Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Työsuhdeoptiot irtisanomiskorvausta määrättäessä

Ratkaisussaan KKO 2006:42 korkein oikeus otti kantaa siihen, miten työsuhdeoptioista saatu tulo otetaan huomioon määrättäessä korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Kyseisessä tapauksessa työntekijä oli toiminut suuren suomalaisen monikansallisen yhtiön asiantuntijatehtävissä. Työnantaja oli irtisanonut työsuhteen vuoden 2000 lopulla luottamuspulan johdosta. Irtisanomisperusteeseen työnantaja ei kuitenkaan ollut vedonnut kohtuullisessa ajassa, joten kaikki oikeusasteet pitivät irtisanomista sinänsä perusteettomana. Mielenkiintoiseksi tapauksen tekee se, tuliko irtisanomiskorvauksen perusteena olevaa kuukausipalkkaa laskettaessa huomioida tavanomaisen kuukausipalkan lisäksi työntekijän saamat työsuhdeoptiot.

Alemmat oikeusasteet katsoivat, että työsuhdeoptioiden perusteella saatu verotettava tulo ei ollut sellaista palkkaa, joka tulisi ottaa huomioon kuukausipalkkaan perustuvaa korvausta määrättäessä. KKO tutki jutussa keskeisenä kysymyksenä sitä, otetaanko työsuhdeoptiot huomioon mainittua palkkaa määrättäessä. KKO:n mukaan palkkaan rinnastettavaa vastiketta on mikä tahansa taloudellinen etu, myös mahdollisuus ansaita rahaa. Option saajat saavat palkkion työstään osakkeen mahdollisena arvonnousuna. Optioista saatava voitto eli tulo on epävarmaa. Näin saatava tulo voi olla niin merkittävä, että se ylittää työntekijän tavalliset vuosiansiot moninkertaisesti, kuten tässä tapauksessa kävi. Kun KKO:n mukaan työsuhteesta maksettavaa vastiketta ovat kaikenlaiset taloudelliset edut ja myös mahdollisuus rahan ansaitsemiseen, optioiden tuottama tulo on osa työntekijän palkkausta. Työsuhdeoptioiden tuottoon kuuluva epävarmuus ei anna aihetta arvioida asiaa toisin.

Toisena keskeisenä kysymyksenä oli se, antavatko irtisanomiskorvausta koskevat säännökset aiheen tarkastella asiaa toisin. Lain esitöiden mukaan palkan suuruuden vahvistaminen on tarkoitettu jättää tuomioistuimen tehtäväksi. Lähtökohtana on työntekijän ennen työsuhteen päättymistä saaman kuukausipalkan suuruus. KKO:n mukaan on perusteltua pyrkiä palkan arvioinnissa määrittämään sellainen kuukausipalkka, jota työntekijä olisi todennäköisesti ansainnut, mikäli työsuhde olisi jatkunut. Palkan määrään satunnaisesti tai poikkeuksellisesti vaikuttavia alentavia tai korottavia tekijöitä ei tällöin yleensä oteta huomioon. Tässä tapauksessa yhtiön palkitsemis- ja kannustamisjärjestelmistä sekä työntekijän työtehtävistä ja asemasta esitetyn selvityksen valossa pidettiin perusteltuna sitä, ettei kysymyksessä oleva optioetu osana työntekijän palkkausta ollut poikkeuksellinen tai satunnainen. Tämän johdosta KKO:n päätöksen mukaisesti työntekijän optioista saama tulo oli sellaista palkkatuloa, joka otettiin huomioon irtisanomiskorvausta määrättäessä. Käytännössä tämä tuotti työntekijälle lähes kolminkertaisen irtisanomiskorvauksen optiotulojen ansiosta verrattuna tavanomaisen kuukausipalkan perusteella laskettuun korvaukseen.

KKO:n linjauksen mukaan kuukausipalkan määrän arvioinnissa huomioidaan irtisanomiskorvausta laskettaessa kaikki taloudelliset etuudet, paitsi palkan määrään satunnaisesti tai poikkeuksellisesti vaikuttavat alentavat tai korottavat tekijät. Optio-ohjelmien osalta satunnaisuus tai poikkeuksellisuus riippuu yhtiön palkitsemis- ja kannustamisjärjestelmän sisällöstä, sekä työntekijän työtehtävistä ja asemasta. On kuitenkin syytä varautua siihen, että optiotulot huomioidaan kuukausipalkan määrää arvioitaessa irtisanomiskorvauksia laskettaessa.

Heikki Tommila

Päivitetty 20.7.2012