Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Vähemmistöosakkeiden lunastaminen

Osakkeenomistaja yleensä määrää itse omistamistaan osakkeista. Hän voi myydä niitä pörssissä tai muutoin. Osakkeet voidaan myös lahjoittaa, tai niistä voidaan määrätä testamentilla. On kuitenkin myös mahdollista, että osakkeet otetaan pois jopa vastoin osakkeenomistajan tahtoa. Artikkelissa selostetaan tähän liittyvää menettelyä.

Osakeyhtiölaissa (OYL) on säännökset vähemmistöosakkeita koskevasta välimiesmenettelystä. OYL 18 luvun säännösten nojalla se, joka jo omistaa enemmän kuin 9/10 yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä, on lunastajana oikeutettu käyvästä hinnasta lunastamaan muiden osakkeenomistajien osakkeet. Vastaavasti vähemmistöosakkeenomistaja on oikeutettu vaatimaan osakkeidensa lunastamista.
Lunastusmenettelyn tarkoituksena on saada omistukseen yhtiön koko osakekanta, minkä jälkeen omistaja voi käyttää määräysvaltaansa yhtiötä koskevissa asioissa ilman, että vähemmistöosakkeenomistajien mielipiteitä tai oikeuksia ylipäätään tarvitsee ottaa huomioon. Useimmin kohdeyhtiötä jatketaan konsernissa tytäryhtiönä, mutta se saatetaan myös sulauttaa emoyhtiöön.

Julkinen ostotarjous – pakollinen tai vapaaehtoinen

Jos yhtiön osakkeet ovat noteerattuja osakkeita (pörssiosakkeet), lunastusta usein edeltää osakkeenomistajille tehty julkinen ostotarjous. Tällaisessa ostotarjouksessa osakkeista pyritään tarjoamaan niin houkutteleva vastike, että mahdollisimman monet osakkeenomistajat hyväksyisivät tarjouksen ja siis luopuisivat osakkeistaan vapaaehtoisesti. Ostotarjouksessa asetetaan usein tavoitteeksi yli yhdeksän 9/10 osakkeista ja kaikkien osakkeiden yhteisestä äänivallasta, millä tavoitellaan mahdollisuutta tarvittaessa lunastaa loput vähemmistöosakkeet.

Ostotarjousmenettelyä sääntelee Arvopaperimarkkinalaki (2012/746; AML 11 luku). Ostotarjous voi olla pakollinen tai vapaaehtoinen.

Velvollisuus tehdä (pakollinen) julkinen ostotarjous syntyy, jos osakkeenomistajan ääniosuus noteeratussa yhtiössä kasvaa yli tietyn rajan (tarjousvelvollisuusraja; 30 tai 50 prosenttia). Yhden osakkeenomistajan määräysvallan kasvaminen voi ainakin hankaloittaa muiden osakkeenomistajien asemaa. Tarjousvelvollisuudella pyritään varmistamaan heille mahdollisuus luopua omistuksestaan yhtiössä käypään hintaan. Vastike on yleensä rahaa, mutta se voi myös olla arvopaperivastike tai arvopaperi- ja rahavastikkeen yhdistelmä. Ostotarjouksesta tehdään tarjousasiakirja, jonka Finanssivalvonta hyväksyy. Tarjouksen ehdoissa kohdeyhtiön osakkeenomistajia täytyy kohdella tasapuolisesti. Kohdeyhtiön hallituksen tulee antaa tarjouksesta lausunto, jossa se esittää perustellun arvionsa tarjouksesta osakkeenomistajien kannalta.

Osakkeenomistaja saa itse päättää siitä, hyväksyykö hän ostotarjouksen vai ei.

Vapaaehtoisen ostotarjouksen tekeminen on nimensä mukaisesti vapaaehtoista. Tarjousvastike myös voidaan antaa rahana, arvopapereina tai näiden yhdistelmänä.

Legaalinen välimiesmenettely

Kun osakkeita on ostotarjouksella tai muutoin saatu niin paljon, että ne edustavat yli 9/10 kaikista osakkeista ja äänistä, loput osakkeista voidaan hankkia lunastusmenettelyllä. Osakeyhtiölain mukainen lunastusmenettely (OYL 18 luku) käynnistetään hakemalla Keskuskauppakamarin lunastuslautakunnalta välimiesten määräämistä ratkaisemaan lunastusoikeutta ja –hintaa koskeva asia. Esimerkiksi vuonna 2018 laitettiin vireille 11 lunastusmenettelyä ja tänä vuonna vireillä on tähän mennessä viisi lunastusta.
Lunastuslautakunta myös hakee käräjäoikeudelta uskotun miehen määräämistä valvomaan välimiesmenettelyssä vähemmistöosakkeenomistajien etua. Joissain tilanteissa uskottua miestä ei määrätä, esimerkiksi, jos kaikki asianosaiset pitävät tätä tarpeettomana.

Vähemmistöosakkeenomistaja voi näin halutessaan edustaa lunastusprosessissa itseään. Jos hän ei halua edustaa itseään, uskottu mies valvoo hänen etujaan. Uskotulla miehellä on oikeus ja velvollisuus esittää välimiesmenettelyssä vähemmistöosakkeenomistajien puolesta näiden asiaa tukevia seikkoja ja näyttöä. Uskottu mies ei voi vähemmistöosakkeenomistajien puolesta esittää tai hyväksyä lunastusta koskevia vaatimuksia tai ryhtyä toimiin, jotka ovat ristiriidassa vähemmistöosakkeenomistajan omien toimien kanssa.

Välimiesoikeus vahvistaa lunastusoikeuden ja osakkeelle lunastushinnan. Hinta on vahvistettava välimiesmenettelyn vireille tuloa edeltävän ajankohdan mukaan. Siinä tapauksessa, että lunastusmenettelyä on edeltänyt julkinen ostotarjous, ostotarjouksessa tarjottu hinta vaikuttaa lunastushintaan.

Käypää hintaa koskeva olettama

Arvopaperimarkkinalain ja osakeyhtiölain menettelyt on linkitetty osakkeenomistajien tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi keskenään niin, että jos lunastusmenettelyä on edeltänyt pakollinen julkinen ostotarjous, käypänä hintana pidetään pakollisessa ostotarjouksessa tarjottua hintaa, jollei muuhun ole erityistä syytä. Jos julkinen ostotarjous on ollut vapaaehtoinen, edellytys on vielä se, että lunastaja on saanut tarjouksen perusteella haltuunsa vähintään 9/10 tarjouksen kohteena olevista osakkeista.

Kun osake ei ole noteerattu tai noteeratun osakkeen lunastusta ei ole edeltänyt julkinen ostotarjous, osakkeen käypä hinta määrätään yksilöllisesti, soveltaen erilaisia arvonmääritysperiaatteita ja tekniikoita.

Osakkeenomistajien tasapuolinen kohtelu on tärkeä arvo. Toki on huomattava, että menettelyt ovat luonteeltaan kovin erilaiset. Osakkeenomistaja voi aina olla hyväksymättä ostotarjousta, jos tarjousvastike ei häntä tyydytä, mutta osakkeiden lunastusta hän ei voi estää, vaikka haluaisikin. Lunastuksella on pakko-oton luonne. Osakkeenomistaja voi joutua luopumaan osakkeistaan vastoin tahtoaan. Hän saa kuitenkin osakkeistaan välimiesten määräämän käyvän hinnan suuruisen rahakorvauksen. Lunastusmenettelyssä voidaan määrätä vain rahakorvaus ja sille korkolain mukainen viitekoron suuruinen korko (ajalla 1.7.-31.12.2019 viitekorko on 0 %).

Välimiesmenettelyn kustannuksista, kuten välimiesten ja uskotun miehen palkkioista, vastaa käytännössä lunastaja. Jos osakkeenomistaja haluaa edustaa prosessissa itseään, hän yleensä vastaa itse oikeudenkäyntikuluistaan. Osakkeenomistajan omia oikeudenkäyntikuluja voidaan määrätä lunastajan korvattavaksi, kun lunastushinta on määrätty suuremmaksi kuin lunastaja on kanteessaan vaatinut ja osakkeenomistaja on toimillaan merkittäväksi vaikuttanut lunastushinnan nousemiseen, esimerkiksi toimittamalla välimiesoikeudelle ratkaisevaa selvitystä osakkeen käyvästä hinnasta.