Vuokralainen on lain mukaan velvollinen korvaamaan vuokranantajalle vahingon, jonka hän tahallisesti, laiminlyönnillään tai muulla huolimattomuudella aiheuttaa huoneistolle. Toisaalta vuokralainen ei kuitenkaan ole vastuussa tavanomaisesta kulumisesta, joka aiheutuu huoneiston normaalista ja sopimuksenmukaisesta käytöstä.
Vakuutusyhtiöt ratkaisevat vuosittain useita korvaushakemuksia, joissa vesivahingon syynä on (päihtyneenä) lattiakaivon päällä makaaminen suihkun ollessa päällä. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2016:33 pohtinut sitä, voiko myös osakkeenomistajalle syntyä korvausvastuu, mikäli vuokralainen aiheuttaa näin vahinkoa asunto-osakeyhtiölle?
Oman asunnon hankkiminen on useimmille elämän suurin ja tärkein hankinta. Suuret ennakko-odotukset ja toiveet eivät kuitenkaan aina toteudu odotetusti ja unelmien asunto saattaakin hetken asumisen jälkeen muodostua painajaiseksi asunnossa ilmenneiden puutteiden tai vikojen vuoksi. Tyypillisimmin asunnosta löytyy kaupanteon jälkeen kosteusvaurio, josta ostaja ei ole ainakaan omasta mielestään ollut tietoinen.
Omakotitaloja koskevat riitatilanteet lähtevät liikkeelle monesti hyvinkin toisiaan vastaavalla tavalla. Ostaja muuttaa pian kaupan jälkeen asumaan kohteeseen, jonka jälkeen hän huomaa, ettei kohde vastaa täysin sitä, mitä hän on odottanut.
Rakennusurakkasopimus on sääntökirja, jolla sovitaan pelisäännöt sopimusosapuolten kesken. Jotta rakennusurakkasopimuksesta voi tulla hyvä, on edellytyksenä, että sopimussuhdetta suunniteltaessa on selvä käsitys siitä, mihin ryhdytään, kenen kanssa ja mitä sopimuksella on tarkoitus saavuttaa. Sopimusta voidaan pitää hyvänä, jos se on selkeä ja yksiselitteinen ja sen avulla voidaan ehkäistä mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä.
Uusi laki asunto-osakeyhtiöistä tuli voimaan kymmenisen vuotta sitten. Uudistuksessa tuli mahdolliseksi olla valitsematta yhtiöön lainkaan tilintarkastajaa, jonka sijasta yhtiön asianmukaisesta hoitamisesta on voinut varmistua toiminnantarkastaja.
Avustimme asunto-osakeyhtiön osakasta julkisuuttakin saaneessa ilmalämpöpumppua koskevassa riidassa, jossa Turun hovioikeus antoi tuomionsa 29.11.2019. Riidassa oli kyse ennen kaikkea siitä, voitiinko pumpun asennuksen osakkeenomistajan parvekkeelle katsoa kuuluvaksi osakkaan muutostyöoikeuden piiriin. Ratkaistava kysymys oli siis hyvin oikeudellinen. Toissijaisesti ratkaistavaksi tuli kysymys siitä aiheuttiko pumpun asennus asunto-osakeyhtiölle sellaista haittaa, joka voitaisiin katsoa kohtuuttomaksi osakkeenomistajalle aiheutuneeseen hyötyyn verrattuna. Tällä perusteella yhtiöllä saattaisi olla oikeus kieltää osakkeenomistajan asennus, vaikka sen katsottaisiin lähtökohtaisesti kuuluvan osakkeenomistajan oikeuksiin.
Asunto-osakeyhtiölakiin lisättiin keväällä 2019 uudet niin sanottua purkavaa uusrakentamista koskevat säännökset. Lakimuutoksen tarkoituksena on pyrkiä helpottamaan asuntokannan uusimista sekä kasvavaan asuntotarpeeseen vastaamista ja se koskee ensisijaisesti keskeisillä paikoilla sijaitsevia asunto-osakeyhtiöitä, joiden peruskorjaaminen ei ole taloudellisesti järkevää tai edes mahdollista toteuttaa.
Asunto-osakeyhtiön asioiden hoidossa on pääsääntöisesti kaksi merkittävää toimijaa: hallitus ja isännöitsijä. Molemmat ovat keskeisiä ja tärkeitä asunto-osakeyhtiön asioiden hoidossa ja toimivat läheisessä yhteistyössä keskenään.
Yhteisesti omistetun kiinteistön, tilan tai tontin hallinnasta voidaan sopia hallinnanjakosopimuksella. Sopimus voi koskea myös kiinteistöstä luovutettua määräalaa tai vuokraoikeutta. Puheena oleva sopimus on yleisesti käytössä esimerkiksi paritalokiinteistöillä, mutta myös muun muassa rivitalokiinteistöillä.
Usein puhutaan siitä, mikä on myyjän vastuu kiinteistön kaupassa ja mitä velvollisuuksia myyjätaholla on. Pääsääntöisesti myyjällä onkin selonotto- ja tiedonantovelvollisuus. Täytyy kuitenkin muistaa, että myös ostajalla on ennakkotarkastsusvelvollisuus, joka tulee ottaa huomioon muun muassa kaupan virhetilanteissa.
Vuokranantajan vaihtuminen ei pääsäännön mukaan vaikuta vuokrasopimukseen. Vuokrasopimus siis pysyy voimassa, vaikka vuokrahuoneiston omistaja vaihtuu. Edellytyksenä vuokrasopimuksen pysyvyydelle kuitenkin on, että vuokrasopimus täyttää laissa säädetyt vaatimukset.
Suora kiinteistösijoittaminen, eli kiinteistön maapohjan ja sillä olevan rakennuksen omistaminen on yleisin tapa sijoittaa kiinteistöihin. Suorana kiinteistösijoittamisena pidetään myös sijoittamista asunto- tai kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeisiin.
Kiinteistön kauppaa koskevien riitojen yleinen aihe on kaupan jälkeen asuinrakennuksesta löytynyt kosteusvaurio. Vaurio löytyy usein siinä vaiheessa, kun ostaja alkaa remontoida rakennusta tai kun rakennuksessa tehdään tarkempia sisäilma- ja kuntotutkimuksia ostajan saamien oireiden johdosta. Mikä on myyjän vastuu?
Asunto-osakeyhtiössä asuessaan saattaa ajatella, että jos huoneistoon kuuluu oma parveke, saa parvekkeella viettää haluamaansa elämää. Viimeaikoina suhteellisen paljon on puhuttanut parvekkeilla tupakointi ja sen kieltäminen sekä parvekkeilla tehtävät erilaiset asukkaan muutostyöt.
KKO on ratkaisussaan KKO 2017:2 katsonut, ettei huoneiston hallintaan oikeuttavien asunto-osakeyhtiön osakkeiden osittainen lunastaminen ollut mahdollista.
Korkein oikeus antoi vastikään ennakkopäätöksen asunto-osakeyhtiön korjausvastuuta koskevassa tapauksessa. Tapauksessa 1950-luvulla rakennetun talon erään osakehuoneiston alkuperäinen amme oli korvattu suihkutilalla. Alkuperäisessä rakenteessa vedeneristyksenä lattiassa oli ollut bitumisivelty huopa, joka oli sijainnut holvilaatan päällä. Huovan päällä oli ollut noin 10 cm:n paksuinen pintalaatta. Asunnon edellinen osakkeenomistaja oli poistanut ammeen kysymättä muutostyöhön asunto-osakeyhtiön lupaa.
Vuokranantaja voi purkaa sopimuksen vain laissa säädetyillä perusteilla. Näiden säännösten näennäisestä selvyydestä huolimatta oikeutta purkaa vuokrasopimus joudutaan hyvin usein ratkomaan tuomioistuimissa.
Kunnat vastaavat niille laissa säädettyjen velvoitteiden mukaisesti alueidenkäytön suunnittelusta sekä yhdyskuntarakentamisesta. Toisaalta suunnittelusta ja etenkin rakentamisesta on merkittävää hyötyä myös yksittäisille maanomistajille, kun omistetun maapohjan arvo kasvaa kaavoituksen ja rakentamisen myötä. Maanomistajille on tämän vuoksi säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa velvollisuus osallistua kaavoituksesta ja rakentamisesta kunnalle aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Ensisijaisesti kustannuksiin osallistumisesta on kuitenkin sovittava kunnan ja maanomistajien kesken tehtävin maankäyttösopimuksin.
Yritykset pyrkivät joskus välttämään suuria hankintoja taseensa tasapainottamiseksi tai omistamiseen liittyvän riskin välttämiseksi. Usein voikin olla houkuttelevampaa ostaa käytettävyyttä, esimerkiksi vuokraamalla toimitilat, kuin sitoa varallisuuttaan kiinteistö- tai kalustohankintoihin. Kiinteistöjen lisäksi myös muita fyysisiä tuotteita voidaan paketoida vuokratuotteiksi. Tämän mahdollistamiseksi ns. Sale and lease back -malli on eräs vaihtoehto. Käyttöomaisuuden rahoitusmallina se ei kuitenkaan ole rahoittajan kannalta ongelmaton.
