Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Artikkelit

Lähipiiritoimien tarkkailu kiristyy osakeyhtiöissä? 

Osakkeenomistajien oikeuksien käyttämistä kehitetään. Parhaillaan on valtiovarainministeriössä valmisteltavana asiaa koskevan Euroopan unionin direktiivin täytäntöönpaneminen. Hanketta on valmistellut työryhmä, jonka laatima muistio oli tämän vuoden keväällä lausuntokierroksella.

Teknisesti asia koskee osakkeenomistajien eräiden oikeuksien käyttämisestä annetun direktiivin (2007/36/EY) muutosdirektiivin (EU) 2017/828) täytäntöönpanoa Suomessa. Muutosdirektiivin erityisenä tavoitteena on edistää pitkäaikaista osakkeenomistajavaikuttamista sekä lisätä avoimuutta yhtiöiden ja sijoittajien välillä.

Käsittelen tässä sellaisia kohtia, jotka saattavat tulla koskemaan julkisten osakeyhtiöiden (oyj) lisäksi myös tavallista eli yksityistä osakeyhtiötä (oy). Määrällisestihän yksityisiä osakeyhtiötä on paljon, 275 006 kappaletta (PRH:n tilasto 2.7.2018), verrattuna julkisiin osakeyhtiöihin (255 kappaletta). Julkiset osakeyhtiöt ovat kuitenkin pääosin isoja julkisesti noteerattuja yhtiöitä, joten niiden kokonaistaloudellinen merkitys on suuri. Direktiivi koskee vain julkisia osakeyhtiöitä, mutta osakeyhtiölaissa aikaisemman direktiivin periaatteet ulotettiin koskemaan myös yksityisiä osakeyhtiöitä. Muutosdirektiivin täytäntöönpano edellyttää osakeyhtiölain lisäksi monia muutoksia myös arvopaperimarkkinalakiin ja sijoituspalvelulakiin. Näitä muita lakeja koskevia ehdotuksia ei nyt käsitellä.

Osakeyhtiölakia koskettavia muutostarpeita liittyy johdon palkitsemista koskevaan päätöksentekoon ja erityisesti laissa oleviin säännöksiin esteellisyydestä päätöksenteossa.

Johdon palkitseminen

Työryhmä esittää pörssiyhtiön osakkeenomistajien vaikutusmahdollisuuksien vahvistamista päätettäessä palkitsemiskäytännöistä. Päätöksen hallituksen ja mahdollisen hallintoneuvoston jäsenten ja toimitusjohtajan palkitsemisesta olisi perustuttava yhtiökokoukselle esitettyyn palkitsemispolitiikkaan. Yhtiökokous tekisi palkitsemiskäytänteistä neuvoa antavan päätöksen. Ehdotus koskisi vain pörssiyhtiöitä. Yksityisiin osakeyhtiöihin ei liity samanlaisia julkistamis- ym. tarpeita kuin noteerattuihin yhtiöihin.

Lähipiiritoimista päättäminen

Kaikkia yhtiöitä koskee ehdotus hallituksen, toimitusjohtajan, hallintoneuvoston ja yhtiökokouksen päätöksenteon esteellisyyttä koskevien säännösten korvaamisesta uudenlaisella lähipiirisääntelyllä. Laissa määriteltäisiin lähipiiritoimi, jota koskisi erityinen päätöksentekomenettely. Lähipiiritoimella tarkoitettaisiin osakkeenomistajan kannalta olennaista, yhtiön tavanomaisesta toiminnasta poikkeavaa tai muutoin kuin kaupallisin ehdoin lähipiiriläisen kanssa tehtävää tointa. Lähipiiriläisiä tyypillisesti ovat yhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ja yhtiössä määräysvaltaa käyttävä osakkeenomistaja sekä heidän lähisukulaisensa, ja lisäksi tällaisten henkilöiden hallitsemat yhtiöt.  

Lähipiiripäätöksentekoa koskeva muutos tarkoittaisi päätösmenettelyn koventamista niin, että päätettäessä asiasta, joka on olennainen johdon tehtävien tai osakkeenomistajien yhdenvertaisen kohtelun tai yhtiön toimintaa koskevan voitontuottamistarkoituksen kannalta, päätökseen vaadittaisiin, kun asiasta päätetään yhtiökokouksessa, enemmistön tai laissa säädetyn tai yhtiöjärjestyksessä määrätyn määräenemmistön lisäksi sama enemmistö sellaisten osakkeenomistajien yhtiökokouksessa antamista äänistä, joilla ei ole lähipiirisuhdetta päätettävään toimeen.

Kun asiasta päätetään hallituksessa, kuten pääsääntöisesti tehtäisiin, päätökseen vaadittaisiin enemmistö tai yhtiöjärjestyksessä mahdollisesti määrätty määräenemmistö hallituksen niiden jäsenten äänistä, jotka eivät ole lähipiirisuhteessa päätettävään toimeen.  

Kovennetulla päätöksentekomenettelyllä pyritään varmistamaan sitä, ettei yhtiön lähipiiri pääse hyötymään asemastaan sekä suojaamaan vähemmistöosakkeenomistajien etuja. Muutos olisi omiaan korostamaan yhtiön lähipiirin ajantasaisen seurannan tärkeyttä. Seuranta on tärkeää nytkin, mutta lainmuutoksen toteutuessa lähipiirirekisterin ylläpitäminen olisi entistä tärkeämpää päätöksentekijöiden oikeussuojan kannalta, vaikka nimenomaista velvoitetta erityisen raportointijärjestelmän ylläpitämiseen ei ehdotus sisälläkään tavallisten osakeyhtiöiden osalta. Jos lähipiiriä tai lähipiiritoimea ei tunnisteta, ei ehkä huomata noudattaa päätöstä koskevaa kovennettua päätöksentekomenettelyä. Silloin päätöstä voidaan moittia, mistä voi seurata päätöksen pätemättömyys tai jopa mitättömyys, ja lisäksi päätökseen osallistuneet saattavat joutua korvausvelvollisiksi tästä aiheutuneesta vahingosta.

Jo voimassa olevassa osakeyhtiölaissa lähipiirin kanssa tehtyjen liiketoimien osalta sovelletaan poikkeavia määräyksiä, kuten vahingonkorvausprosessia koskevaa tuottamusolettamaa. Tällä tarkoitetaan näyttövelvollisuuden kääntämistä niin, että vahinko, joka on aiheutettu yhtiön lähipiiriin kuuluvan eduksi tehdyllä toimella, katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei menettelystä vastuussa oleva osoita menetelleensä huolellisesti.

Lausuntokierroksella työryhmämuistiosta saatiin 32 lausuntoa. Lausunnonantajat suhtautuvat pääosin myönteisesti työryhmän ja sen taustalla olevan direktiivin tavoitteisiin. Odotetusti mielipiteet ovat vaihdelleet sen suhteen, missä määrin lainmuutokset ulotettaisiin koskemaan myös yksityisiä osakeyhtiöitä. Johdonmukaisuutta on puollettu, mutta myös on haluttu sitä, että lähipiirisääntely ulotettaisiin koskemaan vain pörssiyhtiöitä, kuten johdon palkitsemista koskevien ehdotusten kohdalla on tehty. On myös huomautettu siitä, että nykyisestä sääntelystä ei juurikaan ole aiheutunut ongelmia, uudet säännökset aiheuttaisivat tavallisille osakeyhtiöille tarpeetonta hallinnollista taakkaa, ja ne myös olisivat ristiriidassa istuvan hallituksen norminpurkutavoitteiden kanssa. Koska direktiivi ei tähän velvoita, yksityisiä osakeyhtiöitä ei tulisi ylisäännellä. Kovennetun päätöksenteon koskiessa olennaisia toimia, on olennaisen ja tätä vähäisemmän toimen väliseen arviointiin myös nähty liittyvän epäselvyyttä ja tulkinnanvaraisuutta.

Asian valmistelu jatkuu, ja jatkovalmistelussa otetaan huomioon saatu palaute. Direktiivi on pantava jäsenmaissa täytäntöön viimeistään 10.6.2019, joten asiaa koskeva hallituksen esitys eduskunnalle annettaneen tämän vuoden syksyllä. Hankkeen (VM080:00/2017) valmistelusta saa tietoa valtiovarainministeriön verkkosivulta (vm.fi/hankkeet ja säädösvalmistelu).