Artikkelissa tarkastellaan korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua KHO 2022:79, jossa yhtiön jakautumisen jälkeen myytäisiin vastikkeena saatuja osakkeita. Myynnit nostivat kysymyksen siitä, tavoiteltiinko järjestelyllä sääntelylle vieraita veroetuja. Näkemykset eriytyivät eri oikeusasteissa.
Yhtiöitä perustetaan ulkomaille monista syistä. Syynä voi olla strateginen valinta, kustannustehokkuus, riskien hallinta tai verosuunnittelukin. Suomella on verotusvaltaa ulkomaiseenkin yhtiöön, jos sen tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee Suomessa. Artikkelissa tarkastellaan, mihin verotusoikeus perustuu.
Ennakkoratkaisun hakeminen Verohallinnolta tarkoittaa käytännössä sitä, että Verohallinto sitoo kätensä siltä ennakkoratkaisuhakemuksessa kysytyn yksittäisen asian verokäsittelyn osalta. Lähtökohtaisesti Verohallinnolle voi esittää ennakkoratkaisukysymyksiä verotuksen saralla lähes mistä tahansa, kuten yhtiön tuloverotuksesta, varainsiirtoverotuksesta taikka luonnollisen henkilön lahjaverotuksesta. Verovelvollinen, jonka verotusta asia koskee ja jolle määrättävään veroon ratkaisulla on välitön vaikutus, on oikeutettu esittämään verottajalle ennakkoratkaisukysymyksiä.
Osinkoa voidaan jakaa myös niin, että osinko rahan sijasta maksetaan muuna omaisuutena. Artikkelissa tarkastellaan tällaiseen in natura osinkoon liittyviä yhtiö- ja vero-oikeudellisia erityispiirteitä.
Verohallinto tarjoaa yrityksille mahdollisuuden saada varmuutta epäselvään verotusta koskevaan kysymykseen uudella tavalla ennakollisen keskustelun avulla.
Tavallisessa kielenkäytössä pidetään selvänä, että saamiset ovat omaisuutta, siinä missä muukin omaisuus. Verotuksessa näkökulmat ovat siinä määrin omintakeisia, että saamisen luonne omaisuutena on pohdittanut tuomioistuimia aina ylintä porrasta myöten. Jos saaminen katsottaisiin omaisuudeksi, sen myyminen tappiolla voi realisoida vähennyskelpoisen luovutustappion.
Yrittäjävetoisissa yhtiöissä omistaja on yleensä verotarkastuksen keskiössä. Verotarkastuksessa tutkitaan muun ohella, ovatko yrittäjän ja yrityksen väliset toimet olleet markkinaehtoisia ja onko niille liiketaloudellista perustetta.
Osakeyhtiön rakennemuutoksia, yritysjärjestelyjä, voidaan tehdä monilla tavoilla. Eräs tapa on osakevaihto, jossa yhtiöön voi tulla uusi määräysvaltaomistaja. Yleensä kysymys on yritysostosta, jolla hankitaan konserniin uusi yhtiö toiminnan kehittämiseksi tai uudelleenjärjestelemiseksi.
Kun yritys myy suoritteitaan, tavaroita tai palveluja, sille syntyy saaminen. Verotuksessa sovelletaan johtavana periaatteena suoriteperiaatetta, mikä tarkoittaa sitä, että tällainen myyntiin perustuva tulo on jo sen verovuoden tuottoa, jonka aikana saaminen on syntynyt (elinkeinoverolaki, EVL 19 §); merkitystä tulon jaksottamiseen ei sillä ole vaikutusta, milloin rahat laskusta ehkä saadaan. Jos myöhemmin osoittautuu, ettei rahaa saatukaan, tulee ratkaista, voidaanko tuloa oikaista kirjaamalla saamisen menetys.
Talouselämässä oli taannoin kirjoitus tällä samalla otsikolla (Talouselämä 39/2015). Tuossa artikkelissa kiuasvalmistaja Harviaa esimerkkinä käyttäen analysoitiin sitä usein toistettua väitettä, että verotus estää yritysten omistuksen siirtämisen seuraavalle sukupolvelle. Kirjoituksessa esitetyn analyysin lopputulos oli, että onneksi tuo väite ei ainakaan aina pidä paikkaansa. Omien käytännön kokemusteni perusteella olen samaa mieltä Talouselämän artikkelin lopputuleman kanssa.
Verosuunnittelu on sallittua ja toivottua. Yleensä asiakas ei ole halukas maksamaan enempää veroja, kuin on pakko. Pahin tilanne on se, että joutuu maksamaan veroa tilanteessa, jossa ei ole siihen lainkaan varautunut. Kun antaa lapselleen lahjaksi tai ennakkoperintönä asunto-osakkeen, voisi ajatella, että lahjaverohan siitä tulee maksettavaksi. Ja varainsiirtoveroa ei makseta silloin, kun kyseessä on lahja.
Osuuskunnan jäsenilleen jakamien varojen verokohtelua on muutettu merkittävästi (HE 130/2014; VaVm 32/2014). Muutoksia sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden 2015 verotuksessa. Seuraavassa tehtyjä muutoksia selostetaan pääpiirteittäin. Noteeratun osuuskunnan jakamaa ylijäämää ei tässä käsitellä, koska toistaiseksi tällaisia osuuskuntia ei Suomessa ole. Osuuskunnan jäsenasiakkailleen antamien tavanomaisten alennusten, hyvitysten tai asiakasbonusten verokohteluun ei ole nyt tehty muutoksia.
EU:n tuomioistuin teki syyskuussa merkittävän päätöksen, jonka perusteella Espanjan ulkopuolella asuvat Espanjassa sijaitsevaa omaisuutta perineet ja Espanjaan perintöveroa maksaneet henkilöt voivat tiettyjen edellytysten täyttyessä hakea maksamansa perintöveron takaisin joko osittain taikka jopa kokonaan.
Pääministeri Juha Sipilän hallituksen tuoreessa hallitusohjelmassa on linjattu veropoliittiseen osioon on kolme tulokulmaa: ohjelmassa on (1) kirjattu päätöksiä konkreettisista verolain muutoksista ja (2) asioita, joista tehdään selvitykset hallituskauden aikana sekä vielä (3) eräitä vero- ja verotusjärjestelmän kehittämistarpeita. Seuraavassa kartoitetaan yritysverotukseen suunniteltuja uudistuksia.
Yksityishenkilön verotettava luovutusvoitto lasketaan vähentämällä myyntihinnasta omaisuuden hankintamenon ja voiton hankkimisesta aiheutuvien menojen yhteismäärä. Usein hankintameno on sama kuin hinta, jonka myyjä on itse aiemmin omaisuudesta maksanut. Aina hankintamenon määrittely ei kuitenkaan ole näin suoraviivaista. Tähän artikkeliin on koottu käytännön esimerkkejä muutamista sellaisista hankintamenoon liittyvistä pääsäännöistä, jotka tulevat usein asianajajan työssä vastaan. Kuten verotuksessa yleensä, näihinkin pääsääntöihin löytyy poikkeustilanteita, mutta valtaosassa tilanteista ratkaisu löytyy tässä käsiteltävistä ohjeista.
Ne bis in idem (”ei kahdesti samassa asiassa”) -sääntö on yksi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin keskeisistä periaatteista. Euroopan ihmisoikeussopimuksessa periaatteen on vahvistettu kuuluvan syytetyn vähimmäisoikeuksiin.
Julkisuudessa on paljon keskusteltu siirtohinnoittelusta, johon on liitetty kansainvälisen veropaon koko kirjo. Asia liittyykin erityisesti kansainväliseen verotukseen, ja on siellä ydinasioita. Siirtohinnoittelulla varmistetaan valtioiden keskinäisen verotulonjaon oikeudenmukaisuutta. Jos käytetään vääriä siirtohintoja, jokin valtio voi saada toimintojen arvoketjusta vähemmän verotuloja kuin sille kuuluisi, ja toinen valtio saisi vastaavasti liikaa.
Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahastosta tapahtuvan varojenjaon käsittely verotuksessa on aiemmin perustunut verottajan käytäntöihin ja Verohallinnon asiaa koskevaan ohjeistukseen mutta nykyään SVOP -rahastosta tapahtuvaa varojenjakoa koskeva sääntely on kirjattu lakiin. Asiaa käsittelevät tuloverolain (TVL) uudet säännökset tulivat voimaan vuoden 2014 alussa.
Valtiovarainministeriö asetti 20.12.2011 Elinkeinoverotuksen asiantuntijatyöryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää elinkeinoverotuksen uudistamista kilpailukyvyn ja veropohjan turvaamiseksi. Työryhmä antoi muistionsa kesäkuussa 2013 (VaM 16/2013; www.vm.fi). Professori Raimo Immonen oli työryhmän jäsen.
