Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

SVOP -palautusten verokohtelu

Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahastosta tapahtuvan varojenjaon käsittely verotuksessa on aiemmin perustunut verottajan käytäntöihin ja Verohallinnon asiaa koskevaan ohjeistukseen mutta nykyään SVOP -rahastosta tapahtuvaa varojenjakoa koskeva sääntely on kirjattu lakiin. Asiaa käsittelevät tuloverolain (TVL) uudet säännökset tulivat voimaan vuoden 2014 alussa.

Lähtökohta verotuksessa on, että SVOP -rahastosta saatu varojenjako verotetaan osinkona. Poikkeuksen tähän pääsääntöön muodostaa TVL:n 45 a §, jonka mukaan muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatua varojenjakoa SVOP -rahastosta pidetään veronalaisena luovutuksena siltä osin kuin verovelvolliselle palautetaan tämän yhtiöön tekemä pääomansijoitus. Julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu jako SVOP -rahastosta on verotuksessa aina osinkoa ja TVL 33 a §:n mukaisesti 85 % jaetuista varoista on siten pääomatuloa ja 15 % verovapaata tuloa. Jäljempänä tässä artikkelissa keskitytään yksinomaan noteeraamattomien yhtiöiden SVOP -rahastosta tapahtuvan varojenjaon käsittelyyn. 

Luovutusvoittoverotuksen edellytykset

Varojenjakoa SVOP -rahastosta pidetään veronalaisena luovutuksena (eikä siis osinkona) vain, mikäli verovelvollinen kykenee esittämään luotettavan selvityksen siitä, että palautettavat varat on alun perin merkitty SVOP -rahastoon verovelvollisen yhtiöön tekemän pääomansijoituksen seurauksena. Lisäksi edellytetään, että kyseisen pääomansijoituksen tekemisestä on varoja jaettaessa kulunut enintään kymmenen vuotta. Hallituksen esityksen (HE 185/2013) mukaan esimerkiksi osakkeiden merkintämaksuina tehty pääomansijoitus katsotaan tehdyksi silloin, kun osakkeet on merkitty.

Verovelvollisella on siis näyttötaakka edellytysten täyttymisestä ja niissä tilanteissa, joissa jaettavien varojen yhteys pääomansijoituksiin jää verovelvollisen selvityksen perusteella epäselväksi, varojenjako käsitellään verotuksessa osinkona.

Tyypillisesti SVOP -rahastoon merkitään osakkeiden merkintähinta tai se osa merkintähinnasta, jota ei merkitä osakepääomaan. Näin syntyneen SVOP -rahaston jaossa laissa tarkoitetuksi luotettavaksi selvitykseksi riittänee käytännössä kopio antipäätöksestä tai merkintälistasta.

Varojenjaossa saadun luovutusvoiton laskeminen

Mikäli luovutusvoittoverotuksen edellytykset täyttyvät, vähennetään luovutusvoittoa laskettaessa SVOP -rahastosta tapahtuneesta varojenjaosta osakkeen poistamaton hankintameno, kuitenkin enintään luovutuksena pidettävän varojenjaon määrä. Luovutusvoiton laskennassa vähennetty hankintamenon määrä vähennetään osakkeen poistamattomasta hankintamenosta.

Käytännössä edellä kerrottu tarkoittaa seuraavaa: verovelvollinen on merkinnyt yhtiön osakkeita 10.000 eurolla ja merkintähinta on kokonaisuudessaan merkitty SVOP -rahastoon. Yhtiö päättää jakaa varoja SVOP -rahastosta siten, että verovelvolliselle palautetaan 7.000 euroa. Verovelvollinen esittää verottajalle luotettavan selvityksen siitä, että palautettavat varat on alun perin merkitty SVOP -rahastoon verovelvollisen yhtiöön tekemän pääomansijoituksen seurauksena. Varojenjako käsitellään verotuksessa luovutuksena ja koska osakkeiden hankintameno on suurempi kuin varojenjaon määrä, ei verovelvolliselle synny varojenjaon perusteella verotettavaa luovutusvoittoa. SVOP -palautuksen jälkeen verovelvollisen omistamien yhtiön osakkeiden hankintameno on 3.000 euroa.

Voimaantulo

Edellä käsiteltyjä säännöksiä sovelletaan 1. päivänä tammikuuta 2014 tai sen jälkeen saatuun varojenjakoon SVOP -rahastosta. Ennen lain voimaantuloa tehtyjä pääomansijoituksia koskee kuitenkin erillinen siirtymäaika: siltä osin kuin noteeraamattoman yhtiön varojenjako sisältää pääomansijoituksia, jotka on tehty ennen lain voimaantuloa, sovelletaan edellä käsiteltyjä uusia säännöksiä kuitenkin ensimmäisen kerran varojenjakoon, joka on saatu 1. päivänä tammikuuta 2016.

 

Päivitetty 19.2.2015