Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Edunvalvontavaltuutus

On jälleen hyvä muistuttaa tästä muutaman vuoden käytössä olleesta vaihtoehdosta, jolla henkilö voi itse etukäteen säännellä asioidensa hoitoa tulevaisuudessa siinä tilanteessa, että hän sairauden tai henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi tulee kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan.

Edunvalvontavaltuutus koskee lähinnä taloudellisia asioita, mutta valtuutus voidaan antaa koskemaan myös sellaisia henkilöä koskevia asioita, joiden merkitystä valtuuttaja ei kykene ymmärtämään valtuutuksen käyttöhetkellä. Henkilökohtaiset asiat eivät kuitenkaan koske ns. korostuneen henkilökohtaisia asioita, kuten avioliiton solmiminen, testamentin laatiminen tms. Taloudellisten asioiden käsite taas on laaja. Se käsittää oikeuden hoitaa myös elinkeinotoimintaan liittyviä asioita sekä käyttää esimerkiksi pankkitilejä ilman, että tilejä erikseen nimetään.

Valtuutuksen sisältö

Tärkeintä on, että valtuuttajan oma tahto tulee kirjattua. Koska kukin tilanne on erilainen, ei erilaisten mallien käyttäminen välttämättä täytä mainittua tavoitetta. Tärkeää tässä yhteydessä on muistaa, että laki kieltää nimenomaisesti kaikki valtuutetun puolesta tehtävät vastikkeettomat luovutukset – ellei valtakirjassa nimenomaan ole toisin mainittu. Ts. mikäli henkilö haluaa, että myös jatkossa esim. lastenlapsille voidaan antaa heidän merkkipäivinään, valmistujaisissa tms. rahalahja, siitä on erikseen mainittava valtakirjassa.

Valtuutettu

Valtuutettuna voi toimia ainoastaan luonnollinen henkilö, ei yhtiö, yhdistys tai muu yhteisö. Valtakirjassa on myös syytä varautua siihen, että valtuutettu tulee pysyvästi tai tilapaisesti estyneeksi hoitamaan tointa. Näihin tilanteisiin voi varautua nimeämällä valtakirjassa varavaltuutettu ja/tai toissijainen valtuutettu. Myös heidät on nimettävä henkilökohtaisesti. Varavaltuutettu toimii varsinaisen valtuutetun sijasta tilanteissa, joissa varsinainen valtuutettu on esimerkiksi esteellinen. Toissijaisen valtuutetun toimi taas muuttuu aikanaan pysyväksi. Näin voi käydä, jos valtuutettu kuolee, ei ota tointa vastaan tai luopuu siitä.

Voimaansaattaminen

Kun valtakirjan mainitsema tilanne (”kyvyttömyys hoitaa asioitaan”) on käsillä, valtuutetun on saatettava valtuutus voimaan maistraatissa. Ennen sitä valtuutettu ei voi toimia valtakirjan nojalla. Voimaansaattaminen edellyttää valtakirjan fyysistä olemassaoloa, ts. valtuutetun on esitettävä maistraatille alkuperäinen valtakirja. Tämän vuoksi on tärkeää tallettaa asiakirja huolellisesti sellaisen paikkaan, josta se on löydettävissä ja saatavissa. Maistraatti ei tutki valtuutuksen sisältöä, ainoastaan sen, että se täyttää lain edellyttämät muotovaatimukset, ja että valtuuttajan kyky hoitaa asioitaan valtakirjan esittämin tavoin on mennyt.

Valvonta ja vastuu

Valtuutetun on annettava maistraatille luettelo edustuksen piiriin kuuluvista varoista ja veloista. Koska maistraatin valvontamahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset, valtakirjaan on syytä ottaa joitakin määräyksiä tilivelvollisuudesta. Usein pelkkä maininta esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa omaisille tehtävästä tilityksestä vähentää heidän haluaan puuttua valtuutetun toimiin ja vähentää muutoinkin epäluuloja hänen toimintaansa kohtaan.

Koska valtuutettu toimii valtuuttajan luottamushenkilönä, hänellä on toimessaan ankara huolellisuusvelvollisuus. Valtuutettu on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän tahallaan tai huolimattomuudesta (lievä huolimattomuus riittää) aiheuttaa.


Lisätty 4.2.2016