohtaisesti kaikkiin niihin tilanteisiin, joissa työsopimuksessa ei ole selkeitä ehtoja asiasta. Tämän mukaisesti ei täysin yksiselitteistä vastausta voidakaan suoralta kädeltä antaa siihen, kenelle tekijänoikeus työsuhdeteokseen kuuluu. Tämä riippuu työsuhteen ehtojen ja kyseisen alan tapaa koskevasta arvioinnista.

Johtopäätökset

Melkeinpä mikä tahansa nykypäivän "tietotyöläisen" työnteko synnyttää jossain laajuudessa tekijänoikeussuojaa saavia teoksia. Varsin usein esim. johtajasopimuksiin kirjataan yksiselitteisesti, että työntekijän tai toimitusjohtajan palvelussuhteessa laadittujen teosten oikeudet siirtyvät työnantajalle. Toimitusjohtajan osalta tätä pidetään ehkä luonnollisena ― hänhän antaa "kaikkensa" yhtiön hyväksi.

Työntekijän näkökulmasta ajatellen merkittävää on, että työnantajalle siirtyvät teoksen (rajoitetut) käyttöoikeudet työnantajan toiminnan puitteissa, mutta oikeudet teoksen muuhun käyttöön jäävät tekijälle. Oma mielenkiintoinen kysymyksensä on, miten työntekijä saa käyttää näitä oikeuksiaan ja mikä on niiden tosiasiallinen laajuus. Työntekijällä on työsopimuslakiin perustuva lojaliteetti- ja kilpailukieltovelvollisuus. Työntekijän laatiman teoksen (kuten vaikkapa markkinointiaineiston tai koulutusmateriaalin) luonteesta riippuen saattaa työntekijällä olla mahdollisuus hyödyntää aineistoa muualla tai työsuhteen päättymisen jälkeen, joko suoraan tai välillisesti. Voidaan ajatella, että työnantajan saama käyttöoikeus olisi yksinomainen, ts. työntekijä ei voisi myöntää muille rinnakkaista käyttöoikeutta tai itse käyttää tekijänoikeutta tavalla, joka johtaisi ristiriitaan työntekijän lojaliteetti- tai kilpailukieltovelvoitteiden kanssa. Tästä voi aiheutua moninaisia tulkintaongelmia myös työsuhteen päättymiseen liittyvissä tilanteissa.

Edellä mainittujen vaikeuksien välttämiseksi on suositeltavaa ottaa työ- ja johtajasopimuksiin selkeät ehdot palvelussuhteessa laadittujen teosten käyttöoikeudesta ja tarvittaessa myös oikeuksien käytöstä työsuhteen päättymisen jälkeen.

Tatu Kulmala

Päivitetty 7.10.2016