Artikkelit

21.2.2024

Ositusvaateen vanhentumista koskeva säädöshanke vireillä

Osituksen tarkoituksena on purkaa puolisoiden välillä vallinnut aviovarallisuussuhde. Avioliittolaissa on säännös siitä, milloin oikeus vaatia omaisuuden ositusta alkaa. Laissa ei kuitenkaan ole tällä hetkellä säännöstä siitä, missä ajassa ositusvaade tulee esittää.

21.2.2024

Miten turvata lesken asemaa jäämistösuunnittelun keinoin?

Moni haluaa eläessään varmistua siitä, että aviopuolison asema on taloudellisesti turvattua toisen puolison kuollessa. Suomessa ryhdyttiin 1900-luvulla turvaamaan lesken asemaa myös lainsäädäntöhankkein. Lakisääteisen suojan lisäksi puolisoiden on mahdollista elinaikanaan järjestellä varallisuussuhteitaan lesken asema huomioiden ja häntä suojaten erityisesti niissä tilanteissa, kun leski ei peri puolisoaan suoraan lain nojalla. Keskitynkin tässä niihin tilanteisiin, joissa perinnönjättäjällä oli aviopuolison lisäksi lapsia.

2.10.2023

Käyttökelpoisia testamenttimääräyksiä

Testamentti asiakirjana on tuttu, mutta yhtä selvää ei liene se, mitä kaikkea testamentilla voi määrätä – siis sen lisäksi, että määrää kenelle omaisuus menee. Testamentissa voi antaa erilaisia määräyksiä ja ohjeita omaisuuteen ja sen hoitoon liittyen. Seuraavassa esimerkkejä muutamista sellaisista, joita ei ehkä ole tullut ajatelleeksi.

8.3.2023

Yleisiä virhekäsityksiä koskien perhe- ja perintöoikeutta

Saako puoliso puolet toisen omaisuudesta? Ennakkoperinnöllä siirretään verotuksen ajankohtaa. Vai miten se menikään?

8.3.2023

Lakisääteisten eläkkeiden huomioiminen avioero-osituksessa

Omaisuuden osituksessa puolisoiden avio-oikeudenalaiset varat ja velat luetteloidaan. Omaisuusluetteloista saadaan laadittua osituslaskelma, josta saadaan määritettyä puolisoiden laskennallinen avio-osa ja mahdollisen tasingon määrä.

21.2.2022

Täysi-ikäisten adoptio on yleistynyt

Adoptioiden määrä on vähentynyt viime vuosina. Vuonna 2020 Suomessa vahvistettiin tilastokeskuksen mukaan yhteensä 293 adoptiota. Näistä 40 prosenttia oli täysi-ikäisten henkilöiden adoptioita eli ns. aikuisadoptioita.

7.10.2021

Perittävän kuoleman jälkeinen jäämistösuunnittelu

Jäämistösuunnittelu mielletään useimmiten tapahtuvaksi testamenteilla tai elinaikana tehtävillä lahjoituksilla. On hyvä kuitenkin tiedostaa, että varsin paljon on tehtävissä myös perittävän kuoleman jälkeen. Lesken ja perillisten toimin voidaan saada aikaan esimerkiksi merkittävää veroetua.

18.2.2021

Periytyvätkö vainajan velat?

Usein läheisen kuollessa kuulee muun surun keskellä läheisten murehtivan sitä, että miten vainajan velkojen käy. Vainajan velalla viittaan sellaisiin velkoihin, joiden oikeusperuste on syntynyt ennen vainajan kuolemaa. Velka ei lakkaa ihmisen kuolemaan. Kuolinpesän osakkaiden huoli siitä, että he joutuisivat omilla varoillaan maksamaan vainajan velan, on kuitenkin yleensä aiheeton.

18.2.2021

Osituksen sovittelu – väline kohtuuttomien tilanteiden oikaisemiseen

Kun avioeroa koskeva asia on vireillä tai jos avioliitto on purkautunut toisen puolison kuoleman johdosta, omaisuuden ositus tulee toimittaa, jos jompikumpi puolisoista tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii. Jos puolisoiden välillä on solmittu avioehtosopimus ja puolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, omaisuuden osituksen sijaan toimitetaan puolisoiden omaisuuden erottelu.

17.2.2021

"Mutta minähän olen kirjoilla Suomessa"

Yli 5 miljoonaa EU-kansalaista asuu muussa EU-maassa kuin ns. kotimaassaan; aviopuolisot omistavat 2,5 miljoonaa kiinteistöä muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa he asuvat; yli 15 prosentissa EU:n alueella tuomituista avioeroista puolisot ovat eri kansallisuutta; noin 10 prosenttia EU:n alueella jaettavista perinnöistä menee useampaan kuin yhteen maahan. Kaikki tämä tuo mukanaan erilaisia oikeudellisia kysymyksiä ja nämä kysymykset koskettavat myös yhä useampaa meistä suomalaisista.

16.2.2021

Avoliittolaki

Puolisoiden välillä syntyy ongelmia yleensä silloin, kun parisuhteen kariutuessa omaisuus pitäisi jakaa. Tässä suhteessa avoliitto ei poikkea avioliitosta. Avioliittolain säännökset eivät kuitenkaan sovellu avoliittoihin. Tätä epäkohtaa korjaamaan säädettiin vuonna 2011 laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta. Laki astui voimaan 1.4.2011 ja se koskee tuon ajankohdan jälkeen päättyneitä avoliittoja. Nimensä mukaisesti lakia sovelletaan ainoastaan taloudellisiin kysymyksiin. Lakia sovelletaan sekä eri että samaa sukupuolta oleviin puolisoihin. Kyseessä on tahdonvaltainen laki, joten puolisot voivat vapaasti esimerkiksi sopia, että lakia ei sovelleta heidän keskinäiseen suhteeseensa.

5.2.2021

Edunvalvontavaltuutus. Mikä, miten, miksi?

Laki edunvalvontavaltuutuksesta on ollut voimassa vuoden 2007 marraskuusta lukien. Edelleen syntyy toisinaan se vaikutelma, että edunvalvontavaltakirjoja kyllä halutaan tehdä, mutta ei oikeastaan tiedetä miksi eikä sitä, miten määräykset olisi hyvä kirjata.

2.2.2021

Huolellisen perintösuunnittelun monet hyödyt

Jos aiot jättää perintöä jälkipolville, viisaalla perintösuunnittelulla tulevat perinnönsaajat voivat välttyä monelta ongelmalta. Kun perinnönjättäjä on elinaikanaan määrännyt, millä tavoin hänen perintönsä tullaan aikanaan jakamaan, voidaan välttyä perillisten keskinäisiltä perintöriidoilta. Lisäksi perintösuunnittelulla voidaan vaikuttaa tulevan perinnön verotukseen. 

20.2.2019

Puolison elatusvastuusta avioeron jälkeen

Avioliiton aikana kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Puolisoilla on avioliiton aikana elatusvelvollisuus toisiaan kohtaan ja kumpikin puoliso on velvollinen kykynsä mukaan kantamaan tämän elatusvastuun. Jos puoliso laiminlyö elatusvelvollisuutensa avioliiton aikana tai jos puolisot asuvat erillään, tuomioistuin voi jopa velvoittaa puolison maksamaan elatusapua. On tosin hyvin harvinaista, että kysymys avioliiton aikaisesta elatusvastuusta tulee tuomioistuimen ratkaistavaksi.

19.2.2018

Perinnöstä luopuminen – yksi jäämistösuunnittelun väline

Koska norminpurkutalkoot eivät ainakaan toistaiseksi ole vielä ulottuneet perintöverotukseen, on aiheellista nostaa esille yksi yleisimmin käytetyistä perintöverotuksen verosuunnittelukeinoista: perinnöstä luopuminen. 

19.2.2018

Kun sopimukseen ei päästä – pesänselvittäjä tai pesänjakaja ratkaisee

Pesänselvittäjä tai pesänjakaja määrätään aina, jos joku asianosainen määräämistä vaatii. Pesänselvittäjä voidaan määrätä ainoastaan kuolinpesään. Pesänjakaja voidaan kuolinpesän lisäksi määrätä myös avioerotilanteessa toimittamaan puolisoiden välinen ositus sekä suorittamaan avoliiton päätyttyä omaisuuden erottelu, mikäli avopuolisot ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai mikäli heillä on tai on ollut yhteinen lapsi.

26.10.2017

Vapaaomaisuusmääräys testamentissa tai lahjakirjassa

Testamenttiin tai lahjakirjaan on mahdollista sisällyttää määräys, jonka mukaan omaisuuden saajan aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta saatuun omaisuuteen, sen sijaan tulleeseen omaisuuteen eikä tällaisen omaisuuden tuottoon. Määräys on mahdollista tehdä myös henkilövakuutuksen edunsaajamääräykseen.

4.2.2016

Asumishyötykorvaus

Avioerotapauksissa törmätään hyvin usein termiin asumishyötykorvaus. Toisinaan puhutaan myös asumishyvityksestä tai vain asumiskorvauksesta. Avioliittolaista tällaisia sanoja ei kuitenkaan löydy. Mistä oikein on kysymys?

14.9.2015

Haluan antaa ennakkoperintöä

Asiakas ottaa meihin yhteyttä ja kertoo, että haluaa antaa lapselleen ennakkoperintöä. Lahjaa ei haluta antaa, koska siitä verotetaan ankarammin. Onko asia kuitenkaan ihan näin ja mikä on lahjan ja ennakkoperinnön ero?

14.9.2015

EU:n perintöasetuksen soveltaminen alkaa

Kansainvälisiä perintöasioita koskeva EU-asetus tuli voimaan 17.8.2015. Asetuksella yhtenäistetään sellaisten perintöasioiden hoitamista, joilla on liittymiä useampaan jäsenvaltioon. Kansallisten perintöasioiden hoitoon asetuksella ei ole vaikutusta, eikä se myöskään koske verotusta. Uusia sääntöjä sovelletaan 17.8.2015 tai sen jälkeen kuolevien perintöön.

Näytä lisää