18.2.2021

Kilpailukieltosopimuksista maksettaviin korvauksiin tulossa muutoksia

Kilpailukieltosopimuksia koskeva työnantajan korvausvelvollisuus laajenee, mikäli eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen kilpailukieltosopimuksia koskevan työsopimuslain säännöksen muuttamiseksi. Hallituksen esitys on annettu eduskunnalle 12.11.2020, ja muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022.

Työsopimuslain säännökset rajoittavat työntekijän oikeutta harjoittaa työnantajan toiminnan kanssa kilpailevaa toimintaa työsuhteen aikana. Jos työnantaja haluaa ulottaa kilpailukiellon myös työsuhteen jälkeiseen aikaan, siitä tulee sopia kilpailukieltosopimuksella. Yleensä kilpailukieltosopimuksella rajoitetaan sekä työntekijän oikeutta tehdä työsopimus kilpailevaa toimintaa harjoittavan toisen työnantajan kanssa että työntekijän oikeutta harjoittaa kilpailevaa toimintaa omaan lukuunsa.

Koska kilpailukieltosopimuksilla puututaan henkilön oikeuteen harjoittaa elinkeinotoimintaa ja ansaita toimeentulonsa valitsemallaan työllä, niiden käyttöalaa on lailla pyritty rajoittamaan sellaisiin tilanteisiin, joissa työnantajan etujen suojaamiselle on erityinen peruste. Työsuhteen jälkeiseen aikaan ulottuvan kilpailukieltosopimuksen solmiminen onkin sallittua vain työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä, joka voi liittyä esimerkiksi työnantajan liikesalaisuuksien suojaamiseen.

Kilpailukieltosopimuksen voimassaolo ja siitä maksettavat korvaukset
Kilpailukielto voidaan sopia enintään vuoden pituiseksi. Jos kilpailukielto on voimassa enintään kuusi kuukautta, sopimus voidaan vielä tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädännön mukaan tehdä ilman, että työnantaja on velvollinen suorittamaan työntekijälle korvausta kilpailukieltoajalta. Jos työntekijälle maksetaan kohtuullinen korvaus, rajoitusaika voidaan sopia kuutta kuukautta pidemmäksi ajaksi, mutta kuitenkin enintään vuodeksi. Kilpailukiellon kestoa koskevat rajoitukset eivät koske johtavassa asemassa olevia työntekijöitä.

Laissa ei ole määritelty sitä, millä tavoin kohtuullinen korvaus määräytyy tai mitä seikkoja kohtuullisuuden arvioinnissa tulisi ottaa huomioon, joten työsuhteen osapuolilla on laaja sopimusvapaus. Sovitun korvauksen tulisi kuitenkin vastata jollakin tavalla kilpailukiellon aiheuttamaa ansionmenetystä ainakin kuusi kuukautta ylittävältä kilpailukieltoajalta.

Mikä muuttuu?
Jos hallituksen esitys hyväksytään, työnantajan tulee jatkossa maksaa työntekijälle korvausta kaikista kilpailukieltosopimuksista eikä ainoastaan yli kuuden kuukauden pituisista kilpailukielloista. Ehdotuksen mukaan työntekijälle maksettava korvaus määräytyy kilpailukiellon keston sekä työntekijän palkan perusteella. Jos rajoitusaika on enintään kuusi kuukautta, korvauksen on vastattava vähintään 40 prosenttia työntekijän tavanomaisesta palkasta rajoitusajan pituiselta ajalta. Jos rajoitusaika on yli kuusi kuukautta, korvauksen on vastattava vähintään 60 prosenttia palkasta. Kilpailukiellon enimmäisaika säilyy yhdessä vuodessa.

Kilpailukieltosopimuksen edellytyksenä olevan erityisen painavan syyn tulisi olla voimassa sekä sopimusta tehtäessä että kilpailukieltosopimukseen vedottaessa. Olosuhteet voivat työsuhteen kestäessä muuttua esimerkiksi työntekijän tehtävien vaihtumisen johdosta siten, ettei kilpailukieltosopimukselle ole enää tarvetta. Tällaisissa tilanteissa työnantajalla olisi oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus ja välttyä siten tarpeettomaksi käyneestä kilpailukieltosopimuksesta aiheutuvilta kustannuksilta. Irtisanomisajan pituuden on oltava vähintään kolmasosa kilpailukieltosopimuksessa sovitusta rajoitusajasta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Irtisanomista ei voi tehdä enää sen jälkeen, kun työntekijä on irtisanonut työsopimuksen. Kilpailukieltosopimus ei edelleenkään tulisi sovellettavaksi, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä, eikä tällöin ole myöskään korvausvelvollisuutta.

Miten muutokseen pitäisi valmistautua?
Ehdotettu lakimuutos on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2022. Uuden sääntelyn mukainen korvausvelvollisuus tulisi sovellettaviksi myös ennen lain voimaantuloa tehtyihin kilpailukieltosopimuksiin, mutta vasta vuoden siirtymäajan kuluttua.

Jo ennen lain voimaantuloa ja erityisesti sen voimaantulon jälkeen työnantajien on uusia työsopimuksia solmiessaan aiheellista kiinnittää erityistä huomiota siihen, onko kilpailukieltosopimus yrityksen etujen turvaamiseksi niin merkityksellinen, että siitä kannattaa maksaa lain edellyttämä korvaus. Kilpailukieltosopimukset on aiheellista rajoittaa niihin tilanteisiin, joissa niille on todellinen tarve.

Ennen lain voimaantuloa tehtyjen kilpailukieltosopimusten osalta työnantajilla olisi vielä vuoden pituinen siirtymäaika muutoksiin valmistautumiselle. Ehdotuksen mukaan työnantajalla on oikeus irtisanoa ennen uuden lain voimaantuloa sovitut kilpailukieltosopimukset siirtymäajan päättymiseen mennessä ilman irtisanomisaikaa. Mikäli lakimuutos hyväksytään hallituksen esityksen mukaisena, yritysten on aiheellista käydä siirtymäajan aikana huolellisesti läpi kaikki voimassa olevat kilpailukieltosopimukset ja tarvittaessa neuvotella niiden muutoksista sekä irtisanoa tarpeettomat kilpailukieltosopimukset, jotta niihin liittyviltä tulevilta kustannuksilta vältytään.

Johanna Karvinen

asianajaja