Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Artikkelit

Liikaa yhtiöitä?

Onko yritykselläsi tytär-, sisar-, osakkuus- tai muita lähiyhtiöitä? Haluatko keventää yritysrakennetta?

Syyt yhdistämiseen

Aiemmin oli mahdollista saada tiettyjä etuja jakamalla saman omistajan harjoittama yritystoiminta kahteen tai useampaan yhtiöön. Useasta yhtiöstä koostuvia yritysrakenteita on syntynyt myös esim. yrityskauppojen kautta. Jokin yhtiö on saattanut jäädä toimimattomaksi.

Joissain tapauksissa kahden erillisen yhtiön malli on yhä järkevä (ks. jakautumista koskeva artikkelini).

Usein ylimääräisistä yhtiöistä on haittaa ainakin ylimääräisinä kirjanpito- ja hallintokuluina. Osakeyhtiölaki rajoittaa osakeyhtiön omaisuuden käyttämistä toisen yhtiön velkojen vakuutena ja lainan antamista. Lisäksi läheisten yhtiöiden välisiä liiketoimia tutkitaan usein kriittisesti verotuksessa. Usein on siis tarkoituksenmukaista harkita sitä, että yhtiöt yhdistettäisiin ja jäljelle jäisi vain yksi yhtiö. Yhdistäminen voidaan tehdä usealla eri tavalla, joista yleisin on fuusio. Myös yhtiön purkaminen saattaa olla mahdollinen. Kummassakin on omat hyvät puolensa.

Fuusio

Sulautuminen eli fuusio tarkoittaa yritysjärjestelyä, jossa sulautuva yhtiö sulautuu vastaanottavaan yhtiöön siten, että sulautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät yleisseuraantona vastaanottavalle yhtiölle. Sulautuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat osakeyhtiölain mukaan vastikkeena vastaan­ottavan yhtiön osakkeita, rahaa tai muuta omaisuutta. Tuloverolainsäädännössä olevien fuusiota koskevien huojennussäännösten soveltaminen edellyttää, että sulautumisvastikkeena on vastaan­ottavan yhtiön osakkeita. Lisäksi voidaan maksaa rahavastiketta enintään 10 % annettavien osakkeiden nimellisarvosta tai osakepääomaosuudesta. Fuusio tehdään yleensä aina näiden verosäännösten mukaisesti.

Fuusiossa voi olla osallisena kaksi tai useampi yhtiö, eli sulautuvia yhtiöitä voi olla useitakin. Käytännössä hyvin yleinen on tytäryhtiösulautuminen, jossa vastaanottava yhtiö omistaa kaikki sulautuvan yhtiön osakkeet. Sisaryhtiösulautumisessa sama emoyhtiö omistaa sekä sulautuvan että vastaanottavan yhtiön kaikki osakkeet. Tytär- ja sisaryhtiösulautumisissa ei tule annettavaksi mitään sulautumisvastiketta.

Fuusio käynnistyy sillä, että vastaanottavan yhtiön ja sulautuvan tai sulautuvien yhtiöiden hallitukset laativat ja allekirjoittavat sulautumissuunnitelman. Siinä on mm. selvitettävä sulautumisen syyt ja määriteltävä sulautumisvastike perusteluineen. Sulautumissuunnitelmasta tarvitaan tilintarkastajan erillinen lausunto.

Sulautumisesta päättää yleensä kummankin yhtiön yhtiökokous. Tietyin edellytyksin riittää hallituksen päätös. Tytäryhtiösulautumisessa on tavallisesti riittävää, että päätös tehdään kummankin yhtiön hallituksessa.
  
Sulautumisesta tehdään eri vaiheissa useita ilmoituksia kaupparekisteriin. Lisäksi tarvitaan kaupparekisteriviranomaisen kuulutus, joka tulee antaa tiedoksi kaikille sulautuvan yhtiön velkojille. Mikäli velkoja vastustaa sulautumista, tämän velkojan saatava on maksettava tai siitä on annettava turvaava vakuus. Jos velkojat pysyttelevät passiivisina, kuten yleensä tapahtuu, sulautuvan yhtiön velat siirtyvät vastaanottavan yhtiön vastattavaksi fuusion täytäntöönpanon rekisteröimisellä, samalla kun varatkin siirtyvät.
  
Fuusioprosessi kestää yleensä 5 ― 6 kuukautta. Tänä aikana yhtiöt toimivat tavanomaiseen tapaan. Kaupparekisteritiedoista ilmenee, että fuusio on vireillä.

Purku

Osakeyhtiön purkaminen on periaatteessa tarkoitettu liiketoiminnan lopettamiseen. Käytännössä se voi olla vaihtoehto fuusiolle yhtiöiden yhdistämisessä.

Purkaminen tapahtuu asettamalla yhtiö selvitystilaan. Selvitystilalla ei ole mitään tekemistä konkurssin kanssa, vaan se soveltuu ainoastaan sellaisen osakeyhtiön purkamiseen, jonka varat ovat suuremmat kuin velat. Selvitystilassa olevan osakeyhtiön tulee realisoida omaisuutensa ja maksaa kertyneillä varoilla kaikki velkansa, minkä jälkeen jäännös jaetaan osakkeenomistajille jako-osana.

Selvitystilan aloittamisesta päättää aina yhtiökokous. Päättäessään selvitystilan aloittamisesta yhtiökokous valitsee samalla selvitysmiehen tai selvitysmiehet. Selvitysmiehet korvaavat hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan, joiden tehtävä siis päättyy selvitystilan alkaessa.

Selvitystilan alkamisesta tehdään välittömästi ilmoitus kaupparekisteriin. Kauppa­rekisteri­viranomaiselta pyydetään myös julkista haastetta yhtiön velkojille. Siitä annetaan tieto kaikille tiedossa oleville velkojille.

Selvitysmiesten on muutettava yhtiön omaisuus rahaksi ja maksettava velat. Käytännössä voidaan menetellä myös siten, että omaisuus ja liiketoiminta luovutetaan toiminnallisena kokonaisuutena emoyhtiölle. Luovutus voidaan tehdä sellaisin ehdoin, että emoyhtiö ottaa vastatakseen purettavan tytäryhtiön velat, jolloin emoyhtiö maksaa ne aikanaan alkuperäisten eräpäivien mukaisesti. Tällä tavalla saadaan purkautuva yhtiö velattomaksi ja varallisuus realisoiduksi. Luovutus voidaan tehdä tietyin edellytyksin jo ennakkoon selvitystilan aikana tai luovuttamalla selvitystilan päätteeksi jako-osana varallisuuden ja velkojen muodostama kokonaisuus.

Keskeinen ero fuusioon verrattuna on, että purkautuvan yhtiön vapautuminen emoyhtiön vastuulle siirtyvistä veloista edellyttää jokaisen velkojan nimenomaista suostumusta. Mahdollisimman suuri kappalemäärä pienveloista on siten järkevää pyrkiä maksamaan, jolloin ainoastaan suurimpien velkojien kanssa joudutaan sopimaan siirrosta.

Purkautumisessa ei siis tapahdu yleisseuraantoa, vaikka koko liiketoiminta siirtyisi emoyhtiölle. Varsinaisten velkojien suostumuksen lisäksi myös kaikkien sopimusta ja muiden vastaavien oikeussuhteiden siirtymiseen tarvitaan sopijakumppanien ja muiden osapuolten suostumus. Mikäli liiketoiminta on laajaa, tästä saattaa aiheutua huomattava työmäärä. Erityisiä vaikeuksia koituu, mikäli yrityksellä on sellaisia sopimussuhteita, joista toiset osapuolet haluaisivat päästä eroon.

Ongelmia saattaa tulla myös esim. keskeneräisistä oikeudenkäynneistä tai muista riita-asioista. Niihinkin liittyy ainakin ehdollisia velvoitteita, joiden maksamiseen pitää varautua.

Hyvänä puolena fuusioon verrattuna on puolestaan se, että purkautumisessa emoyhtiölle siirtyvät ainoastaan ne velvoitteet, joista se nimenomaisesti ottaa vastattavakseen, kun taas fuusiossa tapahtuu yleisseuraanto. Silloin saattaa vastaanottavalle yhtiölle tulla sellaisiakin velvoitteita, joita se ei välttämättä olisi halunnut. Selvitystilassa haetun julkisen haasteen johdosta tuntemattomat velat lakkaavat.

Selvitystilan päätteeksi selvitysmiehet antavat lopputilityksen, joka esitetään yhtiökokouksessa. Yhtiö purkautuu tähän.

Verotus

Fuusio eli sulautuminen on lähtökohtaisesti verovapaa sekä tulo- että varainsiirtoverotuksessa. Tämä edellyttää sitä, että noudatetaan tarkasti verolainsäädännössä asetettuja edellytyksiä, jotka osittain poikkeavat osakeyhtiölain säännöksistä. Jatkuvuusperiaatteen mukaisesti poistot ja varaukset sekä yleensä myös vahvistetut tappiot siirtyvät käytännössä sellaisinaan vastaanottavalle yhtiölle eivätkä piilevät arvonnousut tuloudu. Mahdollinen fuusiotappio ei ole vähennyskelpoinen verotuksessa eikä fuusiovoitto veron­alaista tuloa. Osakkeenomistajan luovutusvoittoverotuksessa ei katsota tapahtuvan saantoa, vaan omistusaika lasketaan edelleen alkuperäisestä hankinta-ajankohdasta.

Toisin kuin fuusiossa, arvostetaan siirtyvä omaisuus purkamisessa käypään arvoon. Piilevät arvonnousut realisoituvat, ylipoistot tuloutuvat ja varaukset purkautuvat. Yleensä purkuvoitto on verovapaa ja purkutappio vähennyskelvoton pääsääntöisesti vastaavasti kuin luovutusvoitto ja -tappio. Mikäli purkautuva yhtiö luovuttaa kiinteistöjä tai arvopapereita, vastaanottaja maksaa niistä tavanomaisen varainsiirtoveron.
  

Yhteenveto

Sekä purkaminen että fuusio ovat käyttökelpoisia yritysjärjestelykeinoja. Joissain tilanteissa voidaan valita kumpi tahansa niistä, joissain tilanteissa taas on ehdottomasti tarkoituksenmukaista valita nimenomaan toinen. Valinnan tekeminen edellyttää kaikkiin asiaan vaikuttaviin seikkoihin perehtymistä. Joskus voi olla tarpeen ensin muuttaa omistusrakennetta esim. osakevaihdolla.

Jarkko Ruohola

Päivitetty 23.7.2012