Osaava ja hyvinvoiva työvoima on yrityksen tärkeimpiä resursseja. Palkkakustannukset muodostavat usein merkittävän osan yhtiön menoista. Palkka on työntekijälle monesti tärkein tulonlähde ja luo elämään taloudellisen turvallisuuden. Hyvinvoiva työsuhde on siten kaikkien osapuolten yhteinen etu. Koska molemmilla osapuolilla on merkittävät panokset pelissä, joskus osapuolten välille syntyy ristiriitoja, joihin viimekädessä ratkaisun antaa tuomioistuin.
Omakotitaloja koskevat riitatilanteet lähtevät liikkeelle monesti hyvinkin toisiaan vastaavalla tavalla. Ostaja muuttaa pian kaupan jälkeen asumaan kohteeseen, jonka jälkeen hän huomaa, ettei kohde vastaa täysin sitä, mitä hän on odottanut.
Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivästystä toimivaltaisessa tuomioistuimessa. Oikeudenkäyntien pitkän keston ohella oikeudenkäyntikuluja ja niihin liittyvää kuluriskiä on Suomessa pidetty merkittävänä esteenä perustuslaissa taatun oikeussuojan saamiselle. Korkeat asianajopalkkiot ja pelko oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta ovat osaltaan johtaneet siihen, että asioita jää saattamatta tuomioistuinten käsiteltäväksi.
Asiantuntijalla tarkoitetaan laissa henkilöä, jota kuullaan asiantuntemuksen perusteella oikeudenkäyntiasiaan liittyvistä tieteellisistä tai kokemukseen perustuvista lainalaisuuksista tai syysuhteista.
Uusi laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa astui voimaan 1.1.2020. Laki korvasi hallintolainkäyttölain. Uutta lakia sovelletaan haettaessa muutosta 31.12.2019 jälkeen tehtyyn päätökseen. Lakia sovelletaan yleisissä hallintotuomioistuimissa, joita ovat korkein hallinto-oikeus ja alueelliset hallinto-oikeudet. Oikeudenkäynti hallintoasioissa voi koskea esimerkiksi sosiaali- tai terveydenhuoltoa, verotusta, rakentamista, ympäristölupia tai julkisia hankintoja.
Korkein oikeus kumosi heinäkuussa tapauksessaan KKO 2019:64 erään välitystuomion. Tuomion kumoamista on pidettävä siinä mielessä harvinaislaatuisena, että välitystuomiota voidaan vaatia kumottavaksi melko suppein perustein eikä tätä tapahdu kovin usein. Tavallisestihan välitysmenettelyn yhtenä etuna verrattuna tuomioistuinmenettelyyn on pidetty sitä, että välimiesmenettelyssä annettu tuomio on sitova ja lopullinen eikä siitä voi valittaa. Tuomiota voidaan kuitenkin vaatia kumottavaksi, jos välimiehet ovat ylittäneet toimivaltansa, välimiehiä ei ole asetettu oikeassa järjestyksessä, välimies on ollut esteellinen tai asianosaisille ei ole varattu tarpeellista tilaisuutta asiansa ajamiseen.
Hovioikeuksissa otettiin vuonna 2011 käyttöön jatkokäsittelylupamenettely, joka merkitsee sitä, että asian ottaminen hovioikeuden täystutkintaan edellyttää jatkokäsittelyluvan myöntämistä. Alun perin jatkokäsittelylupajärjestelmä koski tiettyjä riita- ja rikosasioita, mutta viime vuoden lokakuussa järjestelmä laajeni siten, että kaikki riita- ja hakemusasiat sekä suuri osa rikosasioista tuli jatkokäsittelyluvan piiriin.
Yhä useampi oikeudenkäynti päättyy sovintoon eikä annettuun tuomioon. Sovintoja tehdään sekä ennen istuntoja että istuntojen aikana. Eräs Turun käräjäoikeuden tuomari sanoi allekirjoittaneelle hiljattain, että nämä käräjäoikeuden maagiset seinät edesauttavat sovintojen syntymistä ja näin se usein on.
Kaikissa hyvin laadituissa sopimuksissa tulisi aina olla toimintamalli sen tilanteen varalta, että sopimuksesta syntyy erimielisyyksiä, joita ei neuvotteluteitse pystytä ratkaisemaan. Valittavana on tuolloin erimielisyyksien ratkaisu käräjäoikeudessa tai välimiesmenettelyssä.
Kun asiakas ei maksa laskua eikä noteeraa maksukehotustakaan, yrittäjä kääntyy usein perintätoimiston puoleen. Se onkin järkevintä silloin, jos maksamatta jäänyt saatava on kymppejä tai satasia, mutta isompien saatavien perinnässä yrittäjän kannattaa harkita myös asianajotoimiston puoleen kääntymistä. Näin on erityisesti silloin, kun asiakas on riitauttanut saatavan tai voidaan muuten ennakoida, että kysymys ei ole pelkästään asiakkaan maksukyvyttömyydestä. Joissakin tapauksissa voi olla tarpeen hakea myös velallisasiakkaan omaisuuden takavarikkoa tai muuta turvaamistointa saatavan perimisen onnistumisen turvaamiseksi. Tällöin asianajotoimisto on luonnollinen valinta. Asianajotoimistolla on samat oikeudet saatavan perimiseen kuin perintätoimistolla ja asianajotoimiston käyttäminen voi usein olla perintätoimistoakin tehokkaampi pelote, koska asiakas tietää silloin, että asioita hoitavalla taholla on tarvittaessa valmius myös riitaiseen oikeudenkäyntiin.
Korkein oikeus on tuoreella ratkaisulla KKO 2013:59 käsitellyt vahvennetulla kokoonpanolla kysymystä siitä, milloin verovelvolliselle määrätty veronkorotus estää samaan veronkorotukseen liittyvän veropetosta koskevan syytteen tutkimisen. Korkein oikeus on muuttanut aiempaa kantaansa asiassa tiukan 6 - 5 äänestysratkaisun jälkeen. Oheisessa tekstissä käyn läpi korkeimman oikeuden tuomiosta ilmeneviä keskeisiä seikkoja, jotka valottavat hieman ne bis in idem -säännöksen soveltamisen ongelmallisuutta kansallisen ja kansainvälisen oikeuskäytännön ristipaineessa.
Tiedotusvälineissä on kirjoitettu paljon oikeusprosessien hitaudesta ja kalleudesta osapuolten ja yhteiskunnan kannalta. Muutama mediassa paljon esillä ollut, oikeusasteesta toiseen siirtyvä juttu vahvistaa yleisön mielikuvaa siitä, että prosessit varsinkin jossakin isommissa rikosjutuissa kestävät vuosikausia ennen lainvoimaiseksi tuloa. Kun juttuja käsitellään alkaen käräjäoikeudesta joskus korkeimpaan oikeuteen asti, toki tällöin kuluu vuosia ja kustannuksetkin nousevat mittaviksi. Näissä tapauksissa kyse on yleensä erittäin laajasta tutkinta-aineistosta, jonka perusteellinen käsittely vie aikaa ja mahdolliset lisätutkinnat ja jutun palauttamiset alempaan oikeuteen uudelleen käsiteltäväksi pitkittävät ja muuttavat prosessin kulkua.
Onko Suomi oikeusvaltio?
Maksuviivästykset ovat yleinen ongelma EU:ssa. Vaarana on, että isojen kansainvälisten konsernien maksukäytännöt pitkine maksuaikoineen rantautuvat tytäryhtiöiden kautta Suomeenkin. Pitkät maksuajat ovat meille vieras käytäntö, joka voi aiheuttaa ongelmia esimerkiksi pienemmille yhtiöille maksunsaajina. Lisäksi monissa, erityisesti Etelä-Euroopan jäsenmaissa sovelletaan perusteettoman pitkiä maksuaikoja sopimuksissa, joissa toisena osapuolena on julkisen sektorin toimija.
