Konkurssipesien hoitaminen on vuosikymmenet ollut yksi asianajotoimistomme perusosaamisalueista. Konkurssipesiä tulee hoidettavaksemme useita kymmeniä vuodessa. Yleisin kysymys velkojilta on, minkä suuruinen jako-osuus voisi olla ja milloin jako-osuuksia maksetaan.
Mistä konkurssissa on tavallisen velkojan näkökulmasta kysymys?
Sopimuskumppanin kaupparekisteriotteeseen on ilmestynyt alaotsikko "saneerausmenettely". Mitä se tarkoittaa ja mikä vaikutus sillä on sopimuskumppanin velvoitteiden hoitamiseen? Voiko, pitääkö tai kannattaako erityisiin toimenpiteisiin ryhtyä?
Yksityishenkilön velkajärjestelystä annettua lakia muutettiin 1.1.2015. Lakimuutoksen yhteydessä tuli mahdolliseksi tietyin edellytyksin järjestellä yksityisen elinkeinon- tai ammatinharjoittajan yksityistalouden velkojen lisäksi myös hänen elinkeinotoimintaansa liittyvät velat. Aiemmassa laissa velkajärjestelyn piiriin eivät sisältyneet elinkeinotoimintaan kuuluvat velat, eikä niitä näin ollen voitu ottaa huomioon.
Velkojien saatavia turvaavat vakuudet voidaan karkeasti jakaa omistukseen perustuviin vakuuksiin sekä omaisuuteen kohdistuviin panttioikeuksiin. Konkurssitilanteessa kumpikin vakuustyyppi voi olla velkojalle erittäin hyödyllinen, mutta suhteessa konkurssimenettelyyn ne poikkeavat selvästi toisistaan.
Termi ”yrityssaneeraus” voi usein harhaanjohtavasti viitata siihen, että menettelyyn voivat päästä vain niin sanotut juridiset yksiköt eli oikeushenkilöt. Yleinen kielenkäyttö ei nimittäin helposti taivu pitämään esimerkiksi yksityistä elinkeinonharjoittajaa yrityksenä eikä tämän toimintaa yritystoimintana. Yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) mukaan kuitenkin myös yksityiset elinkeinonharjoittajat voivat olla saneerausmenettelyn kohteena.
Taloudellisissa vaikeuksissa olevan tai niihin joutumassa olevan yrityksen pelastaminen yrityssaneerausmenettelyn avulla koetaan usein kovin hitaaksi ja kalliiksikin menettelyksi, josta saattaa koi-tua yritykselle myös imagohaittaa ja konkreettisia ongelmia suhteessa sidosryhmiin. Ongelmat johtuvat usein siitä, että yrityssaneeraukseen hakeudutaan liian myöhään kovalla kiireellä ja puutteellisesti valmistautuneena. Saneeraushakemuksen valmistelun aloittamisesta siihen hetkeen, kun saneerausohjelma käräjäoikeudessa vahvistetaan, kuluu yleensä yli puoli vuotta, usein vuodenkin verran.
Yrityssaneeraus on merkittävä apuväline taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneille yrityksille. Yrityssaneerauksella tarkoitetaan tuomioistuimen päätöksen perusteella toteutettavaa saneerausmenettelyä, jonka aikana yritykselle luodaan useita vuosia kestävä saneerausohjelma.
Kun yrityksellä on taloudellisia vaikeuksia, on järkevää ensiksi omin toimenpitein pyrkiä vaikuttamaan asioiden paranemiseen. Resurssien mitoittaminen mahdollista kysynnän pienenemistä silmällä pitäen sekä aktiivinen yhteydenpito velkojiin voivat olla riittäviä toimia ilman, että yrityssaneerauslain mukaiseen menettelyyn tarvitsee ryhtyä konkurssista puhumattakaan.
"Pannaan pensselit santaan ja rukkaset naulaan, eihän tässä muukaan auta. Kohta varmaan täytyy sovitella köyttäkin kaulaan, kun ei rahat riitä jukulauta, kun ei rahat riitä jukulauta."
Globaalin taantuman jyrkkyys ja syvyys on yllättänyt suurimman osan ekonomisteista lähes kaikkialla. Riittäviä ennustajanlahjoja ei ole ollut myöskään yrityssaneerausohjelmia laatineilla selvittäjillä ja konsulteilla. Vaikka tuomioistuinmenettelyssä vahvistettavat yritysten saneerausohjelmat yleensä pyritään laatimaan varovaisesti varautuen myös huonompiin vuosiin, on pelättävissä, että varsin useat saneerausohjelmat ovat yritysten tuotteiden ja palvelujen kysynnän voimakkaasti heikentyessä saneeratuille yrityksille liian tiukkoja. Mitä tässä tilanteessa voidaan tehdä?
