Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Asianajajatutkinto uudistui

Suomen Asianajajaliiton jäseneksi voidaan hyväksyä tietyt jäsenyysedellytykset täyttävä kokenut lakimies. Lisäksi jäseneksi hakevan on läpäistävä erityinen asianajajatutkinto. Tutkinto uudistui vuonna 2011 ja ensimmäiset uuden tutkinnon suorittaneet saivat asianajajan tittelin 2012.

Asianajaja vai lakimies?

Usein minulta kysytään, mitä eroa on asianajajalla ja lakimiehellä? Vanhemmat sukulaiseni taas käyttävät usein nimitystä tuomari.

Lakimies on titteli, jota kaikki ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat käyttää. Tuomioistuinharjoittelun suorittanut taas voi käyttää nimitystä varatuomari. Vain Suomen Asianajajaliiton ylläpitämään asianajajaluetteloon merkityillä jäsenillä on oikeus käyttää lailla suojattua ammattinimitystä asianajaja.

Jäsenyysedellytyksiä

Asianajajaksi voidaan hakemuksesta hyväksyä Suomen tai ETA-valtion vähintään 25-vuotias kansalainen, joka on suorittanut ylemmän oikeustieteellisen tutkinnon. Lisäksi edellytetään neljän vuoden kokemusta lakimiestehtävistä, joista vähintään kaksi vuotta tulee olla asianajoalalla. Asianajajan tulee olla rehelliseksi tunnettu sekä hänellä tulee olla itsenäinen ja riippumaton asema. Asianajajaksi ei voida hyväksyä henkilöä, joka on konkurssissa tai jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu. Jäsenyys edellyttää tämän lisäksi kolmiportaisen asianajajatutkinnon suorittamista, johon kuuluu 1) kirjallinen koe 2) eettinen osa ja 3) käytännön harjoituksia. Käyn seuraavaksi läpi näitä osia sellaisena, kuin ne itse juuri tutkinnon suorittaneena koin.

Kirjallinen koe

Alkuvuonna 2012 minulle ehdotettiin toimistostamme seuraavaan asianajajatutkintoon liittyvään kirjalliseen kokeeseen ilmoittautumista. Epäröin hetken, sillä ajankohta tuntui kovin kiireiseltä. Vanhemmat konkarit toimistostamme totesivat kuitenkin (aiemman tutkinnon perusteella) "se on helppo juttu, sinne vaan".

Heti alkuun kävi ilmi, että mikään läpihuutojuttu uusi tutkinto ei tule olemaan. Kaverini vielä kertoessa reputtaneensa kirjallisen kokeen ensimmäisellä kerralla, oli tuskan hiki nousta pintaan. Luin runsaasti kirjallisuutta ― erityisesti asianajajan tapaohjeista ja asiakkaan oikeuksista. Tämän lisäksi kokeeseen liittyi mm. hallinto-asioihin ja oikeudenkäynteihin liittyvää lainsäädäntöä. Huhtikuussa 2012 kävin suorittamassa kokeen. Aikaa oli varattu kolme tuntia ja käytin sen minuutilleen. Toukokuussa 2012 sain tietää läpäisseeni kokeen.
  
Eettinen osa

Kirjallisen kokeen läpäistyäni ilmoittauduin tutkinnon eettiseen osaan, joka käytännössä sisälsi kaksi koulutuspäivää Helsingissä. Koulutuspäivien aikana käsittelimme asioita laidasta laitaan mm. toimiston markkinointia, vaihtoehtoisia riidanratkaisumenetelmiä, rahanpesun ja terrorismin estämistä. Kaksi päivää oli niin tiukkaan ahdettu erilaista kouluttautumista, että jopa soittopyyntöihin vastaaminen oli välillä varsin haasteellista. Koulutuksesta ei nimittäin ollut lupaa olla poissa hetkeäkään ― ilmeisesti järjestäjät ymmärtävät, että mikäli poissaolo sallittaisiin, niin jokaisella lakimiehellä voisi olla päivän aikana yhtä ja toista tekemistä… Itse jouduin pakottavan syyn vuoksi olemaan poissa 20 minuuttia, jonka korvasin tekemällä aiheesta kirjallisen työn.

Käytännön kirjalliset harjoitukset
 
Syksyllä 2012 tein myös tutkintoon liittyviä kirjallisia harjoituksia. Kurssivastaava oli luonut kuvitteellisen yrityksen "Supertech Oy", jolla oli toimitusjohtajan sopimukseen liittyvä riita-asia. Teimme kaikki ensin tähän haastehakemuksen kantajan puolesta. Tämän jälkeen teimme vastaajan puolesta vastineen. Tämän jälkeen toimimme tuomarin roolissa ja laadimme yhteenvedon. Sitten siirryimme taas kantajan ja vastaajan rooleihin ja teimme kummastakin näkökulmasta kirjalliset oikeudenkäyntisuunnitelmat. Samaan aikaan meille myös lähetettiin lyhyitä kysymyksiä, joihin piti vastata ja lisäksi piti tutustua aihetta sivuavaan kirjallisuuteen, josta myös tuli kysymyksiä. Huh!

Valeoikeudenkäynnit

Lopuksi oli vuorossa kahden päivän "valeoikeudenkäynnit". Ensimmäisenä päivänä teimme valmisteluistunnon kolme kertaa, jossa toimin vuorottain joko kantajan tai vastaajan edustajana sekä tuomarina. Seuraavana päivänä oli kolme kertaa pääkäsittely. Oli varsin haastavaa ja opettavaista ensin toimia toisen osapuolen edustajana ja hetkeä myöhemmin toisen! Oikeudenkäyntejä valvoi lukuisa määrä kokeneita käräjätuomareita, hovioikeudenneuvoksia ja vanhempia asianajajia. Heiltä saimme myös paljon sekä suullista että kirjallista palautetta.

Hyväksyttiin liiton jäseneksi
 
Yhteenvetona sanoisin, että tutkinto nykymuotoisenaan ja yhdistettynä täysipäiväiseen työntekoon, on aika haastava, ja siihen kannattaa varata aikaa. Itse olin varsin huojentunut, kun joulukuun 2012 alussa vihdoin sain tietää läpäisseeni viimeisenkin osan tutkinnosta. Tämän jälkeen piti kuitenkin vielä hankkia todistukset sitä, että en ole holhouksen alainen tai konkurssissa ja käydä esittäytymässä asianajajaliiton Turun osaston hallitukselle. Tammikuussa 2013, lähes vuosi prosessin aloittamisen jälkeen, sain vihdoin postissa ilmoituksen, että minut on hyväksytty asianajaksi. Vuosi meni, vaikka suoritin tutkinnon niin nopeasti kuin se oli mahdollista.

Epilogi
  
Eikä se kouluttautuminen tähän loppunut. Asianajajana minulla on nimittäin nyt vuosittainen täydennyskoulutusvelvollisuus!

Sanna Lundström

Lisätty 19.2.2013