Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Kilpailukieltosopimus työsuhteessa

Yritykset kilpailevat varsinkin voimakkaasti kasvavilla aloilla taitavasta yritysjohdosta ja ammattitaitoisesta henkilökunnasta. Tämän vuoksi kilpailukieltosopimuksien tekemisen tarve yrityksissä lisääntyy.

Työntekijä ei saa työsuhteen aikana ilman työnantajan lupaa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa muutoinkaan sellaista toimintaa, joka ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa. Työsuhteen päätyttyä työntekijä on vapaa aloittamaan entisen työnantajansa kanssa kilpailevan toiminnan. Työsopimuslain 3:5 §:ssä mainituin edellytyksin työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia, ettei työntekijällä tietyn ajan kuluessa työsuhteen päätyttyäkään ole oikeutta aloittaa kilpailevaa toimintaa.

Kilpailukieltosopimuksen tekeminen edellyttää työsuhteeseen liittyvää erityisen painavaa syytä. Tällaisena syynä saattaa olla esim. työnantajan harjoittama tuotekehitys-, tutkimus- ja vastaava toiminta, jolloin työnantajalla on sellaista tietämystä ja tietotaitoa, jota alalla toimivilla muilla työnantajilla ei ole yleisesti käytössä.

Erityisen painavaa syytä harkittaessa on otettava huomioon työntekijän asema ja työtehtävät. Kilpailukieltosopimuksen tekeminen on yleensä perusteltua, kun työntekijä on yrityksessä sellaisessa asemassa, että hän saa haltuunsa kilpailullisesti tärkeää tai suojattavaa tietoa, hänelle karttuu vastaavanlaista teknistä osaamista. Lähtökohtaisesti työntekijän tulee olla yrityksen organisaatiossa melko korkealla tasolla. Erityisen painava syy on oltava olemassa sekä sopimusta tehtäessä että sitä sovellettaessa. Tehtävien muuttuessa sopimus pitää päivittää.

Kilpailunrajoituksen enimmäiskesto

Kilpailukieltosopimus saa rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus tai harjoittaa ammattia enintään kuuden kuukauden ajan. Kilpailunrajoitusaika voi kuitenkin olla enintään vuosi, mikäli työntekijän voidaan katsoa saaneen kohtuullisen korvauksen hänelle sidonnaisuudesta aiheutuvasta haitasta.

Toimitusjohtaja ja yhtiön muu johto

Edellä selostettua työsopimuslain 3:5 §:ää ei sovelleta osakeyhtiön toimitusjohtajaan. Toimitusjohtajan osalta kilpailukieltosopimus sisältyy yleensä johtajasopimukseen ja sen ehdoista voidaan sopia vapaasti. Kilpailukieltoajan pituus sekä kiellon rikkomisesta mahdollisesti maksettavaksi sovitun sopimussakon suuruus ovat vapaasti määriteltävissä. Niiden tulee kuitenkin olla kohtuullisia.

Toimitusjohtajan välittömänä alaisena yrityksen, liikkeen tai laitoksen johtamiseen osallistuvaa johtavassa asemassa olevaa henkilöä koskeva kilpailukieltosopimus voidaan tehdä riippumatta mainitussa pykälässä olevista kilpailukieltosopimuksen kestoa ja mahdollisesti sovittavaa sopimussakkoa koskevista rajoituksista. Yrityksen johtohenkilönä toimivienkin osalta kilpailukieltositoumuksen tekemiselle on oltava työsuhteeseen liittyvä erityisen painava syy. Muilta osin kilpailukieltosopimuksen sisällöstä voidaan kohtuullisuusharkinnan rajoissa sopia vapaasti.

Kilpailukiellon sitovuus

Työsopimuslain mukaan kilpailukieltosopimus ei kuitenkaan sido työntekijää, mikäli työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Työsopimuslain esitöiden mukaan työntekijä on sopimuksesta vapaa esim. silloin, kun työnantaja lainvastaisesti purkaa tai irtisanoo työsopimuksen.

Kilpailukieltosopimuksen tekeminen

Tulevaisuudessa voidaan ennustaa kilpailukieltosopimusten lisääntyvän ainakin niillä toimialoilla, joista pätevästä henkilöstöstä on jatkuvaa pulaa. Sopimuksen tekeminen on sekä työnantajan että työntekijän kannalta suotavaa ennen työsuhteen alkamista. Työsuhteen kestäessä on kilpailukieltosopimus hyvä sisällyttää työsopimuksiin esim. yrityksen uudelleenorganisoinnin ja nimitysten yhteydessä.

Heikki Tommila

Päivitetty 1.10.2012