Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Muutoksia työsopimuslakiin

Vuodenvaihteessa tuli voimaan työsopimuslakiin muutokset koskien koeajan pituutta, takaisinottovelvollisuuden kestoa sekä mahdollisuutta palkata pitkäaikaistyötön määräaikaiseksi ilman perusteltua syytä. Lisäksi tuotannollisella tai taloudellisella perusteella irtisanotulle työntekijälle tulee oikeus työnantajan kustantamaan valmennukseen tai koulutukseen sekä työterveyshuoltoon.

Jatkossa koeajan kesto voi olla enintään kuusi kuukautta entisen neljän sijasta toistaiseksi voimassa olevassa työsopimuksessa. Lisäksi tulee mahdollisuus pidentää koeaikaa, jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa töistä. Muutos tuo oikeuden pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Jos siis työntekijä on mainituilla syillä ollut yhteensä vähintään 30 kalenteripäivää kyseisillä vapailla, koeaikaa voidaan vastaavasti pidentää kuukaudella. Koeaikaa voidaan siten pidentää ainoastaan tietyllä kuukausimäärällä, eikä tätä lyhemmissä jaksoissa tai osakuukausina.

Koeajan pidennys voi olla yhtä monella kuukaudella, kuin koeajan kuluessa on kertynyt 30 kalenteripäivän poissaolojaksoja. Poissaolon ei ole tarvinnut kestää yhtäjaksoisesti 30 kalenteripäivää, vaan päivät voivat koostua useammasta poissaolojaksosta. Koeajan jatkaminen edellyttää aina, että työnantaja ilmoittaa siitä työntekijälle ennen koeajan päättymistä. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika pidennyksineen saa olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan yli kuutta kuukautta. Jos työsopimukseen sovellettavassa työehtosopimuksessa on toisenlainen määräys koeajan pituudesta, työehtosopimuksen määräys on ensisijainen lakiin nähden.

Takaisinottovelvollisuudesta
Työsopimuslain muutoksella tuotannollisella tai taloudellisella perusteella irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuden pituus on jatkossa neljä kuukautta aiemman yhdeksän kuukauden sijasta, jos työnantaja tarvitsee työntekijöitä mainitun ajan kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin. Jos työsuhde on kuitenkin kestänyt ennen sen päättymistä vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta. Mikäli sovellettavassa työehtosopimuksessa on takaisinottovelvollisuudesta muunlaisia määräyksiä, sovelletaan niitä ensisijaisena lakiin nähden.

Pitkäaikaistyöttömän määräaikaisuus
Laki sallii jatkossa tehdä määräaikainen työsopimus pitkäaikaistyöttömän kanssa ilman perusteltua syytä enintään vuoden ajaksi. Palkattavan henkilön on tällöin oltava TE-toimiston ilmoituksen perusteella ollut yhtäjaksoisesti työtön työnhakija edellisen 12 kuukauden ajan. Työnantajalla pitää olla TE-toimistolta saatu selvitys palkattavan henkilön työttömyydestä ja sen kestosta ennen määräaikaisen sopimuksen tekemistä. Palkattava henkilö voi esittää myös itse hankkimansa TE-toimiston antaman todistuksen mainitusta asiasta, jolloin työnantaja voi luottaa sen tietoihin. Määräaikainen sopimus voidaan uusia vuoden kuluessa enintään kahdesti, ja sopimusten yhteenlaskettu kesto saa olla yhteensä enintään mainittu yksi vuosi.

Koulutusvelvollisuus ja työterveyshuoltoetu
Tuotannollisella tai taloudellisella perusteella irtisanotulle työntekijälle tulee oikeus työnantajan kustantamaan yhden kuukauden palkan arvoiseen valmennukseen tai koulutukseen, sekä työnantajan velvollisuus järjestää työterveyshuolto kuuden kuukauden ajan työntekovelvoitteen päättymisestä lukien. Nämä velvollisuudet koskevat vain niitä työnantajia, joiden palveluksessa työskentelee säännöllisesti vähintään 30 henkilöä. Tämä lukumäärä lasketaan koko yrityksen työntekijämäärästä, eikä esimerkiksi sen toimipaikan tai yksikön henkilöstömäärästä, jota irtisanomiset koskevat. Mainittuihin etuihin on oikeus vain niillä irtisanotuilla työntekijöillä, joiden työsuhde työnantajan palveluksessa on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta ennen työsuhteen päättymistä.

Työnantaja päättää koulutuksen tai valmennuksen sisällöstä. Sen pitää olla työntekijän työllistymistä edistävää ja sen pitää arvoltaan vastata yhden kuukauden palkkaa. Kyseinen määre tarkoittaa joko henkilön omaa laskennallista kuukauden palkkaa taikka samassa toimipaikassa työskentelevän henkilöstön keskimääräistä kuukausiansiota. Näistä valitaan työntekijälle edullisempi, eli suurempi arvo. Pääsääntöisesti koulutus tai valmennus on toteutettava kahden kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Työehtosopimuksissa voidaan asiasta jatkossa sopia toisin, ja ne säännökset ovat ensisijaisia.

Työterveyshuoltovelvoite lasketaan työntekovelvollisuuden päättymisestä, jos se on eri kuin työsuhteen päättyminen. Tämä etu ei jatku enää sen jälkeen, kun työntekijä on siirtynyt toisen työnantajan palvelukseen. 

 

Lisätty 7.2.2017