Yrityskaupoissa siirtyy lähes aina henkilöstöä. Pääsääntöisesti uuden liiketoiminnan harjoittajalle on tärkeää saada osaavaa henkilöstöä riittävästi käyttöönsä liiketoiminnan jatkamiseksi. Lähes aina on kuitenkin kysymys myös siitä, että ostajalla on velvollisuus ottaa vastaan kaikki liiketoimintaan kuuluvat työntekijät. Ostaja ei siten voi valita henkilöstöä, joka liiketoiminnan mukana seuraa.
Uutisten mukaan Elon Musk haluaa vapautua sitoumuksestaan ostaa Twitter ja Twitter haluaa kaupassa pysyttävän. Osakekauppa toteutetaan usein allekirjoituspäivän jälkeen. Artikkelissa tarkastellaan tyypillisiä ehtoja ja turvamekanismeja täksi väliajaksi.
Due diligence (myös ”DD”) tarkoittaa karkeasti suomennettuna asianmukaista huolellisuutta. Kyse on yrityksen tarkastamisesta ja sen taustojen selvittämisestä ennen yrityskauppaa joko yrityksen itsensä tai ostajan taholta. Tarkastuksessa yrityksestä kerätään tietoja yleensä yrityskauppaa tai muuta yritysjärjestelyä varten. Tarkastus voidaan tehdä myös muusta syystä, kuten oman yrityksen mahdollisten muutostarpeiden selvittämiseksi. Tässä artikkelissa keskityn kuitenkin lehtemme teeman mukaisesti yrityskauppatilanteisiin.
Yrityskauppoja yhdistää yleisesti prosessiin liittyvät eri vaiheet. Luonnollisesti eri vaiheet saavat projektista riippuen eri painotuksia ja voivat näyttäytyä hyvinkin erilaisina, ja toisinaan kaikkia vaiheita ei edes ole. Yritysmyyntiä tai -ostoa suunnittelevan on kuitenkin hyvä jo ennakkoon tiedostaa, minkälaisia vaiheita yrityskauppaprojekti elinkaarensa aikana saattaa pitää sisällään.
Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreessa päätöksessä 2022:87 oli kyse ei-veroneutraalin sulautumisen synnyttämän liikearvon vähentämisestä yhtiön kirjanpidossa.
Artikkelissa tarkastellaan korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua KHO 2022:79, jossa yhtiön jakautumisen jälkeen myytäisiin vastikkeena saatuja osakkeita. Myynnit nostivat kysymyksen siitä, tavoiteltiinko järjestelyllä sääntelylle vieraita veroetuja. Näkemykset eriytyivät eri oikeusasteissa.
Yrityskaupan kohteena olevassa yhtiössä voi olla vuosien mittaan kertyneitä rahavaroja. Ostaja ei halua ostaa rahaa rahalla, joka on usein vieläpä velkarahaa, jolloin kohdeyhtiön tasetta on tarve keventää ennen yrityskauppaa. Yksi tapa keventää tasetta on omien osakkeiden hankkiminen.
Uusimmassa Law Review -lehtemme numerossa käsitellään erityyppisten yrityskauppojen useita elementtejä. Yhteistä kaikille yrityskaupoille ja yritysjärjestelyille on, että niiden toteuttamiseksi tarvitaan erilaisia asiakirjoja.
Osakevaihdossa on kysymys tavasta myydä osakeyhtiön osakekanta, mutta kauppahinnan maksuna yleisimmin käytetyn rahan sijasta osakekanta vaihdetaankin hankkivan yhtiön osakkeisiin. Elinkeinoverolain 52 f §:n mukaan osakevaihto on veroneutraali yritysjärjestely eli oikein toteutettuna se ei aiheuta vaihdon osapuolille minkäänlaisia veroseuraamuksia. Kyseinen lainkohta edellyttää veroneutraalisuudelta kuitenkin määrättyjen edellytysten toteutumista.
Yrityskaupan toteutuessa kaupan osapuolet suorittavat toisilleen yrityskaupan keskeisimmät toimenpiteet, eli kaupan kohteen luovuttamisen ostajalle sekä kauppahinnan suorittamisen myyjälle. Nämä asiat valmistellaan ja neuvotellaan ennen kaupan toteuttamista ja pannaan täytäntöön kaupan toteuttamishetkellä, jolloin vetovastuu kaupan kohteesta yleensä siirtyy myyjältä ostajalle. Yrityskaupan vaikutukset eivät kuitenkaan pääty sen täytäntöönpanoon, vaan riippuen kaupan kokoluokasta ja tyypistä kaupan jälkeiset vastuut voivat seurata osapuolia vielä pitkään.
Osakeyhtiön osakkeet voivat kuulua arvo-osuusjärjestelmään. Listautumista valmistelevan yhtiön osakkeet liitetään arvo-osuusjärjestelmään, mutta myös muiden kuin listattujen yhtiöiden osakkeet voidaan liittää osaksi arvo-osuusjärjestelmää. Mitä tämä tarkoittaa?
Yrityskauppa ei ole sprintti, vaan maraton. Siitä pisteestä, jossa myyjä ja ostaja ovat löytäneet yhteisen näkemyksen kaupasta, on vielä pitkä matka (joskus juuri 42,195 km) yrityskaupan täytäntöönpanoon. Yleinen käytäntö on se, että alkuvaiheen yhteinen näkemys kirjataan ylös aiesopimukseen. Joissain tapauksissa voidaan aiesopimuksen sijasta laatia esisopimus. Alkuvaiheen sopimuksen merkitys korostuu siinä, että kyseisen asiakirjan allekirjoittaminen edellyttää hallituksen hyväksyntää.
Kun olet suunnittelemassa yrityksesi myyntiä ja havaitset joko itse tai ostajaehdokkaan ilmoittamana, että yhtiössä on sellaista omaisuutta, mikä ei kiinnosta ostajaa ja sen vuoksi vaikeuttaa kaupan syntymistä tai estää sen, mitä on tehtävissä? Saattaa myös olla niin, että yhtiössä on konsernirakenne, joka vaikeuttaa kaupan tekemistä. Näissä ongelmatilanteissa jakautuminen on hyvä täsmälääke tekemään kaupan kohteena olevasta yrityksestä oikeanlaisen ja, mikä parasta, verotehokkaasti.
Yritysjärjestelyjen yhteydessä on hyvä miettiä, voidaanko konserniavustusta hyödyntää osana yritysjärjestelyä. Esimerkiksi osittaisjakautumisessa konserniavustuksen hyödyntäminen voi merkittävästi edesauttaa järjestelyn toteuttamista. Konserniavustusta voidaan käyttää syntyvän uuden konsernin tuloksentasauskeinona, mikäli kaikki konserniavustuslain säädetyt edellytykset täyttyvät sekä jakautuvan että vastaanottavan yhtiön osalta.
Perinteisesti due diligence -tarkastuksella tarkoitetaan yrityskaupan kohteen ennakollista ostajan suorittamaa tarkastusta, jonka avulla ostaja varmistaa kohdeyrityksen oikeudellisen (ja samaan aikaan mahdollisesti myös esimerkiksi taloudellisen, operatiivisen ja verotuksellisen) tilanteen. Due diligence -tarkastuksen avulla ostaja kartoittaa kohdeyrityksen kauppaan sisältyvät mahdolliset riskit ja määrittää sellaisen kauppahinnan, jonka ostaja on valmis maksamaan kohdeyhtiöstä.
Vuoden 2021 aikana yrityskauppojen määrän arvioidaan taas kasvavan eivätkä matkustusrajoitukset tai olosuhteiden järkevä huomioonottaminen tee turhaksi suunnitella, miten yrityskauppa toteutettaisiin ulkomailla. Etäyhteyksiin tottumisen jälkeen prosessi voi olla jopa tehokkaampi ja kilpailutilanne helpompi. Artikkelista selviää, ettei hyvälle prosessille ole oikeastaan esteitä ja että olennaiset asiat ovat muuttuneet kovin vähän.
Yrityksen omistajanvaihdokseen on vaihtoehtoisia menettelyjä, vastikkeellisia ja vastikkeettomia, verollisia ja verottomia. Verokohtelun lähtökohtia avataan tässä yleisellä tasolla. Verokohtelu riippuu monista tekijöistä, ja asiaa tulee suunnitella yksilöllisen tilanteen pohjalta. Verokohtelu ei saa sanella suunnittelua, vaan olennaista on arvioida, tukeeko järjestely yrityksen jatkuvuutta.
Hyvien työntekijöiden sitouttaminen on työnantajan kannalta tärkeää. Usein paras tapa sitouttaa työntekijä on tarjota tälle mahdollisuus työnantajayrityksen osaomistamiseen. Joskus yrityksen toimiva johto ja työntekijät saattavat myös olla kiinnostuneita koko yrityksen tai jonkin sen osan ostamisesta. Tässä artikkelissa käsitellään seikkoja, joihin työntekijän on syytä kiinnittää huomiota edellä mainittuja järjestelyjä harkitessaan.
Suunniteltaessa yrityksen omistajanvaihdosta osataan kyllä ottaa huomioon luopujan ja jatkajan henkilökohtainen tilanne, mutta ajatellaanko myös näiden läheistahoja, kuten perheitä tai kohdeyrityksen työntekijöitä? Luovutuksesta aiheutuvat veroseuraamukset tulevat helposti mieleen, mutta muistaako luopuja miettiä myös esim. eläke-etujaan tai muuta toimeentuloaan? Muistaako jatkaja ajatella yrityksen omistusmuutoksen vaikutusta omaan henkilökohtaiseen talouteensa?
KHO on parissa taannoisessa ratkaisussaan ottanut kantaa osakevaihdon verotukseen. Ratkaisussa KHO 2017:78 oli kyse siitä, millä edellytyksillä osakevaihtoa voidaan käyttää ilman, että sen tuottamat edut ovat tulkittavissa veronkierroksi. Keskeinen johtopäätös on, että jos järjestelyssä ei synny osakevaihtosäännösten tarkoituksen vastaisia, ts. järjestelmälle vieraita veroetuja, eivät veronkiertosäännökset tule sovellettaviksi.
