Artikkelit

18.2.2021

Kilpailukieltosopimuksista maksettaviin korvauksiin tulossa muutoksia

Kilpailukieltosopimuksia koskeva työnantajan korvausvelvollisuus laajenee, mikäli eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen kilpailukieltosopimuksia koskevan työsopimuslain säännöksen muuttamiseksi. Hallituksen esitys on annettu eduskunnalle 12.11.2020, ja muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022.

15.1.2021

Riita työsuhteesta

Osaava ja hyvinvoiva työvoima on yrityksen tärkeimpiä resursseja. Palkkakustannukset muodostavat usein merkittävän osan yhtiön menoista. Palkka on työntekijälle monesti tärkein tulonlähde ja luo elämään taloudellisen turvallisuuden. Hyvinvoiva työsuhde on siten kaikkien osapuolten yhteinen etu. Koska molemmilla osapuolilla on merkittävät panokset pelissä, joskus osapuolten välille syntyy ristiriitoja, joihin viimekädessä ratkaisun antaa tuomioistuin. 

15.1.2021

Ennaltaehkäise työsuhderiita sopimalla työsuhteen päättämisestä

Yleensä työsuhteen irtisanominen tuotannollisilla ja taloudellisilla irtisanomisperusteilla on varsin turvallista, kunhan perusteiden pitävyys ja irtisanomiseen liittyvä prosessi on käyty etukäteen asiantuntijan kanssa huolellisesti läpi. Sen sijaan henkilöperusteisiin irtisanomisiin liittyy varsin usein riskejä paitsi lain tulkinnan niin myös työnantajan vastuulle jäävän todistustaakan näkökulmasta. Lisäksi käytännön elämässä on tavallista, että työnantajan näkökulmasta tietyn työntekijän työsuoritus ei yksinkertaisesti ole riittävä, mutta tämä riittämättömyys ei kuitenkaan juridisesti oikeuta päättämään työsuhdetta. 

26.2.2020

Vältä virheet YT-neuvotteluissa

Yhteistoimintalain tavoitteena on edistää yrityksen ja sen henkilöstön välistä vuorovaikutusta ja työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa heidän työtään, työolojaan ja asemaansa koskeviin päätöksiin yrityksessä. Lakia sovelletaan yrityksissä, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Varsinkin työvoiman vähentämistilanteissa lain muotomääräysten noudattamisessa kannattaa olla erityisen tarkkana. 

7.10.2019

Työaikalain kokonaisuudistus toi joustoa työajan sijoitteluun

Pitkään valmisteltu työaikalain kokonaisuudistus tulee vihdoin voimaan 1.1.2020. Uudistuksen tavoitteena on toisaalta ollut työntekijän työaikasuojelun toteuttaminen, mutta toisaalta myös yritysten tarkoituksenmukaisten työaikajärjestelyjen mahdollistaminen. Lopputulos on kompromissi, joka toisaalta tuo kaivattua joustoa työaikojen sijoitteluun, mutta toisaalta laajentaa lain soveltamisalaa aiempaan nähden. Tässä artikkelissa esitellään keskeisiä uudistuksia pääpiirteissään.

26.10.2017

Työsuhteen päättäminen ja muun työn tarjoamisvelvollisuus

KKO on ratkaisussaan 2017:27 katsonut, että työnantaja ei saanut irtisanoa idän viennistä vastannutta vientipäällikköä, vaikka yhtiön idän alueen jälleenmyyjät olivat ilmoittaneet, etteivät he suostu enää yhteistyöhön hänen kanssaan. Yhtiön olisi oikeuden mukaan tullut sijoittaa henkilö muuhun työhön.

4.2.2016

Työnhakijan googlaamisesta Facebook-potkuihin – 7 tärppiä työnantajalle SoMesta selviämiseen

Sosiaalisen median ja työelämän yhteensovittaminen on lähes joka yrityksessä ajankohtainen kysymys, joka saattaa aiheuttaa päänvaivaa. Tässä lakimiehen tärpit työnantajalle sosiaalisen median viidakosta selviämiseen:

10.2.2015

Määräaikaisten työsopimusten ketjuttaminen

Määräaikaisten työsuhteiden käyttö Suomessa on lisääntynyt viimeisen 20 vuoden aikana. Määräaikaisuuksia pidetään usein työnantajan kannalta riskittömämpänä vaihtoehtona, mikä on osaltaan kasvattanut niiden suosiota verrattuna toistaiseksi voimassa oleviin työsopimuksiin. Perusteettomasti solmittu määräaikainen työsopimus voi kuitenkin johtaa työnantajan korvausvelvollisuuteen. Kiinnostavaa on siis milloin edellytykset määräaikaisten sopimusten käytölle täyttyvät.

21.2.2014

Määräaikainen työsopimus ei ole koeaika

Työsopimuslain mukaan työsopimus on aina lähtökohtaisesti toistaiseksi voimassa oleva. Määräaikaisia työsopimuksia voidaan käyttää vain perustellusta syystä. Määräaikaisuuden perustetta arvioidaan tapauskohtaisesti työnantajan toiminnan ja teetettävien töiden kannalta. Näin perusteena voi olla esimerkiksi työn lyhytaikaisuus, kausiluonteisuus tai sijaisuus.

8.10.2013

Työsopimuslaki ja liikkeen luovutus

Työsopimuslaki sisältää muiden työoikeudellisten säännösten ohella myös säännöksiä liikkeenluovutuksesta.  Luovutuksessa luovuttajan, luovutuksensaajan ja työntekijän oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät työsopimuslain mukaan.

8.10.2013

Muutosturva

Työsopimuslaissa ja eräissä muissa laeissa on säännöksiä ns. muutosturvasta. Näillä tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla pyritään edistämään irtisanottujen työntekijöiden uudelleen työllistämistä.

8.10.2013

Työehtosopimuksista

Työehtosopimus tarkoittaa sopimusta, jolla yksi tai useampi työnantaja tai rekisteröity työnantajain yhdistys sopii yhden tai useamman rekisteröidyn työntekijäin yhdistyksen kanssa ehdoista, joita työsuhteissa on noudatettava. Työehtosopimusta ei saa sekoittaa työsopimukseen, jossa yksittäinen työnantaja ja työntekijä sopivat työntekijän työsuhteen ehdoista. Työehtosopimukset ovat tyypillisesti valtakunnallisia, toimialakohtaisia työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen välisiä sopimuksia työoloista. Tulopoliittisissa neuvotteluissa (TUPO) on keskusjärjestötasolla sovittu useamman kerran ns. keskitettyjä ratkaisuja, jonka pohjalta työnantaja- ja työntekijäliittojen jäsenjärjestöt sopivat alakohtaiset työehtosopimukset jäsenistöään sitoviksi.

8.10.2013

Työsopimuslaki ja liikkeen luovutus

Työsopimuslaki sisältää säännöksiä liikkeen luovutuksesta. Luovuttajan, luovutuksensaajan ja työntekijän oikeudet määräytyvät työsopimuslain mukaan.

8.10.2013

Työvoiman vuokraus

Työvoiman vuokrauksessa on kolme osapuolta. Vuokrausyritys on työnantaja, jonka palveluksessa oleva työntekijä vuokrataan käyttäjäyritykselle. Juridisesti kyseessä on kaksi eri sopimukseen perustuvaa oikeussuhdetta. Vuokrausyritys on se työnantaja, jonka palveluksessa on työsopimuksella palkattu työntekijä. Vuokrausyrityksen luovuttaessa työntekijänsä käyttäjäyritykselle on perusteena yritysten välinen sopimus työvoiman vuokrasta. Kaikki varsinaiset työnantajavelvoitteet, kuten palkanmaksuvelvollisuus, työsuhdeturva, tapaturma- ja työeläkevakuutusvelvollisuus, vuosilomaan liittyvät velvoitteet ja yhteistoimintavelvoitteet kuuluvat vuokrausyritykselle, ellei näiden siirtämisestä käyttäjäyritykselle ole toisin sovittu.

8.10.2013

Varoitus irtisanomisen edellytyksenä

Työsopimuslain mukaan työntekijän henkilöön liittyvä irtisanomisperuste edellyttää asiallista ja painavaa syytä. Kyseessä on tällöin työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakava rikkominen tai laiminlyönti. Työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennenkuin hänellä on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä. Jos kuitenkin irtisanomisperusteena on niin vakava työsuhteeseen liittyvä rikkomus, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista, ei varoitusmenettely enää ole tarpeen. Tämäntyyppinen irtisanomisperuste on kuitenkin suhteellisen harvinainen, joten pääsääntöisesti tulee noudattaa varoitusmenettelyä ennen mahdollista irtisanomista.

8.10.2013

Vuokratyövoiman käytöstä sopiminen

Vuokratyön teettäjän selvitysvelvollisuutta eli tilaajavastuuta koskeva laki velvoittaa tilaajayritykset varmistamaan, että niiden kanssa vuokratyötä ja alihankintasopimuksia tekevät yritykset täyttävät omalta osaltaan lakisääteiset velvoitteensa. Laki koskee Suomessa tehtävää työtä.

8.10.2013

Immateriaalioikeudet työsuhteessa

Immateriaalioikeuksille on tyypillistä, että ne syntyvät luonnolliselle henkilölle eli sille, joka on esimerkiksi tehnyt keksinnön, luonut mallin tai teoksen. Työoikeudellinen lähtökohta sen sijaan on, että työn tulos kuuluu työnantajalle. Nämä vastakkaiset lähtökohdat saattavat aiheuttaa epäselviä tilanteita, mikäli yrityksessä ei ennalta ole pyritty varmistamaan, että oikeudet työn tuloksiin siirtyvät riittävässä laajuudessa työnantajalle myös immateriaalioikeuksien osalta.

8.10.2013

Lisätyön tarjoamisvelvollisuus

Työsopimuslain mukaan työnantajalla on velvollisuus tarjota työtä osa-aikaiselle työntekijälleen, jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä. Kysymys on tehtävistä, jotka sopivat työantajan osa-aikaisille työntekijöille. Jos mainitunlaisen työn vastaanottaminen edellyttää sellaista koulutusta, jonka työnantaja voi työntekijän soveltuvuuteen nähden kohtuudella järjestää, on tällainen koulutus annettava.

8.10.2013

Lomauttaminen

Työsopimuslain mukaan työnantaja saa lomauttaa työntekijän, jos hänellä on taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen. Tällöin lomauttaminen voidaan tehdä toistaiseksi irtisanomisen sijasta. Edellytyksenä on tarjolla olevan työn olennainen ja pysyvä vähentyminen.