Oikeusministeriön työryhmä on ehdottanut tehtäväksi muutoksia lakiin yrityksen saneerauksesta (47/1993). Muutosehdotusten takana on vuonna 2022 voimaan tuleva Euroopan maksukyvyttömyysdirektiivi (Direktiivi (EU) 2019/1023) ja sen täytäntöönpaneminen Suomessa.
Harva on käynyt viemässä pankkisaleihin hiekkaa kengistään viime vuosia, muutoin kuin lainaa hakiessaan. Toisaalta myös pienempien lainojen haku on viime vuosina siirtynyt kasvottomaan tietokoneaikaan. Erityisesti juoksevat pankkiasiat – toisin sanoen laskujen maksu - hoidetaan nykyään internetin välityksellä. Toisaalta kuluttaja-asiamiehen sydämellä on ollut ongelma siitä, etteivät pankit ole suostuneet antamaan kaikille asiakkailleen verkkopankkitunnuksia. Esimerkiksi maksuhäiriöisillä asiakkailla on esiintynyt tällaisia vaikeuksia.
Euroopan unioni on kulkenut pitkän matkan yhtenäistäessään lukuisia lainsäädännön alueita jäsenvaltioidensa välillä. EU-lainsäädännön syntymekanismit ovat moninaiset, kuten EU:n omilta sivuilta voidaan todeta. Lievästä sekavuudesta huolimatta voidaan pähkinänkuoressa todeta, että jäsenvaltion kannalta tärkeimmät lainsäädäntötyön lopputulokset ovat joka tapauksessa direktiivit ja asetukset. Direktiivit edellyttävät tyypillisesti vielä jäsenvaltion omia toimia, pääasiassa oman lainsäädäntönsä muokkaamista siten, että se täyttää vähintään direktiivin asettamat edellytykset. Asetus, toisin kuin asetukset kotimaisessa systematiikassamme, sen sijaan on käytännössä sitovuudeltaan voimakkain mahdollinen tapa säätää oikeutta EU-alueella. Se on suoraan voimassaolevaa oikeutta ilman jäsenvaltion omia toimia.
Hallitus esittää, että yhteisöjen saamien osinkotulojen verotusta muutettaisiin perustuen Euroopan unionin ns. emo- ja tytäryhtiödirektiivin muutokseen. Direktiivin muutoksella verovapauden soveltamisalaa on kavennettu, mikä tulee ottaa huomioon myös kansallisessa osinkoverosääntelyssä.
