Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Artikkelit

Yritysjärjestelyt osakeyhtiölaissa

Sulautuminen

Sulautuminen eli fuusio tarkoittaa yritysjärjestelyä, jossa yksi tai useampi sulautuva yhtiö sulautuu vastaanottavaan yhtiöön siten, että sulautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät yleisseuraantona vastaanottavalle yhtiölle. Sulautuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat osakeyhtiölain mukaan vastikkeena vastaan­ottavan yhtiön osakkeita, rahaa tai muuta omaisuutta. Elinkeinoverolaissa olevien fuusiota koskevien veroneutraalisuussäännösten soveltaminen edellyttää, että sulautumisvastikkeena on vastaan­ottavan yhtiön uusia osakkeita tai lisäksi enintään 10 % niiden nimellisarvosta rahaa. Fuusio tehdään yleensä aina näiden verosäännösten mukaisesti.

Sulautuminen käynnistyy osakeyhtiölain mukaan sillä, että vastaanottavan yhtiön ja sulautuvan tai sulautuvien yhtiöiden hallitukset laativat ja allekirjoittavat sulautumissuunnitelman. Siinä on mm. selvitettävä sulautumisen syyt ja määriteltävä sulautumisvastike perusteluineen. Sulautumissuunnitelman sisältö on laissa määritelty jonkin verran aiempaa yksityiskohtaisemmaksi. Sulautumissuunnitelmasta on hankittava KHT- tai HTM-tilintarkastajan lausunto (aiemmassa laissa käytettiin termiä riippumaton asiantuntija). Sulautumisesta päättää yleensä kunkin osallisen yhtiön yhtiökokous.

Suunnitelma ja tilintarkastajan lausunto ilmoitetaan kaupparekisteriin, joka julkaisee kuulutuksen velkojille.

Sulautumisen voi nopeimmillaan viedä lävitse vajaassa neljässä kuukaudessa, mutta yleensä prosessiin on hyvä varata noin puoli vuotta.

Kolmikantasulautuminen

Osakeyhtiölaissa on säädetty ns. kolmikantasulautumisesta. Se poikkeaa tavallisesta sulautumisesta siinä, että sulautumisvastikkeen maksaa jokin muu yhtiö kuin vastaanottava yhtiö. Sulautumisvastikkeena voi siten olla esim. konsernin listatun emoyhtiön osakkeita. Tämä olisi monessa tilanteessa paljon käytännöllisempää kuin se, että sulautuneen yhtiön (vähemmistö)osakkaat tulevat osakkaiksi johonkin konsernin väliyhtiöön.

Ongelmana on, että elinkeinoverolaissa olevat säännökset, joiden perusteella sulautuminen on veroneutraali, eivät sovellu kolmikantasulautumiseen. Verosäännöksiä ei ole muutettu osakeyhtiölain säätämisen yhteydessä. Vaikka järjestely siis tehtäisiin täysin osakeyhtiölain säännösten mukaisesti, katsottaisiin sulautuvan yhtiön purkautuvan verotuksessa. Silloin siirtyvä omaisuus arvostetaan verotuksessa käypään arvoon ja näin syntyvä voitto on veronalaista tuloa. Myös osakkeenomistajan verotuksessa kolmikantasulautumista pidettäisiin veronalaisena luovutuksena. Näistä syistä kolmikantasulautuminen ei yleensä ole käyttökelpoinen.

Jakautuminen

Jakautuminen on sulautumisen peilikuva: Osakeyhtiö (jakautuva yhtiö) purkautuu selvitysmenettelyttä siten, että sen varat ja velat siirtyvät yleisseuraantona kahdelle tai useammalle osakeyhtiölle (vastaanottavat yhtiöt) jakautuvan yhtiön osakkeenomistajien saadessa osuuksiensa mukaisessa suhteessa vastikkeena kunkin vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita. Vastike saa olla myös rahaa, elinkeinoverolain mukaan kuitenkin enintään 10 % vastikkeena annettavien osakkeiden nimellisarvosta.

Jakautumissuunnitelmassa määritellään, miten jakautuvan yhtiön varat ja velat jakautuvat vastaanottavien yhtiöiden kesken. Varojen ja velkojen jako tulee ilman erillistä suostumusta myös velkojaa sitovaksi, ellei velkoja vastusta jakautumista. Jakautumismenettelyä ja jakautumissuunnitelmaa koskevat uudessa osakeyhtiölaissa vastaavat muutokset, kuin edellä on kuvattu sulautumisen osalta.

Oikein toteutetulla jakautumisella on mahdollista verovapaasti pilkkoa yhtiön liiketoiminta ja tase tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi. Tämä on käytännöllistä esim. yrityskaupan tai sukupolvenvaihdoksen yhteydessä tai kun yhtiöön on tulossa uusia osakkaita.

Jakautuminen toimivaan yhtiöön

On myös mahdollista tehdä jakautuminen suoraan toimivaan yhtiöön. Järjestely on tehokas esim., kun yrityksen useasta liiketoimintahaarasta yksi halutaan yhdistää jonkin toisen yrityksen liiketoiminnan kanssa. Jakautumissuunnitelman osapuolena on tällöin myös tuo toinen yritys.

Jakautuminen toimivaan yhtiöön on veroneutraali.

Jarkko Ruohola

Päivitetty 26.7.2012