Artikkelit

2.10.2023

Osakkeiden allokointi henkilöstöanneissa

Henkilöstöanti on työntekijöiden sitouttamisjärjestely, jossa työntekijästä tulee yrityksen osakkeenomistaja, kun työntekijälle suunnataan yhtiön osakkeita. Henkilöstöanti sitouttamisjärjestelynä on etenkin aloitteleville yrityksille varsin käyttökelpoinen keino työntekijöiden sitouttamiseen.

17.10.2022

Omien osakkeiden hankkiminen yrityskaupan esitoimena

Yrityskaupan kohteena olevassa yhtiössä voi olla vuosien mittaan kertyneitä rahavaroja. Ostaja ei halua ostaa rahaa rahalla, joka on usein vieläpä velkarahaa, jolloin kohdeyhtiön tasetta on tarve keventää ennen yrityskauppaa. Yksi tapa keventää tasetta on omien osakkeiden hankkiminen.

17.10.2022

Listautuminen yrityskaupan vaihtoehtona

Perinteisesti yhtiön osakekannan myyminen on nähty luontevimpana tapana irtautua yhtiöstä ja vastaavasti pääoma- tai teollisen sijoittajan ottaminen joko yrityskaupan tai pääomansijoituksen kautta yrityksen enemmistöomistajaksi tehokkaimpana keinona yrityksen kasvattamiseksi. Näiden rinnalle vahvaksi vaihtoehdoksi yrityksen ja sen omistusrakenteen kehittämiseksi on viime vuosina noussut listautuminen.

17.10.2022

PK-yhtiöiden välinen osakekauppa osakevaihtona?

Osakevaihdossa on kysymys tavasta myydä osakeyhtiön osakekanta, mutta kauppahinnan maksuna yleisimmin käytetyn rahan sijasta osakekanta vaihdetaankin hankkivan yhtiön osakkeisiin. Elinkeinoverolain 52 f §:n mukaan osakevaihto on veroneutraali yritysjärjestely eli oikein toteutettuna se ei aiheuta vaihdon osapuolille minkäänlaisia veroseuraamuksia. Kyseinen lainkohta edellyttää veroneutraalisuudelta kuitenkin määrättyjen edellytysten toteutumista.

17.10.2022

Vastuulausekkeet yrityskaupassa

Yrityskaupan toteutuessa kaupan osapuolet suorittavat toisilleen yrityskaupan keskeisimmät toimenpiteet, eli kaupan kohteen luovuttamisen ostajalle sekä kauppahinnan suorittamisen myyjälle. Nämä asiat valmistellaan ja neuvotellaan ennen kaupan toteuttamista ja pannaan täytäntöön kaupan toteuttamishetkellä, jolloin vetovastuu kaupan kohteesta yleensä siirtyy myyjältä ostajalle. Yrityskaupan vaikutukset eivät kuitenkaan pääty sen täytäntöönpanoon, vaan riippuen kaupan kokoluokasta ja tyypistä kaupan jälkeiset vastuut voivat seurata osapuolia vielä pitkään.

17.10.2022

Osakeyhtiön siirtyminen arvo-osuusjärjestelmään

Osakeyhtiön osakkeet voivat kuulua arvo-osuusjärjestelmään. Listautumista valmistelevan yhtiön osakkeet liitetään arvo-osuusjärjestelmään, mutta myös muiden kuin listattujen yhtiöiden osakkeet voidaan liittää osaksi arvo-osuusjärjestelmää. Mitä tämä tarkoittaa?

7.10.2021

Jakautuminen yrityskauppaa edeltävänä toimenpiteenä

Kun olet suunnittelemassa yrityksesi myyntiä ja havaitset joko itse tai ostajaehdokkaan ilmoittamana, että yhtiössä on sellaista omaisuutta, mikä ei kiinnosta ostajaa ja sen vuoksi vaikeuttaa kaupan syntymistä tai estää sen, mitä on tehtävissä? Saattaa myös olla niin, että yhtiössä on konsernirakenne, joka vaikeuttaa kaupan tekemistä. Näissä ongelmatilanteissa jakautuminen on hyvä täsmälääke tekemään kaupan kohteena olevasta yrityksestä oikeanlaisen ja, mikä parasta, verotehokkaasti.

18.2.2021

Osingon jakaminen in natura

Osinkoa voidaan jakaa myös niin, että osinko rahan sijasta maksetaan muuna omaisuutena. Artikkelissa tarkastellaan tällaiseen in natura osinkoon liittyviä yhtiö- ja vero-oikeudellisia erityispiirteitä.

15.1.2021

Osakassopimus – valtapelin väline

Osakeyhtiölaki lähtee siitä lähtökohdasta, että ne, jotka omistavat yksinkertaisen enemmistön tai määräenemmistön, päättävät asioista. 

26.2.2020

Mikä on yrityskiinnityksen alaista omaisuutta?

Yrityskiinnityslain mukaan yhtiön omistama elinkeinotoimintaan kuuluva irtain omaisuus voidaan kiinnittää ja sen hallintaa luovuttamatta pantata saamisen vakuudeksi. Kun määritellään, mikä on yrityskiinnityksen alaista omaisuutta, on aluksi selvitettävä yhtiön irtain omaisuus ja eroteltava se kiinnityksen ulkopuolisesta muusta omaisuudesta.

26.2.2020

Mikä on osakassopimus ja miksi sellainen kannattaa tehdä?

Kun osakeyhtiö perustetaan, on sille osakeyhtiölain mukaan laadittava yhtiöjärjestys. Yhtiöjärjestys on siten lakisääteinen, pakollinen ja julkinen. Yhtiöjärjestys rekisteröidään Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin. Se on siis kaikkien nähtävillä. 

26.2.2020

Liiketoiminnan siirto – osakeyhtiön päätöksenteosta erityistilanteessa

Yhtiöoikeudellinen päätöksenteko, vaikka äänestämällä, on melko selväpiirteistä, kun osakkaat ja hallitus eivät ole erimielisiä toimenpiteistä. Mikäli päätöksentekoon ajaa taloudellinen tilanne, kysytään asianajajalta, voiko hallitus päättää liiketoiminnan myymisestä, mitä on yleistoimivalta tai voiko yhtiökokous päättää konkurssihakemuksesta.

26.2.2020

Hallituksen jäsen, vältä henkilökohtainen vastuu

Osakeyhtiön hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja joutuvat tekemään päätöksiä, joihin sisältyy riskiä. Äärimmäinen riskin välttäminen ei ole hyvää johtamista ja on omiaan estämään yhtiön kehittämisen. On löydettävä tasapaino, jossa haastavissakin tilanteissa päätökset tehdään huolellisesti.

26.2.2020

Konserniavustus tänään – entä huomenna?

Konserniavustus on keskeinen väline pyrittäessä hallitsemaan yritysryhmän tuloverotusta. Konserniavustuksen taustalla on verotuksen periaate, jonka mukaan konsernin eri yhtiöitä verotetaan erillisesti, eikä konserni ole verovelvollinen.

7.10.2019

Osakeyhtiön osakepääomavaatimus poistunut

Osana edellisen hallituksemme norminpurkutalkoita osakeyhtiölakia muutettiin 1.7.2019 alkaen niin, että laissa aiemmin ollut määräys yksityisen osakeyhtiön vähimmäisosakepääomasta poistui. Näin ollen yksityisen osakeyhtiön voi tätä nykyä perustaa ilman osakepääomaa. Muutosta perusteltiin erityisesti sillä, että aiemmalla 2.500 euron vähimmäisosakepääomavaatimuksella ei ole ollut merkitystä velkojiensuojan kannalta. Velkojiensuoja toteutuu käytännössä ajantasaisilla tilinpäätöstiedoilla ja muilla avoimuusvaatimuksilla, varojenjakoon liittyvillä tase- ja maksukykyisyystesteillä sekä yhtiön johtoon ja myös osakkaaseen liittyvillä vastuukysymyksillä.

7.10.2019

Vähemmistöosakkeiden lunastaminen

Osakkeenomistaja yleensä määrää itse omistamistaan osakkeista. Hän voi myydä niitä pörssissä tai muutoin. Osakkeet voidaan myös lahjoittaa, tai niistä voidaan määrätä testamentilla. On kuitenkin myös mahdollista, että osakkeet otetaan pois jopa vastoin osakkeenomistajan tahtoa. Artikkelissa selostetaan tähän liittyvää menettelyä.

7.10.2019

Osakeyhtiön varojen jakaminen

Osakeyhtiölain 13 luvussa säädellään, missä tilanteissa yhtiön varoja voidaan jakaa osakkeenomistajille. Varojenjakoa säätelee ensinnäkin se, ettei varojen jakaminen saa vahingoittaa yhtiön maksukykyä. Lisäksi varojen jakamisen tulee perustua yhtiön viimeksi vahvistettuun tilinpäätökseen, jos yhtiö on velvollinen valitsemaan tilintarkastajan.

20.2.2019

Osakeyhtiön purkaminen selvitystilamenettelyllä

Osakeyhtiön purkamisesta säädetään osakeyhtiölain 20 luvussa. Yhtiö voi purkautua paitsi konkurssin, niin myös sulautumisen tai jakautumisen seurauksena. Yhtiö voidaan niin ikään purkaa vapaaehtoisella selvitystilamenettelyllä noudattamalla osakeyhtiölain kyseessä olevan luvun säännöksiä. 

20.2.2019

Kun kaikki menee pieleen – hallitusvastuuta pahimmillaan

Pk-yrityksen hallituksessa pyydettyinä asiantuntijajäseninä ilman omistussuhdetta olleet A ja B tuomittiin ympäristön turmelemisesta sakkoihin, vaikka he eivät edes tienneet, että ympäristöä vahingoittavaa jätettä oli yhtiöstä päästetty vesistöön.

3.10.2018

Voiko osakkeenomistajalle syntyä vahingonkorvausvastuu hallituksen päätöksestä?

Osakeyhtiönlain (OYL) mukaan osakkeenomistajalla on rajoitettu vastuu. Rajoitetulla vastuulla tarkoitetaan sitä, ettei osakkeenomistaja ole henkilökohtaisessa vastuussa yhtiön velvoitteista. Osakkeenomistajan rajoitetun vastuun vuoksi yhtiön velkojat eivät voi lähtökohtaisesti esittää yhtiön velvoitteisiin perustuvaa vaatimusta osakkeenomistajalle.

Näytä lisää