Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Valittuja paloja toiminimi- ja verkkotunnuskäytännöstä

Yrityksen toiminimen ja verkkotunnuksen valinta yritystä perustettaessa lienee yksi perustamisen vaikeimmista asioista (muut perustamiseen liittyvät toimenpiteethän hoituvat helposti, kun ne antaa asiantuntijan hoidettavaksi). Toisinaan voi käydä kuitenkin niin, että mieliharmikseen saa havaita kilpailijan tai muun alan yrityksen käyttävän kiusallisen samankaltaista toiminimeä tai verkkotunnusta. Asiasta saattaa aiheutua konkreettista sekaannuksen vaaraa tai muuta haittaa.

Lainsäädäntö Suomessa lähtee toiminimien osalta siitä, että rekisteröity tai vakiintumisen perusteella muodostunut toiminimi on suojattu myöhemmiltä saman tai sekoitettavan nimen hakijoilta. Myöskään verkkotunnukseksi ei saa ottaa toisen suojattua toiminimeä. Verkkotunnus tulee suojatuksi vasta rekisteröinnillä. Verkkotunnusten osalta lähtökohtaisesti jo yhdenkin merkin ero riittää rekisteröinnin edellyttämälle eroavuudelle, joten tältä osin aiemmin rekisteröidyn verkkotunnuksen saama "suoja-alue" on vähäinen. Sekoitettavuustilanteita syntyykin aika ajoin.

Oikeuskäytännöstä on maininnan arvoinen ratkaisu, joka koskee kansallista rahapeliyhdistystämme. Viestintävirasto oli aikanaan myöntänyt sille verkkotunnuksen grandcasino.fi. Erään yrityksen valituksesta rekisteröinti peruutettiin, koska valittajan aputoiminimi oli Grand Casino. Raha-automaattiyhdistys valitti peruuttamispäätöksestä, jonka johdosta hallinto-oikeus asiaa käsiteltyään totesi, että raha-automaattiyhdistyksellä kylläkin on rekisteröity tavaramerkki, joka koostui kuvioista ja sanoista Grand Casino sekä pienellä tekstillä Helsinki. Hallinto-oikeus katsoi, ettei kyseinen tavaramerkki antanut Raha-automaattiyhdistykselle oikeutta grandcasino.fi ―verkkotunnukseen, koska tavaramerkin sanat eivät täsmälleen vastanneet haettua verkkotunnusta. Rekisteröity aputoiminimi sai suojaa.

Edellä mainittu ratkaisu osoittaa, että tavaramerkki antaa "etuoikeuden" tavaramerkin mukaiseen verkkotunnukseen vain, mikäli niiden välillä vallitsee riittävä samankaltaisuus. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että esim. yrityksen valmistaman tuotteen tai vastaavasti palvelun nimeä suojaava tavaramerkki ei aina automaattisesti annakaan kattavaa suojaa sitä vastaan, että joku muu rekisteröi verkkotunnuksena vastaavan nimen.

Toiminimien osalta huomiota ansaitsee lisäksi Helsingin hovioikeuden taannoinen ratkaisu, joka koski vaatimusta toisen yrityksen toiminimen kumoamisesta. Yritys N Oy oli vaatinut kumottavaksi ja toissijaisesti toiminimen käytön kiellettäväksi yritykseltä, joka toiminimi oli N Consulting Oy (N-kirjain tässä esimerkkinä). N Oy katsoi, että toiminimien iskuosa oli identtinen ja että molemmat yhtiöt tarjosivat neuvontapalveluita, mistä aiheutui sekaannusta. Lisäksi molemmat käyttivät arkikielessä pelkkää iskuosaa "N". N Consulting Oy katsoi, ettei sekaannusvaaraa ollut, koska N Oy tarjosi laki- ja rahoitusalan palveluita ja N Consulting Oy rakennus- ja tietojenkäsittelyalan palveluita.

Toiminimilain mukaan sekoitettavuuteen voidaan vedota vain, jos toiminimien haltijat toimivat samalla tai samankaltaisella alalla. Sekä käräjäoikeus että hovioikeus päätyivät kannalle, ettei sekaannusvaaraa ja näin ollen perustetta N Oy:n vaatimukselle ollut, koska yhtiöiden toimialat erosivat riittävästi. Neuvontapalvelut yleisesti eivät näin ollen ratkaisun mukaan ole yksi ja sama toimiala, mikä sinällään on perusteltu kannanotto ottaen huomioon toimialan laajuuden. Sekaannusvaaraa arvioitaessa joudutaan pohtimaan sitä, miten palveluiden käyttäjät mahdollisesti mieltävät toimijat eri yrityksiksi tai sekoittavat ne toisiinsa. Pelkästään toimialojen yleinen lähekkäisyys ei riitä sekaannusvaaran kriteeriksi.

Lopuksi vielä pienen hupaisankin piirteen sisältävä vahvistus eräälle aineettomien oikeuksien suojaa koskevalle "kirjoittamattomalle säännölle". Nimittäin erityisesti tekijänoikeuden osalta on usein lausuttu, että jos jokin teos on kopioimisen väärtti, on se tällöin myös suojaamisen väärtti eli kyseessä olisi riittävän omaperäinen suojaa nauttiva teos. Korkein hallinto-oikeus on laivan lastinkuljetusmenetelmään liittyvän patenttiasian yhteydessä vahvistanut, että edellä mainittu periaate on todella voimassa eikä pelkästään tekijänoikeuskysymyksissä. Kyseessä olevassa tapauksessa yritys oli hakenut patenttia laivan lastinkuljetusmenetelmään liittyvälle keksinnölle. Kaksi muuta yritystä oli vastustanut patentin myöntämistä puuttuvan keksinnöllisyyden johdosta. KHO muun ohella totesi, että molemmat patenttia vastustaneet yritykset, joista ainakin toinen käytti ennen ko. keksinnön julkistamista 50 vuotta vanhoja kuljetusmenetelmiä, ryhtyivät välittömästi kopioimaan keksintöä(!). Tämän katsottiin puhuvan keksinnöllisyyden puolesta.

Tatu Kulmala

Päivitetty 7.10.2016