21.2.2022

NFT – mitä siitä pitäisi tietää?

Digitaalisen teknologian kehittyessä yhä suurempi osa globaalin yhteiskunnan ja yritysten tuottavuudesta on perustunut skaalautuvuuteen, eli digitaalisten menetelmien monistettavuuden kautta toteutuvaan entistä suurempaan toimintatehokkuuteen. Kun joku teknologia on kerran kehitetty, voidaan tuotto tehdä sen monistamisella. Eräänlaista päinvastaista kehityskulkua luo NFT, joka pyrkii saamaan aikaan skaalautuvuuden kanssa lähes vastakkaisen lopputuloksen.

NFT:n mahdollistama arvonnousun mahdollisuus perustuu niukkuuteen, sillä NFT:tä voi olla olemassa vain yksi uniikki kappale. Tunnetuimpia NFT:tä ovat olleet esimerkiksi digitaaliset taideteokset, videoleikkeet suosituista tapahtumista sekä NFT-pelit. Erityisesti tällaisen digitaalisen keräilyn osalta NFT:n arvonnousuun perustava ajatus ravistaa melko tehokkaasti totuttua ajatusmallia, sillä NFT:n kohteena oleva teos ei suinkaan ”unikisoinnin” johdosta poistu internetistä omistajansa yksityiseen galleriaan vaan teos voi olla entiseen tapaan kaikkien katsottavissa. NFT:n haltijalla on kuitenkin ikuisesti oikeus tuoda esille (lue: kehua), että hän hallitsee alkuperäistä, vaikka hän ei saa itselleen mitään fyysistä hyödykettä.

Yksijäseninen vai tavallinen sopimus
NFT:n smart contract -menettelyssä NFT:n haltija saa oman henkilökohtaisen avaimen tietokoneprotokollaan, jolla hän voi todentaa olevansa juuri tämän NFT:n viimeisin ja oikea haltija. Haltija siis tekee sopimuksen sen mahdollistaman NFT-protokollan kanssa säännöillä, jotka ovat ennalta tiedossa protokollan avoimuuden ja läpinäkyvyyden johdosta. Toistaiseksi smart contracteja ei kuitenkaan tunnustettane perinteisiksi sopimuksiksi ainakaan siinä mielessä, että niihin voisi vedota esimerkiksi tuomioistuimessa jonkun omistusoikeuden vahvistamiseksi.

Smart legal contracting – joka on yksi juridiikan alaan lyhyellä aikajänteellä vaikuttavista NFT:n muodoista – mahdollistaa myös perinteisten sopimusten tekemisen edullisesti, yksinkertaisesti ja luotettavasti, mutta kuitenkin ilman kolmansien osapuolten roolia tai kuormittavaa varmentamisjärjestelmää. Kaksi osapuolta voivat tehdä esimerkiksi sijoitussopimuksen, jonka muotoilu, viimeistely, allekirjoitus, arkistointi sekä erityisesti varmentaminen tapahtuu ohjelmiston avulla.

Sopimuksen olemassaolon tarkoitus on aina ollut osapuolten yhteisen tahdonilmaisun luotettava todentaminen. Smart legal contractien yleistymisen osalta voidaankin kysyä, että missä vaiheessa yhteiskunta on valmis hylkäämään esimerkiksi suomalaisen kiinteistötietojärjestelmän – joka toimii luotettavasti kiinteistöjen vaihdannan ja omistuksen todentajana – ja siirtymään teknologiaan, joka ainakin teoriassa toteuttaa saman tarpeen halvemmalla ja ehkä jopa varmemmin.

NFT ja tekijänoikeus
Kuka tahansa voi luoda NFT:n, kunhan ottaa huomioon tekijänoikeudet. On kuitenkin erityisen keskeistä ymmärtää, että pelkän teoskappaleen omistaminen NFT:llä ei vaikuta teokseen liittyviin tekijänoikeuksiin. Tämän juridisen faktan unohtaminen on jo tarjonnut paljon puitavaa oikeusjärjestykselle.

Marraskuussa 2021 tuotantoyhtiö Miramax haastoi ohjaaja Quentin Tarantinon oikeuteen Tarantinon aloitettua Pulp Fiction -elokuvaan liittyvien NFT-kokoelmien myynnin. Tuotantoyhtiö taas katsoo, että oikeudet elokuvan elementteihin ovat sillä eivätkä Tarantinolle syntyneet tai siirretyt oikeudet kata näitä kokoelmia.

Tammikuussa 2022 joukkorahoituskampanjalla rahoitettu hajautettu organisaatio ilmoitti hankkineensa 2,66 miljoonalla eurolla Alejandro Jorodowskyn Dune -teoksen harvinaisen kappaleen ilmeisesti sillä tulokulmalla, että teoksen sisältöä alettaisiin hyödyntämään aineettomina oikeuksina. Todellisuudessa organisaatio sai kuitenkin vain yksittäisen teoksen, eivätkä oikeudet sen sisältöä koskeviin tekijänoikeuksiin muuttuneet. Toistaiseksi internet sisältää vain arvailuja siitä, oliko kyse tietoisesta huijauksesta ja missä määrin joukkorahoittajat ymmärsivät ostaneensa vain kirjan.

Toivottavasti se henkilö, joka osti taitelija Mike Winkelmannin eli Beeplen NFT-kokoelman 69 miljoonalla dollarilla ymmärsi, että hän sentään hankki kohteen suoraan sen tekijänoikeuden haltijalta.

Hyötyjä ja haittoja
NFT:ssä niukkuuden ekonomiaa käytetään arvonnousun välineenä täysin samalla tavalla kuin esimerkiksi kasvukeskuksia lähellä olevissa rantakiinteistöissä, joita on vain rajallinen määrä. Erilaisia palveluntarjoajia, jotka tarjoavat virtuaalisia NFT-sijoituskohteita, on jo lukuisia. Epäilemättä tulemme näkemään lähitulevaisuudessa huikean todentuntuisia virtuaalimaailmoja, joissa ihmiset voivat kohdata virtuaalilasien avulla ja rakentaa omaan maailmaansa kaikkea mitä ohjelmoijat vaan keksivät. Näistä virtuaalisista maailmoista voidaan sitten myydä parhaita paikkoja ja mitä aikaisemmin sijoituksen tekee, sitä parempi mahdollisuus on osua kohteeseen, jonka arvo nousee. Keskeisenä erona on vain se, että kohde on todellisuudessa pelkkiä nollia ja ykkösiä eikä mikään anna suojaa sille, että viereen syntyy uusi, hieman erilainen virtuaalimaailma.

NFT:t näyttäisivät myös luovan uudenlaista pelimaailmaa, kun globaalina yhteisönä pelattavien pelien hahmot voivat hankkia itselleen uniikkeja elementtejä pelin sisältä – tietenkin oikealla valuutalla. Peliarvosteluita tutkiessa on helppo havaita, että pelien ylistäjät tuovat esille niitä ensisijaisesti ansaintamahdollisuutena eikä pelinä. Jos pelkästään pelien sisältävien elementtien vaihdannalle on jo olemassa toimivat välittäjämarkkina ja kaupankäyntipaikat, mahtaako pelin kehittäjän fokus olla enää pelattavuudessa vai eri härpäkkeiden luomisessa? Siksi on myös mahdoton välttyä siltä ajatukselta, että osaa peleistä käytettäisiin pyramidihuijauksen tapaan kerryttämään varallisuutta varhaisille sijoittajille.

Uudet teknologiat tuovat kuitenkin aina mukanaan mahdollisuuksia ja parantavat tapojamme toimia. Oikein käytettynä ja kehitettynä NFT:n tuovat huomattavia etuja maksuliikenteeseen, turvallisuuteen ja kaikenlaiseen etäsopimiseen sekä asioiden todentamiseen.

Mikko Jalkanen

toimitusjohtaja, osakas, asianajaja