8.10.2013

Välimiesoikeus vai tuomioistuin riidan ratkaisijana

Kaikissa hyvin laadituissa sopimuksissa tulisi aina olla toimintamalli sen tilanteen varalta, että sopimuksesta syntyy erimielisyyksiä, joita ei neuvotteluteitse pystytä ratkaisemaan. Valittavana on tuolloin erimielisyyksien ratkaisu käräjäoikeudessa tai välimiesmenettelyssä.

Menettelyn kesto

Valittaessa välityslauseke erimielisyyksien ratkaisumalliksi on oikeudenkäynnin kesto todennäköisesti huomattavasti lyhyempi kuin yleisessä tuomioistuimessa. Välimiesoikeuden ratkaisu on lopullinen eikä Suomen välimiesmenettelylain mukaan ole valitusoikeutta kuin välimiesten palkkiosta.

Mikäli erimielisyyksien ratkaisuforumiksi valitaan käräjäoikeus, prosessin pituudeksi voidaan ennustaa keskimäärin yhtä vuotta – joissakin käräjäoikeuksissa jutut käsitellään tätä nopeammin, joissakin käsittely kestää huomattavasti vuotta pidempäänkin. Myös käräjäoikeuksien sisällä eri käräjätuomarit käsittelevät juttuja jonkin verran eri tahtiin.

Käräjäoikeuden tuomiosta voi valittaa hovioikeuteen, jossa prosessi jälleen kestää keskimäärin yhden vuoden. Hovioikeuksien jutturuuhka pahenee koko ajan joitakin vuosia sitten käyttöön otetun suullisen käsittelyn ruuhkauttaessa menettelyä. Hovioikeuden tuomiosta voi vielä hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta, mutta valitusluvan saa vain erityisillä perusteilla, ja käytännössä sen saaminen on usein vaikeaa.

Mikäli käsittelyfoorumiksi valitaan ulkomailla toimiva alioikeus, ennustettavuus on huomattavasti vaikeampaa. Sen sijaan ulkomaillakin kokoontuvan välimiesoikeuden tuomio on säännönmukaisesti lopullinen.

Kustannukset

Suomessa käräjäoikeudet eivät veloita asian käsittelystä palkkioita, vaan ainoastaan säännöksissä määrättyjä toimitusmaksuja, jotka ovat vakiomääräisiä ja pieniä. Oikeudenkäyntikuluina huomioon otettaviksi tulevat osapuolten käyttämien asianajajien palkkiot ja kulut. Sen sijaan välimiesoikeuden jäsenet veloittavat työstään palkkion, jonka määrä riippuu jutun vaikeusasteesta, käytettävästä ajasta ja intressin suuruudesta. Palkkioille ei ole mitään taulukkoa, vaan välimiesoikeuden jäsen määrittää palkkionsa itse.

Käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa jutun hävinnyt osapuoli velvoitetaan korvaamaan jutun voittaneen osapuolen oikeudenkäyntikulut. Välimiesoikeuksilla on taipumus jakaa kuluja jutun lopputuloksen mukaan niin, että jutun hävinnyt osapuoli ei välttämättä joudu maksamaan kaikkia voittaneen osapuolen oikeudenkäyntikuluja eikä kaikkia välimiesoikeuden kuluja, vaan kuluja jaetaan jossakin suhteessa riippuen jutun lopputuloksesta. Välimiesoikeuksissa jutuissa ei aina ole selvää hävinnyttä osapuolta.

Se, kumpi menettely on lopulta kalliimpaa, on vaikea ennustaa. Käräjäoikeuden usein pitkät käsittelyt lisäävät jutun hoitamisen kustannuksia, vaikka käräjäoikeudet eivät itse veloitakaan palkkiota osapuolilta. Kun käräjäoikeuden tuomiosta voi vielä valittaa hovioikeuteen, käsittelyn kestoaika ja kustannukset lisääntyvät. Tutkimusten mukaan yleisissä tuomioistuimissa käsiteltyjen juttujen oikeudenkäyntikulut ovat olleet nousussa.

Vaikka välimiesmenettelyä usein moititaan kalliiksi, se saattaa silti olla halvempaa, koska käsittely päättyy välimiesoikeuden tuomion antamiseen eikä siitä voi valittaa. Myös itse käsittelyaika on usein huomattavasti lyhyempi kuin käräjäoikeuden käsittely, puhumattakaan hovioikeuden käsittelystä.
Usein suosittelen asiakkailleni yksijäsenistä välimiesoikeutta. Valintamenettelyn suorittaa ulkopuolinen taho, esim. Keskuskauppakamarin välityslautakunta, Suomen Asianajajaliitto tai, mikäli käsittelyyn halutaan enemmän paikallista vivahdetta, esim. Suomen Asianajajaliiton paikallisosasto tai Turun kauppakamarin välityslautakunta. Koska välimiesoikeuden jäseniä on vain yksi, kustannuksetkaan eivät tuolloin muodostu niin suuriksi.

Julkisuus

Välimiesoikeuden käsittely on aina salaista ja siihen osallistuvat vain asianosaiset. Ulkopuolisen ei ole mahdollista tulla seuraamaan oikeudenkäyntiä. Kaupallisissa sopimuksissa tätä pidetään yleensä hyvänä asiana, koska sopimusten sisältöä ei haluta julkisuuteen. Koska käräjäoikeuden käsittely on yleensä aina julkista, sitä seuraamaan voi tulla kuka tahansa, esim. lehtimiehet tai muu yleisö. Mikäli hovioikeus järjestää suullisen käsittelyn, mikä nykyään on varsin yleistä, se on samoin edellytyksin julkista kuin käräjäoikeuksienkin käsittely.

Välimiehet ja välityslauseke

Turun kauppakamarin alaisuudessa toimii välityslautakunta, jonka tehtävänä on määrätä asianosaisten pyynnöstä yksi tai useampia välimiehiä riidan käsittelyyn. Välityslautakunnan jäsenet ovat Turun kauppakamarin lakivaliokunnan jäseniä.

Välimiehiksi pyritään valitsemaan henkilöitä, joilla on jutun kannalta paras asiantuntemus. Kysymykseen tulevat sekä lakimiehet että jutusta riippuen esim. teknillistä tai kaupallista asian-tuntemusta omaavat henkilöt.

Lopuksi käyttöönne sekä suomen- että englanninkielinen Turun kauppakamarin välityslauseke.

Välityslauseke
”Tästä sopimuksesta ja sen nojalla tehdyistä sopimuksista johtuvat riitaisuudet ratkaistaan lopullisesti välimiesmenettelyssä välimiesmenettelystä annetun lain mukaisesti. Välimiesoikeudessa on ___ jäsen/jäsentä. Turun kauppakamarin välityslautakunta nimeää hakemuksesta välimiehen/välimiehet välityslautakunnan johtosääntöjen mukaisesti.”

Arbitration Clause
”Any dispute, controversy or claim arising out of or relating to this contract, or the breach, termination or validity thereof shall be finally settled by arbitration according the Finnish Arbitration Act. The arbitral tribunal shall be composed of ________ arbitrator/arbitrators. Turku Chamber of Commerce in Finland shall nominate the arbitrator/arbitrators in accordance with the Rules of the Arbitration of Turku Chamber of Commerce. The place of arbitration shall be ________. The language to be used in the proceedings shall be ________.”

Harri Lukander

osakas, asianajaja