8.3.2023

Toistaiseksi voimassaoleva hankintasopimus haastaa hankintasääntelyn perusperiaatteet

Hankintalaki sääntelee verrattain tiukasti julkisten toimijoiden ja julkisomisteisten yhtiöiden hankintoja. Kahden vuoden välein määritettävät kynnysarvot sekä hankintasopimuksissa määritellyt ennakoidut arvot asettavat euromääräisen rajan, jonka täyttyessä hankintayksikön tulee kilpailuttaa hankintansa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että hankintayksiköt kilpailuttavat hankintansa säännöllisin väliajoin. Voidaanko hankintasopimus edellä mainitusta huolimatta solmia ennalta määräämättömän pitkäksi ajaksi? Salliiko hankintalaki toistaiseksi voimassa olevat hankintasopimukset?

Julkiset hankinnat ovat sellaisia tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja, joita valtio, kunnat ja kuntayhtymät, valtion liikelaitokset sekä muut hankintalainsäädännössä määritellyt hankintayksiköt tekevät oman organisaationsa ulkopuolelta. Julkinen hankinta tulee kilpailuttaa, jos hankinnan arvon arvioidaan ylittävän kynnysarvon. Kynnysarvo tarkoittaa yksittäisen hankinnan suurinta mahdollista ennakoitua arvoa. Kynnysarvot vaihtelevat kansallisissa hankinnoissa 60 000–500 000 euron ja EU-hankinnoissa 140 000–5 382 000 euron välillä.

Suurin osa hankintasopimuksista solmitaan 2-5 vuoden määräajaksi. Toisinaan määräaikaisissa sopimuksissa varataan ns. optiomahdollisuus. Optioilla tarkoitetaan sellaisia hankintasopimuksen ehtoja, jotka mahdollistavat esimerkiksi lisätilausten tekemisen tai hankintasopimuksen määräaikaisen jatkamisen ilman uutta tarjouskilpailua. Määräaikaiset hankintasopimukset ovat sopusoinnussa hankintalain perusperiaatteiden kanssa. Kun palveluntarjoajan ja tavarantoimittajan kanssa solmittava sopimuskausi on ennalta rajattu, voivat markkinoilla toimivat kilpailijat luottaa siihen, että palvelu, tavara tai urakka tulee kilpailutettavaksi kyseisen määräajan kuluttua umpeen.

Sen sijaan toistaiseksi voimassa olevaa hankintasopimusta voidaan pitää poikkeuksellisena mahdollisuutena julkisia hankintoja koskevien sääntöjen ja niiden päämäärän valossa. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voi ajan mittaa johtaa palveluntarjoajien ja tavarantoimittajien välisen kilpailun rajoittamiseen ja hankintalainsäädännön säännösten soveltamisen estämiseen. Tekemällä toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen hankintayksikön voidaan käytännössä katsoa lopettavan hankkimansa palvelun tai tuotteen kilpailuttaminen ennalta määräämättömäksi ajaksi. Hankintasopimukseen otetun irtisanomisehdon ei voida katsoa olennaisesti muuttavan asetelmaa, sillä irtisanomisoikeuden käyttäminen kuuluu lähtökohtaisesti yksinomaan sopimuskumppanin harkintavaltaan.

Mitä hankintalaki ja oikeuskäytäntö sanovat hankintasopimusten voimassaolosta?
Julkisista hankinnoista annettu laki, tuttavallisemmin hankintalaki, ei sisällä hankintasopimuksen voimassaoloaikaa koskevia säännöksiä. Hankintalain 30 §:ssä säädetään hankinnan ennakoidun arvon laskemisesta erilaisten sopimustyyppien osalta. Kyseinen lainsäännös tunnistaa määräaikaisen hankintasopimuksen lisäksi kaksi muutakin vaihtoehtoa: toistaiseksi voimassa olevan ja määrittelemättömän ajan voimassa olevan hankintasopimuksen. Myös hankintalakia koskevassa hallituksen esityksessä todetaan, ettei hankintalainsäädäntö pääsääntöisesti aseta rajoituksia hankintasopimusten pituudelle, vaan toistaiseksi voimassa olevien sopimusten tekeminen on useimmissa tilanteissa lain mukaan mahdollista.

Tuomiovaltaa julkisten hankintojen osalta käyttävä markkinaoikeus on ratkaisukäytännössään katsonut, ettei hankintayksikkö voi tehdä voimassaoloajaltaan rajoittamattoman pitkiä hankintasopimuksia rikkomatta hankintalaissa säädettyä velvoitetta kilpailuttaa hankinnat. Edellä mainittu ei kuitenkaan estä tekemästä hankintasopimusta toistaiseksi voimassa olevana siten, että hankintasopimuksessa on määritelty irtisanomisaika. Markkinaoikeuden näkemyksen mukaan hankintayksikkö hankintaa suunnitellessaan määrittää sopimuskauden tarpeidensa perusteella harkintavaltansa puitteissa. Olennaista on, että hankinnan ehdot ovat myös sopimuskauden osalta kaikkien tarjoajien tiedossa ja hankintayksikkö tekee hankintasopimuksen tarjouspyynnössä ilmoitettujen ehtojen mukaisena.

Hankintayksikön tulee hyödyntää olemassa olevat kilpailuolosuhteet
Hankintasopimuskauden pituutta rajoittaa hankintalainsäädännön osalta lähinnä hankintayksikön velvollisuus käyttää hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet. Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen. Puitejärjestelyjä koskee nimenomainen sääntö, jonka mukaan puitejärjestelyssä kyse voi pääsääntöisesti olla enintään neljän vuoden sopimuskaudesta. Puitejärjestely on hankintalaissa säännelty eräänlainen kaksivaiheinen hankintamenettely, jossa hankintayksikkö valitsee ensin toimittajat puitejärjestelyyn ja tämän jälkeen tekee hankintoja puitejärjestelyyn valituilta toimittajilta.

Mielestäni puitejärjestelyn neljän vuoden enimmäispituutta voidaan pitää vähintäänkin periaatteellisena lähtökohtana myös hankintasopimuksille. Neljä vuotta (tai pikemminkin 48 kuukautta) linkittyy toistaiseksi voimassa oleviin hankintasopimuksiin myös hankintalain systematiikassa. Hankintalain 30 §:n mukaan toistaiseksi voimassa olevan hankinnan ennakoidun arvon laskemisessa käytetään sopimuksen ennakoitua kuukausiarvoa kerrottuna luvulla 48.

Vaikka toistaiseksi voimassa olevaa hankintasopimusta voidaan pitää erikoisuutena hankintasääntelyn kentässä, ei voimassa oleva kansallinen tai EU-tasoinen sääntely estä sopimuksen solmimista toistaiseksi. Hankintayksikkö ei kuitenkaan saa ummistaa silmiään vallitsevien kilpailuolosuhteiden osalta vaan sen tulee riittävissä määrin seurata relevantteja markkinoita. Kun hankintasopimus on voimassa kauemmin kuin neljä vuotta, tulisi hankintayksikön erityisen huolellisesti selvittää, täyttääkö se edelleen hankintasääntelyssä asetetun velvollisuuden hyödyntää voimassa olevat kilpailuolosuhteet. Myös markkinoilla toimivien tarjoajien ja toimittajien kannattaa olla tarkkana, mikäli herää epäilys, että hankintayksikkö ostaa palveluita ja tavaroita pitkän toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen perusteella. Tällöin hankintayksiköltä voi pyytää lisätietoja hankinnan osalta joko vapaamuotoisesti tai tietopyynnön avulla. Saatujen tietojen perusteella voidaan selvittää, rikkooko hankintayksikkö hankintalain perusperiaatteita ja miten asiassa tulisi edetä.

Milla Forsman

asianajaja