Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Pitääkö laina tosiaan maksaa takaisin?

Pikaluottoja eli määrältään pieniä, lyhytaikaisia, esim. tekstiviestillä tehtävän lainahakemuksen perusteella myönnettäviä vakuudettomia luottoja on ollut markkinoilla jonkin aikaa. Pikaluottomarkkinat ovatkin kasvaneet voimakkaasti ja uusia toimijoita on tullut markkinoille. Pikaluottoja myönnetään vuosittain n. 1,5 miljoonaa kappaletta ja myönnettyjen luottojen määrä on kohonnut yli 300 miljoonan. Keskimääräinen luoton suuruus on ollut runsaat 200 euroa. Luotonsaannin helppous on tuonut mukanaan ongelmia. Toisinaan lainan ottajilta tuntuu myös unohtuneen se seikka, että laina todellakin pitää maksaa takaisin.

Sääntelyllä on tarkoitus selventää pelisääntöjä ja vähentää ongelmia. Keinoina ongelmien vähentämiseksi asetettiin korkokatto sekä tiukennettiin pienten luottojen hintasääntelyä. Lisäksi määrättiin kielto käyttää lisämaksullisia tekstiviesti- tai muita vastaavia viestipalveluja luottosuhteeseen liittyvässä asioinnissa sekä tiukennettiin kuluttajan luottokelpoisuuden arviointia. Tarkoituksena on, että kuluttaja saisi pieniä luottoja nykyistä kohtuullisemmin ehdoin.

Luotonantajan velvollisuudet

Luotonantajan on luotonannossa meneteltävä vastuullisesti. Vaikka jo yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan kuluttajalle lähetettävistä markkinointiviesteistä ei saa periä maksua, luotonantaja ei jatkossa saa periä kuluttajalta maksuja esimerkiksi kuluttajan tekstiviestillä tekemästä lainahakemuksesta tai vahvistusviestistä. Toki jatkossakin luotonantaja voi tarjota kuluttajalle mahdollisuutta asioida esimerkiksi tekstiviestillä, mutta tällöin asioinnista ei saa periä lisämaksua.

Luotonantajalla on uuden sääntelyn mukaan velvollisuus säilyttää luotonantoon liittyvät asiakirjat ja tiedot viisi vuotta. Lisäksi luotonantajan on salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä annettava aluehallintovirastolle valvontaa varten tarvittavat asiakirjat ja tiedot. Säännös kattaa kaikki luottosuhteen vaiheet markkinoinnista mahdollisten ongelmien selvittämiseen. Aluehallintovirastolla ei kuitenkaan ole oikeutta saada asianajajilta tämän asiakasta koskevia asiakirjoja ja tietoa.

Luotonsaajan luottokelpoisuus

Luotonantajan on ennen luottosopimuksen tekemistä arvioitava, kykeneekö kuluttaja täyttämään luottosopimuksen mukaiset velvoitteensa. Arviointi on tehtävä kuluttajan tuloja ja muita taloudellisia olosuhteita koskevien riittävien tietojen perusteella. Eritoten tämä velvollisuus koskee sellaisia pieniä rahaluottoja, joissa luottoaika on lyhyt ja jotka on maksettava takaisin yhdessä erässä. Huomioonotettaviksi tulisivat mm. luotonsaajan menot, velat ja varat sekä mahdolliset takausvastuut. Luotonantajan on kohtuullisin toimenpitein pyrittävä varmistamaan kuluttajan antamien tietojen oikeellisuus.

Korko

Jos luoton määrä tai luottoraja on alle 2 000 euroa, luottosopimuksen mukainen luoton todellinen vuosikorko saa olla enintään korkolaissa mainittu viitekorko lisättynä 50 prosenttiyksiköllä. Myös esimerkiksi korkolain mukainen viivästyskorko on sidottu samaan viitekorkoon. Korkokattoa ei kuitenkaan sovelleta hyödykesidonnaisiin luottoihin, paitsi jos kuluttajalla on luottosopimuksen nojalla myös oikeus nostaa rahavaroja. Korkolakia ei saa kiertää sellaisella viivästyksen varalta tehdyllä sitoumuksella, jonka mukaan velallisen tulee maksaa viivästyskoron sijasta tai sen lisäksi kertaluonteinen suoritus, kuten sopimussakko.

 

Lisätty 21.2.2014