3.10.2018

Yksityinen elinkeinonharjoittaja yrityssaneerauksessa

Termi ”yrityssaneeraus” voi usein harhaanjohtavasti viitata siihen, että menettelyyn voivat päästä vain niin sanotut juridiset yksiköt eli oikeushenkilöt. Yleinen kielenkäyttö ei nimittäin helposti taivu pitämään esimerkiksi yksityistä elinkeinonharjoittajaa yrityksenä eikä tämän toimintaa yritystoimintana. Yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) mukaan kuitenkin myös yksityiset elinkeinonharjoittajat voivat olla saneerausmenettelyn kohteena.

Yrittäjän ei aina tarvitse perustaa yritystoimintaa varten erillistä juridista yksikköä eli oikeushenkilöä. Pelkistetyimmässä muodossa yrittäjä voi harjoittaa yritystoimintaa yksityisenä elinkeinonharjoittajana, jolla tarkoitetaan elinkeinotoimintaa harjoittavaa luonnollista henkilöä.

Yksinomaan yritystoiminnan laajuus ei edellytä oman erillisen juridisen yksikön perustamista. Suurempiakin yrityksiä, jotka työllistävät useita kymmeniä tai jopa satoja työntekijöitä, voidaan harjoittaa ilman erillistä juridista yksikköä. Juridisesti tällöin on kyse yksityishenkilöstä, joka maksaa työntekijöiden palkat omasta taskustaan ja omistaa omissa nimissään merkittävänkin yritysvarallisuuden.

Yrityssaneeraus

Yrityksen saneerauksesta annetussa laissa säänneltyyn saneerausmenettelyyn voidaan ryhtyä taloudellisissa vaikeuksissa olevan velallisen jatkamiskelpoisen yritystoiminnan tervehdyttämiseksi taikka sen edellytysten turvaamiseksi ja velkajärjestelyjen aikaansaamiseksi.

Lain mukaan saneerausmenettelyn kohteena voi olla yksityinen elinkeinonharjoittaja, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta, asunto-osakeyhtiö tai taloudellista toimintaa harjoittava yhdistys tai säätiö. Elinkeinonharjoittajalla tarkoitetaan yrityksen saneerauksesta annetussa laissa myös ammatin- taikka maatilatalouden tai kalastuksen harjoittajaa.

Laki ei edellytä, että yrityssaneerauksen kohde olisi rekisteröity kaupparekisteriin. Muun muassa maatilataloutta tai kalastusta harjoittavien yksityisten elinkeinonharjoittajien ei tarvitse ilmoittautua kaupparekisteriin. Myöskään sellaisten yksityisten elinkeinonharjoittajien, joilla ei ole elinkeinotoimintaa varten omasta asunnosta erillistä liiketilaa tai joiden palveluksessa ei ole muita henkilöitä kuin aviopuoliso, alaikäinen lapsi tai lapsenlapsi taikka jotka eivät harjoita luvanvaraista elinkeinotoimintaa, ei tarvitse ilmoittautua kaupparekisteriin.

Yksityisen elinkeinonharjoittajan yrityssaneeraus

Miten yksityisen elinkeinonharjoittajan yrityssaneeraus sitten eroaa yhtiöiden eli oikeushenkilöiden yrityssaneerauksesta? Suurin ero seuraa siitä tosiseikasta, että yksityisen elinkeinonharjoittajan yritystoimintaan kuuluvat velat ja vastuut eivät juridisesti eroa yksityisen elinkeinonharjoittajan henkilökohtaisesta varallisuudesta. Toisin kuin yhtiöiden saneerauksessa, yksityisen elinkeinonharjoittajan saneeraukseen kuuluvia varoja ovat kaikki hänen varansa riippumatta siitä, liittyvätkö ne yritystoimintaan vai yksityistalouteen.

Merkittävänä erona yhtiöiden yrityssaneeraukseen voidaan nähdä myös se, että se yritystoiminnan tuotto, jolla yksityisen elinkeinonharjoittajan yrityssaneerausmenettelyssä laaditun maksuohjelman mukaiset suoritukset tulisi kattaa, on tavallisesti täysin riippuvainen yksityisen elinkeinonharjoittajan omasta työpanoksesta. Yritystoiminnan jatkaminen on siis ainakin mittakaavaltaan pienempää yritystoimintaa harjoittavien yksityisten elinkeinonharjoittajien kannalta täysin velallisen omissa käsissä ja tämän oman motivaation armoilla.

Yrityssaneeraus vai yksityishenkilön velkajärjestely?

Yksityinen elinkeinonharjoittaja voi yrityssaneerausmenettelyn sijaan hakeutua myös yksityishenkilön velkajärjestelyyn. Toisin kuin yrityssaneerausmenettelyssä, yksityishenkilön velkajärjestelyssä yksityinen elinkeinonharjoittaja voi vapautua kokonaankin velkavastuustaan.

Yrityssaneeraus on yksityishenkilön velkajärjestelyä huomattavasti laajempi menettely. Menettelyn laajuuden takia yrityssaneeraus on yleensä myös yksityishenkilön velkajärjestelyä kalliimpaa. Menettelyn laajuudesta ja siitä aiheutuvista kustannuksista seuraa, että yksityisen elinkeinonharjoittajan yritystoiminnan olisi oltava edes kohtuullisen laajuista ja toiminnan voitollista, jotta yksityisen elinkeinonharjoittajan olisi kannattavaa hakeutua yrityssaneeraukseen. Vain pienimuotoista yritystoimintaa harjoittavien yksityisten elinkeinonharjoittajien on siis syytä tarkoin pohtia, kumpi menettely olisi todellisuudessa heille kannattavampi.

Niina Uski

juristi