Blogi

20.5.2022

Yrittäjä, huomioi Euroopan unionin REACH-asetuksen liitteeseen XIV lisätyt uudet luvanvaraiset aineet

REACH-asetus on Euroopan unionissa 1.6.2007 jälkeen asteittain voimaan tullut säädös, joka on jäsenvaltioissa suoraan sovellettavaa oikeutta. Asetuksessa säädetään EU-alueella valmistettavien tai sinne alueen ulkopuolelta tuotavien kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, luvanvaraisuudesta ja rajoituksista. Asetuksen tavoitteena on parantaa ihmisten terveyden ja ympäristön suojelua kemikaalien mahdollisesti aiheuttamilta riskeiltä sekä tehostaa EU:n kemikaaliteollisuuden kilpailukykyä ja innovointia.

11.4.2022

Uusi tekoälyasetus – mitä on luvassa?

Euroopan unionin teknologialiitännäisen lainsäädännön verkko tihenee, kun joukkoon saadaan komission 21.4.2021 ehdottama tekoälyasetus sääntelemään erilaisia tekoälyjärjestelmiä sekä niiden tarjoajia ja käyttäjiä.

21.2.2022

Koti- ja puhelinmyyntiin tulossa muutoksia

Hallitus antoi 17.2.2022 Eduskunnalle esityksen kuluttajansuojalain ja kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta (HE 14/2022 vp).

1.10.2021

Laki lähetetyistä työntekijöistä muuttui vuoden 2020 lopulla – yrityksille annettu siirtymäaika päivittää sopimukset vastaamaan muuttunutta lainsäädäntöä päättyy 1.12.2021

Laki lähetetyistä työntekijöistä muuttui 1.12.2020 ja muutoksella pantiin täytäntöön EU:n lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin muutosdirektiivi. Yrityksille annettiin vuoden siirtymäaika varautua lakimuutoksen vaikutuksiin. Siirtymäaika päättyy siis 1.12.2021, joten nyt on hyvä aika kerrata lakimuutoksen tuomat muutokset.

5.7.2021

KKO pyytää ennakkoratkaisua EU:n tuomioistuimelta maksuehtolain sovellettavuudesta

Olen ollut avustamassa päämiestäni asiassa, missä päämieheni on velkonut asiakkaaltaan viivästyskorkoa sekä vakiokorvauksia myöhässä maksetuista laskuista. Asiassa on ollut riidatonta, että maksut on suoritettu myöhässä, mutta päämieheni asiakas väittää, että sen ja päämieheni välille on syntynyt osapuolia sitova käytäntö, jonka mukaan laskut on saatu maksaa myöhässä ja päämieheni on näin ollen menettänyt oikeuden periä saatavia. Päämieheni käsityksen mukaan tällaista käytäntöä ei voi syntyä, koska kukin asiakkaan tekemä tilaus on yksittäinen sopimus asiakkaan ja päämieheni välillä, johon sovelletaan tilauksen yhteydessä sovittuja sopimusehtoja. Yritysten välisten laskujen maksamista säätelee lisäksi laki kaupallisten sopimusten maksuehdoista vuodelta 2013, joka on tältä osin pakottavaa oikeutta, eikä siten anna mahdollisuutta osapuolille sopia siitä, ettei velkojalla olisi oikeutta periä viivästyskorvauksia. Maksuehtolaki perustuu maksuviivästysdirektiiviin vuodelta 2011.

4.5.2021

Uudistuva jätelaki ja tuottajavastuu

Hallituksen esitys niin kutsutusta jätesäädöspaketista, joka panee toimeen EU:n uudistetun jätedirektiivin asettamia vaatimuksia kansallisesti, hyväksyttiin valtioneuvoston istunnossa 25.3.2021. Jätelain uudistus tuo toteutuessaan muutoksia myös tuottajavastuujärjestelmään. Suomessa tuottajavastuujärjestelmä on käytössä esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkalaitteiden, pakkausten sekä akkujen ja paristojen osalta. Yksittäisiä tuoteryhmiä koskevissa järjestelmissä on joitakin eroja, mutta tuottajan vastuut rakentuvat samojen pääperiaatteiden varaan, joista tärkein on tuottajan velvollisuus järjestää markkinoille saattamiensa tuotteiden jätehuolto ja vastata siitä aiheutuvista kustannuksista.

2.3.2021

Digitaalisten palveluiden saavutettavuus on digiajan esteettömyyttä

Digitaalisten palveluiden tarjoamisesta annettu laki velvoittaa lain soveltamisalan piiriin kuuluvan palveluntarjoajan noudattamaan laissa säädettyjä saavutettavuusvaatimuksia digitaalisia palveluita tarjotessaan. Laki velvoittaa palveluntarjoajan saattamaan verkkosivunsa ja mobiilisovelluksensa saavutettavaksi, laatimaan niistä saavutettavuusselosteen ja perustamaan ilmoituskanavan saavutettavuuspalautteita varten.

12.1.2021

Verkkokauppojen suosion huima nousu koronapandemian aikana

Verkkokaupassa maksava on vielä vuoden 2020 loppuun saakka voinut välttyä niin sanotulta vahvalta tunnistautumiselta. Vuoden 2021 alusta verkkokaupoilla on oltava käytössään tietoturvaa parantava vahva, kaksivaiheinen tunnistautuminen. Kaksivaiheisella tunnistautumisella tarkoitetaan sitä, että sinun täytyy tunnistautua kahdella eri tavalla käyttääksesi palvelua. Tämä tarkoittaa esimerkiksi salasanan ja kertakäyttöisen koodin yhdistelmää. Käytännössä saatat siis joutua käymään läpi muutamia lisävaiheita vahvistaaksesi henkilöllisyytesi. Säännös perustuu vahvaa asiakastunnistautumista (SCA, Strong Custiomer Authentication) vaativaan Euroopan unionin maksupalveludirektiiviin (PSD2), joka astui voimaan 13.1.2016. Siirtymäaika vahvan tunnistautumisen vaatimusten toteuttamisessa verkkokauppojen korttimaksamisessa päättyi kuitenkin vasta 31.12.2020. Direktiivi koskee kaikkea sähköistä maksamista ja verkkokauppaa.

18.8.2020

Whistleblowing-direktiivi suojaa työntekijöitä EU-oikeuden rikkomisesta ilmoitettaessa

Euroopan parlamentin 23.10.2019 hyväksymä ns. whistleblowing-direktiivi antaa suojaa työnantajan vastatoimilta sellaisille työntekijöille, jotka ilmoittavat direktiivissä tarkoitetuilla toimialoilla havaitsemistaan EU-oikeuden rikkomuksista. Direktiivi velvoittaa lisäksi sen soveltamisalaan kuuluvat yritykset ja julkisen sektorin toimijat perustamaan direktiivissä tarkoitetuille rikkomisilmoituksille ilmoituskanavan. Whistleblowing-direktiivi on saatettava kansallisesti voimaan 17.12.2021 mennessä.

8.5.2020

Kodin älylaitteet, tietosuoja ja jälleenmyyjän vastuu

Teknologian kehittyessä yritykset innovoivat yhä monipuolisempia tapoja hyödyntää erilaisia sensoreja, mittareita ja älylaitteita osana arkirutiinejamme. Miltä kuulostaa älypatja, joka muotoutuu yksilöllisesti kehoosi sydämensykkeesi, hengityksesi ja kehon liikkeidesi mukaan, ja joka on yhteydessä kodin termostaattiin optimaalisen nukkumislämpötilan säätämiseksi? Kukapa ei haluaisi nukkua paremmin, mutta kolikon kääntöpuolena on sopimusehdot, joiden mukaan yhtiö voi käyttää tuotteen keräämiä henkilötietoja, mukaan lukien makuuhuoneen audiosignaaleja, vielä senkin jälkeen, kun henkilö on poistanut patjan liitännäisenä toimivan mobiilisovelluksen käyttäjäprofiilin.

4.2.2020

EU:n sähkömarkkinauudistus tukee Suomen energiamarkkinoita

EU:n vuoden 2019 toukokuussa hyväksymä sähkömarkkinauudistus on Suomen, Pohjoismaiden ja Baltian markkinoiden kannalta positiivinen muutos. Uudistus parantaa loppuasiakkaiden mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti markkinoille. Tämä niin sanottu energiapaketti voidaan toteuttaa hyödyntämällä aiempaa monipuolisempaa keinovalikoimaa asiakkaan oman sähkönhankinnan optimoimiseksi. Myös uusiutuvan sähköntuotantokapasiteetin tukemisen pelisääntöjä on selkeytetty. Tämän toivotaan kannustavan sähköntuottajia investoimaan uusiutuvaan energiaan aiempaa aktiivisemmin. Jatkossa uusiutuvan energian tuotantolaitoksille on luvassa etusija-asema tasemarkkinoilla määräytyvien ajojärjestysten suhteen.

1.3.2019

Kansainvälisen aviovarallisuusoikeuden villi länsi

Suomalaiset solmivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 lähes 4.300 avioliittoa, joissa Suomessa vakituisesti asuva Suomen kansalainen meni ulkomaan kansalaisen kanssa naimisiin. Vastaavasti samaa sukupuolta olevien kansainvälisiä avioliittoja solmittiin yhteensä 80. Tällaisiin sekä sellaisiin liittoihin, joissa puolisot ovat asuneet liittonsa aikana useammassa maassa tai heillä on varallisuutta ulkomailla, sovelletaan kansainvälisen yksityisoikeuden säännöksiä.

11.1.2019

Kiistellyn EU:n tekijänoikeusdirektiivin tavoitteena tehokkaampi suoja digitaalisilla markkinoilla

EU:n tekijänoikeusdirektiivi eli direktiivi tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla 2016/0280(COD) on ehdotus EU:n direktiiviksi, jonka tarkoituksena on yhdenmukaistaa EU:n tekijänoikeuslainsäädäntöä ja vahvistaa luovan työn tekijöiden oikeuksia. Tavoitteena on taata oikeudenmukainen palkkio taiteilijoille, toimittajille ja muille luovan työn tekijöille myös digitaalisessa ympäristössä. Aihe on todella ajankohtainen, koska internet on nykyään teosten pääasiallinen jakamispaikka. Euroopan parlamentin olisi tarkoitus äänestää direktiivistä lopullisesti tämän vuoden alussa.

5.10.2018

Uusi laki vakuutusten tarjoamisesta voimaan – Helpottuuko vakuutuksen valinta?

Uusi laki vakuutusten tarjoamisesta voimaan – Helpottuuko vakuutuksen valinta? Laki vakuutusten tarjoamisesta (234/2018) tuli voimaan 1.10.2018. Lailla pannaan täytäntöön Euroopan unionin vakuutusten tarjoamisesta annettu direktiivi (EU) 2016/97, ja se kumoaa samalla vakuutusedustuksesta annetun lain (570/2005). Direktiivin johdosta muutoksia on tehty myös useisiin muihin vakuutusalaa koskeviin lakeihin.

12.6.2018

Pitkät päivät pakerretaan, tällä lailla tietosuojaa rakennetaan

Pitkät päivät pakerretaan, tällä lailla tietosuojaa rakennetaan Tietosuoja-asetuksen voimaantulon määräpäivä oli ja meni. Ja hyvä niin. Fataljit ovat toki tarpeellisia, jotta asioita oikeasti tehdään, mutta nyt päästään vapaammin liiketoiminnan normaalissa rytmissä miettimään tietosuojan soveltamista arjessa. Karkeasti voidaan todeta, että elämä on jakautunut aikaan ennen tietosuoja-asetusta ja aikaan sen jälkeen. Ajalla ennen tietosuoja-asetusta yritykset keskittivät voimavarojaan enemmän ulkoisten prosessien kartoitukseen ja dokumentointiin. Ajalla jälkeen tietosuoja-asetuksen painopiste tulee todennäköisesti muuttumaan ja yritykset pyrkivät laittamaan sisäiset prosessinsa kuntoon. Toivottavasti.

29.1.2018

Mitä yrityksen johdon tulisi tietää uudesta tietosuoja-asetuksesta?

Mitä yrityksen johdon tulisi tietää uudesta tietosuoja-asetuksesta? Tietosuoja-asetusta aletaan soveltaa EU:ssa 25.5.2018. Tietosuoja-asetuksen myötä nykyinen tietosuojalainsäädäntömme tulee muuttumaan ja tähän muutokseen jokaisen yrityksen tulisi varautua jo hyvissä ajoin ennen asetuksen voimaantuloa. Huomioitava on, että tietosuoja-asetus ja sen perusteella säädettävä kansallinen laki koskee käytännössä kaikkia yrityksiä niiden koosta riippumatta; kaikissa yrityksissä nimittäin käsitellään henkilötietoja, vaikka itse ei sitä mieltäisikään. Jokaisella yrityksellä on ainakin yksi asiakas, josta on ainakin yksi yhteyshenkilö asiakasrekisterissä ja jo tämä yksin riittää asetuksen soveltamiseen. Haasteita yrityksille asettaa erityisesti se, että uuden tietosuoja-asetuksen mukaan ei enää riitä, että yritykset toimivat asetuksen asettamien vaatimusten mukaisesti. Yrityksen on kyettävä osoittamaan, miten se on varmistanut tietosuojavelvollisuuksien toteutumisen toiminnassaan tarvittavin teknisin, hallinnollisin ja organisatorisin toimenpitein.

15.1.2018

Onko ”I agree” vapaaehtoinen, yksilöity, tietoinen ja yksiselitteinen suostumusta ilmaiseva toimi?

Onko ”I agree” vapaaehtoinen, yksilöity, tietoinen ja yksiselitteinen suostumusta ilmaiseva toimi? EU:n tietosuojaviranomaisista koostuva WP29-työryhmä on julkaissut uusia EU:n yleistä tietosuoja-asetusta koskevia ohjeita. Ohjeet käsittelevät läpinäkyvyyden toteuttamista henkilötietojen käsittelyssä, suostumusta henkilötietojen käsittelyn perusteena sekä kansainvälisiä tietojen siirtoja. Seuraavassa suostumuksesta henkilötietojen käsittelyn perusteena.

13.12.2017

Tietosuoja-asetus täsmentyy pala kerrallaan

Niin se vain on, että vasta merkittävä sakon uhka sai Euroopan tai ainakin Suomen yrityselämän kiinnostumaan tietosuojasta. Ja meno onkin ollut melkoista, jo yksistään allekirjoittanut on muun oman työnsä ohella pitänyt kuluneen vuoden aikana liioittelematta kymmeniä ja taas kymmeniä tietosuojaluentoja ja sparraussessioita, puhumattakaan erilaisten tietojenkäsittelysopimusten ja muiden enemmän tai vähemmän EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 28. artiklaan perustuvien juridisten asiakirjojen kommentointimäärästä. Kippis sille. Tietosuoja on kaikkien huulilla sekä kynien kärjissä, ja hyvä niin, kysehän on meidän kaikkien oikeuksista yksilöinä.  

21.2.2017

Mitä tarkoittaa tietosuoja?

Tietosuoja on jotakin kummallista. Kaikki ymmärrämme mitä on tieto, ja useimmilla on mielessä joku konsepti siitä mitä on suoja. Yhdessä sanat kuitenkin muuttuvat abstraktiksi, merkityksettömäksi ja monitulkintaiseksi mössöksi. Jopa kokeneilla ja fiksuilla juristeilla (mitä, eivätkö ne kaikki olekaan fiksuja?) tuntuu säännönmukaisesti menevän sekaisin esim. mitä eroa on tietosuojalla ja tietoturvalla.  Mitä siis ihan oikeasti tarkoittaa tietosuoja?

24.11.2016

Säädetäänkö liian kovia sanktioita?

Erilaisissa yrityksiä koskevissa, usein EU:sta lähtöisin olevissa lainsäädäntöhankkeissa säädetään nykyisin velvoitteiden laiminlyönnistä yrityksille hyvin raskaita sakkoja, seuraamusmaksuja ja muita sanktioita.

Näytä lisää