Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Artikkelit

Konserniavustus tänään - entä huomenna?

Konserniavustus on keskeinen väline pyrittäessä hallitsemaan yritysryhmän tuloverotusta. Konserniavustuksen taustalla on verotuksen periaate, jonka mukaan konsernin eri yhtiöitä verotetaan erillisesti, eikä konserni ole verovelvollinen.

Periaatteesta voi seurata, että jokin konsernin yhtiö tuottaa tappiota, kun taas toinen yhtiö on maksaa tuloksestaan veroa. Konserniavustuksella asiaa voidaan hallita niin, että voitollinen yhtiö antaa tappiolliselle yhtiölle avustuksen eli siirtää sille varojaan, ja saa tästä hyvästä tehdä verotuksessaan vähennyksen; saajayhtiö puolestaan kirjaa saamansa avustuksen verotuksessa tuloksi. Asia voidaan kuvata niin, että konserniavustusta käyttäen verotus muodostuu samanlaiseksi kuin, jos toimintaa harjoitettaisiin yhden yhtiön puitteissa.

Konserniavustus on yleisesti katsoen toiminut hyvin. Tämän vuoden alusta sen käyttöala vielä laajeni, yhteisöjen tulolähteitä koskevan uudistuksen myötä. Pitkään on kuitenkin ollut tiedossa, että nykymallin mukainen konserniavustus on tullut tiensä päähän. Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmassa jo sovittiin, että konsernien tuloksentasausta koskeva sääntely uudistetaan. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa tavoite on uudistettu. 

Konserniavustuksen ongelmat liittyvät pääasiassa kolmeen asiaan: (i) Konserniavustusta ei voida käyttää tuloksentasaukseen kuin kansallisella tasolla. EU:n komissio on antanut Suomelle virallisen huomautuksen siitä, että Suomi ei kohtele ulkomaisten tytäryhtiöiden niin sanottuja lopullisia tappioita unionin verotusperiaatteiden edellyttämällä tavalla. (ii) Konserniavustus ei ole sopusoinnussa osakeyhtiölain varojen käyttämistä koskevien periaatteiden kanssa. Kun konserniavustuksen tulee, ollakseen verotuksessa hyväksyttävä, olla luonteeltaan täysin vastikkeeton eikä se siis saa olla pääomansijoitusta eikä korvausta mistään saajayhtiön luovuttamasta hyödykkeestä, vaaditaan osakeyhtiölain mukaan, että varojen siirtämiseen yhtiöstä tulee olla hyväksyttävä liiketaloudellinen peruste. Vastikkeeton varojen siirtäminen toiseen konserniyhtiöön voi olla laitonta varojenjakoa (KKO 2015:105). (iii) Kolmas ongelma tulee tilinpäätössääntelystä, koska kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaan konserniavustuksen kaltainen tapahtuma tulisi usein kirjata luonteensa mukaisesti esimerkiksi voitonjaoksi tai pääomansijoitukseksi, mutta ei kategorisesti kuluksi ja tuotoksi. Verotuksessa edellytetään, että varojen siirtäminen kirjataan kirjanpidossa tulosvaikutteisesti. Tämän on nähty estävän yrityksiä siirtymästä IFRS-tilinpäätökseen.

Konserniverotuksen uudistamista valmisteltiin jo aikaisemmin. Elinkeinoverotuksen asiantuntijatyöryhmä teki asiasta selvityksen vuonna 2013 (VM:n julkaisu 16/2013). Työryhmä arvioi muistiossaan useita vaihtoehtoja asian ratkaisemiseksi: Tulosvaikutteisen kirjaamisvelvollisuuden poistaminen konserniavustuslaista, poikkeavan kirjaamistavan salliminen IFRS-tilinpäätöksen laativille yhtiöille, tuloksensiirtojärjestelmä ilman varojen siirtoa tai tappionsiirtojärjestelmä sekä konsernin yhteisverotusmalli. Työryhmä totesi, ettei ole olemassa yksiselitteisesti parasta konsernien verotusjärjestelmää, mutta se katsoi konsernin yhteisverotusmallin täyttävän monia konserniverotusjärjestelmän uudistamiselle asetettuja tavoitteita. Tuo selvitys ei johtanut lainsäädäntötoimiin.

Asia on saatettu uudelleen lainvalmisteluun. VM asetti 31.10.2019 asiantuntijatyöryhmän, jonka tehtävänä on 31.1.2021 mennessä uudistaa konserniverotusjärjestelmä edellä viitattujen ongelmien poistamiseksi, minkä osana työryhmän tulee selvittää ulkomaisten tytäryhtiöiden niin sanottujen lopullisten tappioiden verokohtelua. Työryhmän tulee ottaa selvityksessään huomioon paitsi Suomen kilpailukyky myös veropohjan turvaaminen ja verotuksen ennakoitavuus.

Viimeistään keväällä 2021 siis nähdään, millaisia suosituksia valmistelu tuottaa, ja myös selviää, päästäänkö asiassa lainsäätämistoimiin istuvan pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallituskaudella.

 

Lisätty 26.2.2020