Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

MITEN YRITYSVEROTUS MUUTTUU?

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen tuoreessa hallitusohjelmassa on linjattu veropoliittiseen osioon on kolme tulokulmaa: ohjelmassa on (1) kirjattu päätöksiä konkreettisista verolain muutoksista ja (2) asioita, joista tehdään selvitykset hallituskauden aikana sekä vielä (3) eräitä vero- ja verotusjärjestelmän kehittämistarpeita. Seuraavassa kartoitetaan yritysverotukseen suunniteltuja uudistuksia.

VEROTUKSEN KÄRKITAVOITTEET

Hallitusohjelmassa on veropoliittinen iso kuva maalattu näin:

  1. Verotus kannustaa tekemään työtä, yrittämään, työllistämään, ottamaan riskiä, omistamaan, investoimaan ja sijoittamaan Suomessa. Kokonaisveroaste ei nouse vaalikauden aikana.
  2. Verotus on ennakoitavaa ja johdonmukaista. Verotuksen yleislinjasta sovitaan vaalikauden alussa ja vältetään epävarmuutta aiheuttavia linjanmuutoksia vaalikauden aikana.
  3. Verotuksen keventämisen painopiste on pieni- ja keskituloisissa. Kannustinloukkuja puretaan. Palkkatulojen verotus ei millään tulotasolla kiristy.
  4. Verotusta kehitetään niin, että yrittäminen, omistaminen ja investoiminen ovat nykyistä kannattavampaa. Verotuksen rakenne tukee Suomen kilpailukykyä ja hallituksen asettamia kärkitavoitteita. Verotuksen painopistettä siirretään työn ja yrittämisen verotuksesta erityisesti haittaveroihin.
  5. Verotuksen perusperiaate on laaja veropohja, matalat verokannat. Suomi toimii aktiivisesti kansainvälisen veronkierron estämiseksi.
  6. Verotusmenettelyt ovat asiakaslähtöisiä ottaen huomioon verotuksen johdonmukaisuuden, ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden sekä tietojen saannin. 

KONKREETTISET VEROLAIN MUUTOKSET

1. Verotuspäätökset

Yritysverotus ja omistamisen verotus

Yhteisöveron taso pidetään kilpailukykyisenä. Tämä linjaus liittyy verokilpailukyvyn vahtimiseen, ja se antaa tarvittaessa tilaa reagoinnille, jos keskeisten vertailumaiden, kuten etenkin Ruotsin yritysverotuksen tasossa tapahtuisi muutoksia alaspäin.

Yritysverotuksen sisäisen rakenteen kannalta tärkeää on tavoite tulolähteiden keskinäisestä synkronoinnista niin, että verotustappioiden vähentämisoikeutta muutetaan siten, että tulolähteen tappiot voi osakeyhtiössä vähentää muiden tulolähteiden tulosta.

Yritysmuotojen keskinäisen neutraalisuuden parantamiseksi otetaan käyttöön viiden prosentin yrittäjävähennys liikkeen- ja ammatinharjoittajille, maa-, metsä- ja porotalouden harjoittajille sekä elinkeino- ja verotusyhtymille. Tällainen kohdennettu vähennys parantaisi näiden yritysmuotojen verotusasemaa suhteessa osakeyhtiöön, mutta samalla se olisi vastoin tiiviin veropohjan tavoitetta.

Yrityksen sukupolvenvaihdosten verokustannusten keventämiseksi perintö- ja lahjaveroasteikkoihin tehdään tarkistuksia alaspäin, ja sukupolvenvaihdoksiin liittyvät muut kehittämistarpeet lisäksi arvioidaan. Perintö- ja lahjaveroa ei siis olla kokonaan poistamassa. Myös metsätilojen sukupolvenvaihdoksia helpotetaan ja/tai parannetaan metsävähennystä.

Pienten yritysten arvonlisäverotusta joustavoitetaan ottamalla käyttöön maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys.

Varainsiirtoverotus

Yritysmuodon muutoksessa yhtiömuotoon apporttina siirtyvään kiinteistöön, kuten toimitilakiinteistö, tai osakkeisiin kohdistuu nykyisin varainsiirtovero. Tämä poistetaan tilanteissa, joissa liikkeen- tai ammatinharjoittaja tai maa- ja metsätaloudenharjoittaja siirtää omaisuutta henkilö- tai osakeyhtiöön yritysmuodon muutoksessa. Tähän liittyvät neutraliteettikysymykset selvitetään VM:n vero-osastossa.

Luovutusvoitot ja luovutusvoitot

Omaisuuden luovutuksessa syntyvä tappio saadaan nykyisin vähentää samana tai viitenä seuraavana vuonna syntyvistä luovutusvoitoista. Tappio muutetaan vähennyskelpoiseksi muistakin pääomatuloista tietyin rajoituksin.

Henkilöstölle lanseerattavia osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä rajoittaa nykyisin usein hinta, koska osakkeen hankintahinnassa pääsääntöisesti sallitaan verotuksessa vain kymmenen prosentin alennus suhteessa osakkeen käypään hintaan. Jos järjestelyyn samanaikaisesti osallistuu esimerkiksi pääomansijoittaja, osakkeen käypä vertailuluovutushinta johdetaan pääomansijoittajan maksamasta hankintahinnasta. Osakkeiden luovutusvoittoveroa ja tuloverotusta muutettaisiin siten, että listaamattomien työnantajayhtiöiden osakkeiden tai osakeoptioiden luovuttaminen avainhenkilöille olisi tietyin reunaehdoin mahdollista pääomasijoittajaa alemmalla arvostuksella ilman veroseuraamuksia.

Verotuottojen lisäykset

Verotuksen painopistettä siirretään työn ja yrittämisen verotuksesta erityisesti haittaverotukseen.

Yritysveropohjaa tiivistetään ja torjutaan harmaata taloutta aktiivisesti kansainvälinen toimintaympäristö ja Suomen kilpailukyky huomioiden.

Veron välttämiseksi ulkomaille siirrettyjen varojen vapaaehtoiseen paljastamiseen tähtää hanke niin sanotusta aktiivisesta katumisesta, joka otettaisiin käyttöön määräaikaisena VM:n valmistelun pohjalta. Tämä tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi ulkomaisilla pankkitileillä olevien varojen vapaaehtoinen ilmoittaminen Verohallinnolle ei johtaisi nykyisellä tavalla suuriin veronkorotuksiin ja -lisäyksiin, ja myös rikosoikeudellinen vastuu saatetaan välttää.

2. Selvitettäväksi asetettavat veromuutokset

Hallitusohjelmassa on listattu useita tavoitteita, jotka vaativat tarkempaa selvittämistä ennen kuin niitä voidaan valmistella hallituksen esityksiksi. Näistä voi osa toteutua, mutta tämä siis riippuu selvityksen tuloksista. Näissä selvitettävissä kysymyksissä on merkittäviä verotuksen sisäistä rakennetta koskevia asioita. Hankaluus selvitykseen siirrettävissä kysymyksissä on se, että niiden toteutumista ei voida varmuudella tietää eikä varsinkaan voida ennakoida sitä, millä ajalla mahdolliset muutokset voisivat astua voimaan. Kysymyksiin liittyy selvitettävänä asiana muun muassa yhteensopivuus EU-lainsäädännön kanssa.

Alennettu ALV-kanta

Vaikutetaan EU:ssa, jotta arvonlisäverodirektiivi mahdollistaisi alennetun verokannan soveltamisen myös digitaalisiin sisältöihin.

Erityinen varaus veronmaksun lykkäämiseksi

Selvitetään yrityksen verotettavasta tulosta tehtävä varaus investointien edistämiseksi. Tällainen varaus jaksottaisi verokustannuksia, mutta olisi samalla tiiviin veropohjan tavoitteen vastainen.

Pörssilistauksen kynnyksen madaltaminen

Selvitetään pörssilistautumisten edistämiseksi First North -kauppapaikalle listautuville yrityksille mahdollisuus säilyttää osinkoverotuksessa listaamattomien yhtiöiden verotuksellinen asema.

Vapaaehtoinen eläketurva

Selvitetään kertamaksuisen lisäeläkkeen verokohtelu.

Tekijänoikeustulojen kanavoiminen

Selvitetään tekijänoikeustulojen ohjaamisen tekeminen yritykseen verotuksellisesti kannustavammaksi.

Säätiöt ja yhdistykset

Selvitetään säätiöiden ja yhdistysten verokohtelu.

Pienet osinkotulot

Selvitetään pienten osinkotulojen verovapaus 500 euroon asti.

Pääomatuloverotus, omaisuuden verotus ja eri sijoitusmuotojen suhde

Vaalikauden aikana tehdään selvitys pääomatuloverotuksesta, omaisuuden verotuksesta sekä eri sijoitusmuotojen verokohtelusta.

LISÄTAVOITTEITA

3. Muita ohjelman linjauksia

Hallitusohjelmassa on kolmantena osana kirjattu tavoitteita, jotka toteutuessaan merkitsisivät suuria muutoksia verotuksen järjestelmään. Kun ne on ohjelmaan kirjattu tavoitteina, ei niidenkään ajallista tai sisällöllistäkään toteutumista voida tässä vaiheessa tarkemmin ennakoida.

Kuntien saama kompensaatio

Hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille.

Verotusmenettelyn joustavoittaminen ja tehostaminen

Verohallinnon toiminnan tehostamiseksi, verovelvollisten oikeusturvan ja tiedonsaannin parantamiseksi ja hallinnollisen taakan keventämiseksi hallitus toteuttaa Verohallinnon kantamia veroja koskevat uudistukset, joilla yhdenmukaistetaan ja yksinkertaistetaan verotus- ja veronkantomenettelyä sekä verotuksen muutoksenhaku- ja seuraamusjärjestelmää. Lisäksi edistetään sähköisiä toimintatapoja ja verotuksen reaaliaikaistamista.

Valmisteverotus, autoverotus ja maahantuonnin arvonlisäverotus siirretään hallitusti Verohallinnon hoidettavaksi kustannus- ja resurssihyötyjen saavuttamiseksi ja yritysten hallinnollisen taakan pienentämiseksi. Myös Liikenteen turvallisuusviraston tehtäviin kuuluvan ajoneuvoverotuksen siirtämistä Verohallintoon selvitetään.