Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Koulutusvähennys

Vuoden alusta tuli voimaan elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin ja vastaavasti maatilatalouden tuloverolakiin lisäykset työntekijöiden koulutukseen perustuvasta lisävähennyksestä. Tämän ns. koulutusvähennyksen työnantaja saisi tehdä elinkeinoverotuksessa tai maatalouden verotuksessa. 

Taustaa

Työnantaja on jo tähänkin mennessä voinut EVL 7 §:n mukaan vähentää työntekijöiden koulutuskustannukset ja vastaavasti yrityksen työntekijöille koulutuksen ajalta maksetun palkan yrityksen verotuksessa kokonaan. Osana syksyllä 2001 solmittua raamisopimusta työmarkkinajärjestöt sopivat, että muutostilanteisiin sopeutumiseksi, työn tuottavuuden lisäämiseksi ja työurien pidentämiseksi työntekijöiden mahdollisuuksia ammattitaidon päivittämiseen ja osaamisen kehittämiseen parannetaan. Tätä pyrkimystä hallitus tuki sitoutumalla käynnistämään valmistelut koulutus- ja hyvinvointivähennyksen käyttöönottamiseksi yritysverotuksessa. Näitä päiviä voitaisiin lain esitöiden mukaan käyttää yli 55-vuotiaiden kohdalla myös työkyvyn edistämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen.

Uusi säädös 

Tämän perusteella säädettiin uusi EVL 56 §, jonka mukaan työnantaja saa nyt lisänä tehdä koulutusvähennyksen tietyin edellytyksin.  Vähennyksen saaminen edellyttää YT-laissa tarkoitetun koulutussuunnitelman mukaista koulutusta, jos se kestää yhtäjaksoisesti vähintään tunnin, ja työnantaja maksaa koulutuksen ajalta työntekijälle palkkaa. YT-lain soveltamisen ulkopuolisille yrityksille koulutussuunnitelman laatiminen on vapaaehtoista, mutta se on edellytys tämän vähennyksen saamiselle. Vähennyksen saamisen edellytyksenä on lisäksi, että työntekijän palkkakustannuksiin ei ole verovuonna saatu julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaista palkkatukea.

Koulutusvähennyksen määrä lasketaan siten, että yrityksen työntekijöiden keskimääräinen päiväpalkka kerrotaan koulutusvähennykseen oikeuttavien koulutuspäivien määrällä ja näin saatu tulo jaetaan kahdella. Keskimääräinen päiväpalkka saadaan jakamalla työnantajan työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva verovuoden palkkasumma verovuoden keskimääräisellä työntekijämäärällä ja näin saatu osamäärä luvulla 200. Jos verovuoden (tilikauden) pituus poikkeaa 12 kuukaudesta, suhteutetaan edellä mainittu jakajana käytetty luku verovuoden pituutta vastaavaksi. 

Määrä ja perusteet

Koulutuspäivänä pidetään päivää, jona koulutuksen kesto on ollut vähintään 6 tuntia. Koulutuspäivä voi siten muodostua myös useasta koulutuksesta tai koulutusjaksosta, joiden yhteenlaskettu kesto verovuonna on vähintään 6 tuntia. Verovuonna koulutusvähennykseen oikeuttaa enintään kolme koulutuspäivää työntekijää kohden. 

Työnantajan on laadittava kirjallinen selvitys koulutusvähennyksen laskentaperusteista ja edellä mainittujen koulutusvähennyksen edellytysten täyttymisestä. Lain esitöissä edellytetään työnantajan laativan kirjallisen selvityksen kunkin työntekijän osalta vähennyksen edellytysten täyttymisestä. Vähennysoikeus ei siten syntyisi pelkästään koko henkilöstön kattavan koulutussuunnitelman perusteella, vaan suunnitelman toteutumista olisi seurattava työntekijäkohtaisesti.

Yhteenveto

Koulutusvähennyksen voi siis saada vain laatimalla asianmukaisen työntekijäkohtaisen koulutussuunnitelman, vaikka edellytykset muutoin täyttyisivätkin. Koulutusvähennys on maksimissaan kolme päivää kutakin työntekijää kohden ja tämä lisävähennys kattaa 50 % yrityksen keskimääräisestä päiväpalkasta, ei siis nimenomaan kyseisen työntekijän päiväpalkasta. Koulutuksella tarkoitetaan esimerkiksi ulkopuolisen järjestämiä kurssimuotoisia koulutuksia, seminaareja ja konferensseja sekä yrityksen sisäisiä koulutuksia. Sen sijaan koulutusvähennystä ei saisi esimerkiksi työhön perehdytyksestä tai työn opastuksesta. Koulutusvähennyksen saaminen edellyttää, että työntekijälle maksettaisiin palkkaa koulutukseen osallistumisajalta. Koulutusvähennystä ei saisi työntekijän loma- tai vapaa-ajalta. Tämän lain mukainen koulutus tapahtuu lähtökohtaisesti työnantajan intressissä, eikä työntekijälle siten muodostu subjektiivista oikeutta koulutusvähennyksen tarkoittamaan koulutukseen. 

Lainmuutoksen toivotaan edistävän työntekijöiden ammattitaidon ylläpitämistä tai kehittämistä. Lain esitöissä arvioidaan tämän lisävähennyksen merkitsevän elinkeinoverotuksessa yhteisöveron tuoton laskuna noin 57 milj. euroa. 

 

Lisätty 21.2.2014