10.2.2015

Tunnustamalla lievempiä rangaistuksia

Syyteneuvotteluksi kutsutussa menettelyssä rikoksesta epäilty voi tunnustamalla saada lievemmän rangaistuksen. Yhdysvalloissa kehittyneet plea bargain -järjestelyt, joissa syyttäjä tarjoutuu esittämään lievempää rangaistusta rikoksen tunnustamisen vastineeksi, ovat saaneet vastineensa myös useissa Euroopan maissa. Tämän vuoden alusta vastaava syyteneuvotteluksi kutsuttu menettely tuli mahdolliseksi myös Suomessa.

Uuden menettelyn tavoitteena on tehostaa ja nopeuttaa erityisesti laajojen rikosvyyhtien käsittelyä ja alentaa oikeudenkäyntien kokonaiskustannuksia. Menettelyä ei siten ole tarkoitus ottaa käyttöön kaikissa tunnustetuissa tapauksissa vaan lähinnä niissä, joissa siitä voidaan arvioida olevan eniten hyötyä viranomaisresurssien järkevän kohdentamisen ja rikosasian joutuisan käsittelyn kannalta. Todennäköisesti syyteneuvottelua tullaan käyttämään erityisesti laajojen ja vaikeasti selvitettävien talousrikosvyyhtien käsittelyssä.

Esitutkinnan rajoittaminen ja syyttämättä jättäminen tunnustuksen perusteella

Tunnustamisella on suurin prosessiekonominen merkitys silloin, kun se annetaan jo esitutkintavaiheessa. Uusien säännösten mukaan syyttäjä voi tutkinnanjohtajan esityksestä määrätä, että esitutkintaa ei toimiteta kaikista rikoksista tai että esitutkinta joidenkin rikosten osalta lopetetaan, kun saman henkilön epäillään osallistuneen useampaan rikokseen ja hän on tunnustamalla edistänyt yhden tai useamman epäillyn rikoksensa selvittämistä. Syyttäjä voi samalla sitoutua vaatimaan rangaistusta lievemmän rangaistusasteikon mukaisesti epäillystä rikoksesta, josta esitutkinta toimitetaan.

Esitutkinnan rajoittaminen voi tulla kysymykseen tilanteissa, joissa poliisilla on tutkittavana useita samaa epäiltyä koskevia rikoksia, joista ainakin osa on vaikeasti tai hitaasti selvitettäviä. Tällaisia ovat erityisesti vakavat talousrikokset, jotka muodostavat usein vaikeasti hahmotettavan kokonaisuuden sisältäen niin sanotuiksi päärikoksiksi luonnehdittavia törkeämpiä tekoja sekä lisäksi lievempiä tekoja. Näissä tapauksissa voi olla perusteltua jättää vähäisempiä tekoja tutkimatta, jos epäilty myötävaikuttaa rikosten selvittämiseen.

Vastaavat perusteet, joilla esitutkintaa voidaan edellä esitetyn mukaisesti rajoittaa, soveltuvat myös syyteharkintaan. Jos syyteharkinnassa on useampia saman henkilön tekemäksi epäiltyjä rikoksia ja epäilty on tunnustamalla edistänyt yhden tai useamman rikoksen selvittämistä, syyttäjä voi päättää, ettei kaikista epäillyistä rikoksista nosteta syytettä.

Tuomioesitys ja tunnustamisoikeudenkäynti

Tunnustuksen perusteella syyttäjä voi tehdä rikoksesta epäillyn kanssa tuomioesityksen, joka käsitellään tuomioistuimessa tunnustamisoikeudenkäynniksi kutsutussa kevennetyssä menettelyssä ja jonka perusteella rangaistus tuomitaan lievennetyltä rangaistusasteikolta.

Syyteneuvottelun käynnistämisestä päättää syyttäjä, joka arvioi, täyttyvätkö syyteneuvottelun edellytykset. Aloite syyteneuvottelun käynnistämiseen voi tulla myös rikoksesta epäillyltä. Syyteneuvottelua voidaan käyttää rikoksissa, joista säädetty ankarin rangaistus on enintään kuusi vuotta vankeutta. Rikoslain 21 luvun mukaiset henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset sekä suuri osa rikoslain 20 luvun mukaisista seksuaalirikoksista on kuitenkin rajattu menettelyn ulkopuolelle. Toisena edellytyksenä syyteneuvottelun aloittamiselle on se, että syyttäjä katsoo syyteneuvottelun käyttämisen olevan perusteltua ottaen huomioon asian laatu ja esitettävät vaatimukset, asian käsittelystä aiheutuvat kustannukset ja siihen kuluva aika sekä muiden samaan rikokseen osallisten asema. Arvioinnissa keskeisellä sijalla ovat menettelyllä saavutettavat prosessiekonomiset edut verrattuna asian käsittelyyn normaalissa järjestyksessä.

Tuomioesityksen tekeminen edellyttää rikoksen tunnustamisen lisäksi sitä, että sekä epäilty että asianomistaja eli rikoksen uhri suostuvat asian käsittelyyn tunnustamisoikeudenkäynnissä. Lisäksi syyttäjän ja epäillyn tulee olla yhtä mieltä siitä, minkä rikoksen tunnusmerkistön epäillyn menettely täyttää. Tuomioesityksessä syyttäjä sitoutuu vaatimaan rangaistusta lievennetyn rangaistusasteikon mukaisesti, jolloin tekijälle voidaan tuomita enintään kaksi kolmannesta rikoksesta säädetyn vankeus- tai sakkorangaistuksen enimmäismäärästä.

Tuomioesitys käsitellään tunnustamisoikeudenkäynnissä, joka on luonteeltaan rikosasian pääkäsittely mutta normaalia pääkäsittelyä suppeampi. Koska vastaaja on tunnustanut menettelyn, todistelua ei ole tarpeen esittää samassa laajuudessa kuin normaalissa pääkäsittelyssä. Tunnustamisoikeudenkäynnissä käsitellään myös asianomistajan mahdolliset korvausvaatimukset. Oikeudenkäynnin päätyttyä tuomioistuin antaa tuomioesityksen mukaisen tuomion, ellei sille jää epäilystä tunnustuksen vapaaehtoisuudesta ja oikeellisuudesta, ja edellyttäen, että se hyväksyy tuomioesitykseen sisältyvän teon rikosoikeudellisen arvioinnin.

Johanna Karvinen