Blogi

20.9.2019

Korkein hallinto-oikeus muuttuu vuodenvaihteessa pääasiassa valituslupatuomioistuimeksi

Oikeudenkäynnit hallintoasioissa voivat koskea esimerkiksi sosiaali- tai terveydenhuoltoa, verotusta, rakentamista, ympäristölupia tai julkisia hankintoja.

12.3.2019

Ostajalla ei ollut oikeutta vedota virheeseen kiinteistön kaupassa

Korkein oikeus on antanut toissa viikolla, 27.2.2019 ennakkoratkaisun otsikkoaiheesta (KKO 2019:16.)

27.2.2019

KKO 2019:13 Ikuisuus päättyi 116 vuoden kuluttua irtisanomalla

Ikuisuudella voidaan yleiskielessä tarkoittaa joko ajan ulkopuolista olevaisuutta tai sitten hieman maallisemmin vain ääretöntä määrää aikaa. Ääretön taas on matematiikan ja filosofian keskeinen termi. Esimerkiksi joukko-opissa joukkoa kutsutaan äärettömäksi, jos se sisältää rajattoman määrän eri alkioita.  Ikuisuus siis sisältää rajattoman määrään mitä tahansa aikayksikkö? Väärin! Korkein oikeus päätti juuri, että ikuisuus sisälsi tasan 116 vuotta. Vai päättikö?

2.10.2018

Suunnattuun osakeantiin puuttumisen kynnys korkealla

Suunnattuun osakeantiin puuttumisen kynnys korkealla On harvinaista herkkua saada lukea osakeyhtiöoikeuteen liittyvä korkeimman oikeuden tuore päätös sekä siihen liittyvät kaksi eri kommentaaria. Korkein oikeus on 27.3.2018 antanut päätöksen KKO:2018:19, jossa käsiteltiin suunnatun osakeannin hyväksyttävyyttä. Tarkastelussa oli antiin liittyvän hallituksen päätöksen mahdollinen mitättömyys sekä se, oliko antipäätös mahdollisesti osakeyhtiölain yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen. Äänin 3–2 KKO katsoi, ettei antipäätös ollut mitätön eikä loukannut yhdenvertaisuusperiaatetta. Päätöstä ovat kommentoineet ainakin Veikko Vahtera ja Pekka Timonen. Päätökseen ja siitä kirjoitettuihin kommentaareihin kannattaa perehtyä, jos on kiinnostunut yhtiöoikeudesta ja erityisesti jos joutuu toimimaan oikeudellisena neuvonantajana asioissa, joissa yhä useammin ns. pelataan eri osakesarjoilla ja niiden tuottamien oikeuksien eroilla ja näitä rakenteita luodaan suunnatuilla osakeanneilla.

17.5.2018

Sopimuskumppanin etujen huomioiminen sopimusta päätettäessä

Sopimuskumppanin etujen huomioiminen sopimusta päätettäessä Sopimusriskeistä

18.4.2017

Pankkitunnusten säilyttämisestä

Harva on käynyt viemässä pankkisaleihin hiekkaa kengistään viime vuosia, muutoin kuin lainaa hakiessaan. Toisaalta myös pienempien lainojen haku on viime vuosina siirtynyt kasvottomaan tietokoneaikaan. Erityisesti juoksevat pankkiasiat – toisin sanoen laskujen maksu - hoidetaan nykyään internetin välityksellä. Toisaalta kuluttaja-asiamiehen sydämellä on ollut ongelma siitä, etteivät pankit ole suostuneet antamaan kaikille asiakkailleen verkkopankkitunnuksia. Esimerkiksi maksuhäiriöisillä asiakkailla on esiintynyt tällaisia vaikeuksia.

30.3.2017

Avioero ja puolisoiden yhteinen koti

Korkein oikeus antoi 27.3.2017 ennakkopäätöksen KKO 2017:13, jossa se tulkitsi avioliittolain 24 §:n 1 momentissa säädettyä puolisoiden yhteisen kodin käsitettä. Ratkaisussa oli kysymys siitä, oliko jutussa tarkoitettu Suomessa kiinteistöllä sijaitseva asuinrakennus edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitettu puolisoiden yhteinen koti.

29.12.2015

Osittaisjakautumisesta aiempaa käyttökelpoisempi?

Elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa (EVL) tarkoitetun osittaisjakautumisen käytettävyyttä usein rajoittaa liiketoimintakokonaisuuden vaatimus. Jotta osittaisjakautuminen on veroneutraali toimi, tulee osittaisjakautumisessa siirtää vastaanottavaan yhtiöön vähintään yksi liiketoimintakokonaisuus ja samalla jakautuvaan yhtiöön tulee jättää vähintään yksi liiketoimintakokonaisuus. Itsenäisen liiketoimintakokonaisuuden määritelmä on verotuskäytännössä muotoutunut melko tiukaksi.

5.5.2015

Leasing – aprillipäivän juttu

Korkein oikeus on 1.4.2015 antamallaan ratkaisulla linjannut, että rahoitusleasingsopimuksessa voi vuokran kohteena olla myös palveluja. Perinteinen tulkintahan on, ettei palveluiden hankinta voi olla leasingin kohteena. Leasing on erittäin yleinen rahoitusmuoto, mutta kolmikantasopimuksena siihen liittyy monia epäselviä kysymyksiä erityisesti asiakkaan näkökulmasta. Varsinkin IT-tuotteiden hankinnassa, joissa palvelut nykypäivänä ovat yhä useammin kiinteä osa toimitusta, on vallinnut epäselvä tilanne sen osalta, mitä rahoitusyhtiön vastuu kattaa. Kun toisaalta rahoitusyhtiö rajaa kattavasti vastuunsa toimituksen kohteesta, on asiakas usein heikoilla, kun toimituksessa on ongelmia eikä toimittaja kanna vastuutaan.

16.4.2015

Uutta oikeuskäytäntöä velan vanhentumisesta

Velan yleinen vanhentumisaika on kolme vuotta. Tämä aika alkaa pääsääntöisesti kulumaan velan eräpäivästä. Velan vanhentuminen katkeaa esimerkiksi silloin kun velkoja vaatii velalliselta suoritusta tai muutoin muistuttaa velallista velasta. Kysymyksenä ennakkotapauksessa KKO:2015:28 oli voidaanko velkojan katsoa katkaisseen velan vanhentuminen tilanteessa, jossa velallinen kiistää saaneensa velkojan lähettämiä kirjeitä tiedoksi.

10.4.2015

KKO 2015:17 – Vastuun samastus osakeyhtiössä

Osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiö on osakkeenomistajistaan erillinen oikeushenkilö eivätkä osakkeenomistajat vastaa henkilökohtaisesti yhtiön velvoitteista.  Tämä sama pätee myös tilanteisiin, joissa osakkeenomistajana on toinen osakeyhtiö eli myöskään emoyhtiö ei siis lähtökohtaisesti ole vastuussa tytäryhtiönsä velvoitteista. Juuri tätä osakkeenomistajan vastuun rajallisuutta pidetään osakeyhtiömuodon perustavanlaatuisena ominaisuutena ja suurimpana etuna.

6.3.2015

Muutoksia yrityskiinnitysten arvon määrittämiseen yrityssaneerauksessa

Korkein oikeus antoi vuoden 2015 alussa kaksi ennakkoratkaisua, jotka koskivat yrityskiinnitysten arvostamista yrityssaneerauksessa. Ratkaisut käsittelivät mm. yrityskiinnityksen kohteena olevan omaisuuden arvon määrittämistä ja yrityskiinnitykseen perustuvan vakuusvelan määrää yrityssaneerauksessa. Vakuusvelan määrää ei voida yrityssaneerauksessa alentaa ilman velkojan suostumusta toisin kuin tavallisen saneerausvelan määrää. Yrityskiinnitysvelkojan saatava on yrityssaneerauksessa vakuusvelkaa ainoastaan siltä osin kuin vakuuden arvo riittää kattamaan saatavan. Muilta osin vakuudenhaltijan saatava on tavallista saneerausvelkaa, jonka määrää voidaan alentaa.