5.7.2021
KKO pyytää ennakkoratkaisua EU:n tuomioistuimelta maksuehtolain sovellettavuudesta
Olen ollut avustamassa päämiestäni asiassa, missä päämieheni on velkonut asiakkaaltaan viivästyskorkoa sekä vakiokorvauksia myöhässä maksetuista laskuista. Asiassa on ollut riidatonta, että maksut on suoritettu myöhässä, mutta päämieheni asiakas väittää, että sen ja päämieheni välille on syntynyt osapuolia sitova käytäntö, jonka mukaan laskut on saatu maksaa myöhässä ja päämieheni on näin ollen menettänyt oikeuden periä saatavia. Päämieheni käsityksen mukaan tällaista käytäntöä ei voi syntyä, koska kukin asiakkaan tekemä tilaus on yksittäinen sopimus asiakkaan ja päämieheni välillä, johon sovelletaan tilauksen yhteydessä sovittuja sopimusehtoja. Yritysten välisten laskujen maksamista säätelee lisäksi laki kaupallisten sopimusten maksuehdoista vuodelta 2013, joka on tältä osin pakottavaa oikeutta, eikä siten anna mahdollisuutta osapuolille sopia siitä, ettei velkojalla olisi oikeutta periä viivästyskorvauksia. Maksuehtolaki perustuu maksuviivästysdirektiiviin vuodelta 2011.