Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Konkurssimenettelystä

Mistä konkurssissa on tavallisen velkojan näkökulmasta kysymys?
  
Kun velallisyritys asetetaan konkurssiin oikeudessa, päättyy velallisen toimivan johdon oikeustoimikelpoisuus ja tilalle astuu pesänhoitaja. Tämän tulee oikeuden määräyksen perusteella ottaa haltuunsa velallisen omaisuus ja käynnistää varojen ja velkojen luettelointi, eli laatia pesäluettelo. Se perustuu velallisen kirjanpidosta ja velallisen edustajilta saataviin tietoihin, ollen eräänlainen välitilinpäätös yrityksen tilasta. Pesänhoitajan tulee myös irtisanoa työntekijöiden työsuhteet ja käynnistää toimet yhtiön omaisuuden realisointia varten. Pesäluettelon ja velallisen toimintaa selvittävän velallisselvityksen laadinta tapahtuu kahden kuukauden kuluessa konkurssin alkamisesta, minkä jälkeen velallisen allekirjoittama pesäluettelo saatetaan tiedoksi velkojille ja konkurssiasiamiehelle.
  
Mikäli konkurssipesässä pesäluettelon mukaan on varoja vähemmän kuin noin 20.000 euroa, eivät varat riitä täysimittaisen konkurssimenettelyn läpisaattamiseen, vaan pesä rauetetaan varojen puutteessa oikeuden päätöksellä. Tämä merkitsee konkurssimenettelyn päättymistä. Pesänhoito- ym. kulujen jälkeen jäljelle jääneet varat tilitetään siinä tapauksessa ulosottomiehelle velkojille edelleen jaettaviksi.
  
Jos pesässä on varallisuutta edellä mainittua enemmän, jatkuu täysimittainen konkurssimenettely. Pesänhoitaja määrää saatavien valvontapäivän enintään kahden kuukauden päähän, mistä annetaan julkinen haaste velkojille ja lähetetään kirjallinen tieto kaikille tunnetuille velkojille. Kun velkojat ovat ilmoittaneet saatavansa pesänhoitajalle, tämä tarkistaa valvonnat ja laatii niiden pohjalta kahden kuukauden kuluessa jakoluetteloehdotuksen. Tämä toimitetaan tiedoksi suurimmille velkojille ja muille luetteloa pyytäneille. Valvontojen mahdolliset riitautukset tehdään kuukauden kuluessa jakoluetteloehdotuksen antamisesta. Jollei riitautuksia ilmene, toimittaa pesänhoitaja lopullisen jakoluettelon tuomioistuimelle, joka vahvistaa sen konkurssituomioksi asiassa.
  
Konkurssiprosessissa saatavien määrien vahvistaminen tuomiolla kestää noin 9 kuukautta konkurssiin asettamisesta lukien. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että konkurssipesä olisi tällöin päätettävissä. Omaisuuden realisointitoimet, saatavien perimiset, mahdolliset takaisinsaantiriidat tai joskus ilmenevät velallisen rikoksiin liittyvät prosessit voivat viedä aikaa helposti vuodesta pariin kolmeen.
  
Usein velallisen kirjanpito on ainakin viimeiseltä tilikaudelta pahasti kesken tai pitämättä, jolloin se tehdään mahdollisuuksien mukaan loppuun. Sen perusteella annettavat ilmoitukset verottajalle ja eläkevakuutusyhtiölle mahdollistavat näiden tekemien arviovalvontojen oikaisun. Oikaisulla on merkitystä, koska mainitut tahot ovat joutuneet velallisen puutteellisten tietojen vuoksi arvioimaan valvontansa määrät. Usein ne ovat huomattavasti suurempia, kuin niiden lopullinen saatava. Koska verotus vahvistetaan vuosittain marraskuussa, todentuu verottajan lopullinen saatava sen jälkeen. Siitä syystä suhteellisen yksinkertaistakaan konkurssipesää ei voida kovin nopeasti päättää, vaikka realisointitoimet olisivat jo päättyneet, sillä kaikkien velkojien saatavien lopulliset määrät on oltava selvillä ennen pesän päättämistä ja lopputilityksen tekoa.
  
Tavallinen tilivelkoja saa lähtökohtaisesti saman prosenttimäärän mukaisen jako-osuuden saatavalleen, kuin suuretkin velkojat. Poikkeuksen tästä muodostavat yrityskiinnityksen tuoma etuoikeus sekä muutamat panttioikeudet, joita ei kuitenkaan esiinny läheskään kaikissa pesissä. Tilivelkojan tulee valvoa saatavansa konkurssissa. Toimenpide on melko yksinkertainen ja pesänhoitajalta saa ohjeita sekä arvion mahdollisista jako-osuusnäkymistä. Muutaman sadan euron saatavalla ei tosin kannata valvontaa tehdä, koska laskennallisen jako-osuuden jäädessä alle 50 euron, ei sitä enää jaeta. Konkurssiin menneen yrityksen omaisuuden realisointitulos suhteessa velkojen suuruuteen määrää, millaiseksi jako-osuusprosentti pesässä muodostuu. Usein se liikkuu muutamasta prosentista 10 ― 30 %:iin, joissakin harvinaisissa poikkeustapauksissa kertyy velkojien saatavalle lähes täysi jako-osuus. Konkurssipesän tilanteen voi tarkistaa pesänhoitajalta, ennen kuin päättää toimenpiteistään.
  
Pesänhoitaja kutsuu konkurssimenettelyn aikana koolle tarpeellisen määrän velkojainkokouksia, joissa päätetään pesän omaisuuden realisointiin ja muista pesänhoitoon liittyvistä asioista. Konkurssipesä päätetään loppukokouksessa, jossa vahvistetaan pesän lopputilitys ja jako-osuuksien määrät. Normaalisti aikaa konkurssiin asettamisen ja loppukokouksen välillä kuluu pesästä riippuen noin yhdestä kolmeen vuotta.

Heikki Tommila

Päivitetty 21.5.2012