Blogi

24.11.2023

Euroopan komissiolta toimia kriittiseen työvoimapulaan puuttumiseksi

Komissio julkaisi viime viikon keskiviikkona 15.11.2023 osaajien liikkuvuutta koskevassa paketissa joukon uusia ehdotuksia, joiden päämääränä on paitsi lisätä EU:n houkuttelevuutta EU:n ulkopuolelta tuleville osaajille mutta myös helpottaa työvoiman liikkuvuutta sisämarkkinoilla.

24.3.2023

Komissio haluaa kuluttajille korjauttamisoikeuden

Euroopan komissio on 22.3.2023 hyväksynyt ehdotuksen yhteisiksi säännöiksi, joilla pyritään vahvistamaan kuluttajien oikeutta korjauttaa tavarat. Ehdotuksessa halutaan varmistaa kuluttajille aiempaa helpommat ja edullisemmat puitteet teknisesti korjattavissa olevien tavaroiden korjauttamiseen. Niin sanotun korjauttamisoikeuden tarkoituksena on tuoda kuluttajille säästöjä, mutta myös tukea EU:n ympäristötavoitteita mm. vähentämällä jätteitä.

5.7.2021

KKO pyytää ennakkoratkaisua EU:n tuomioistuimelta maksuehtolain sovellettavuudesta

Olen ollut avustamassa päämiestäni asiassa, missä päämieheni on velkonut asiakkaaltaan viivästyskorkoa sekä vakiokorvauksia myöhässä maksetuista laskuista. Asiassa on ollut riidatonta, että maksut on suoritettu myöhässä, mutta päämieheni asiakas väittää, että sen ja päämieheni välille on syntynyt osapuolia sitova käytäntö, jonka mukaan laskut on saatu maksaa myöhässä ja päämieheni on näin ollen menettänyt oikeuden periä saatavia. Päämieheni käsityksen mukaan tällaista käytäntöä ei voi syntyä, koska kukin asiakkaan tekemä tilaus on yksittäinen sopimus asiakkaan ja päämieheni välillä, johon sovelletaan tilauksen yhteydessä sovittuja sopimusehtoja. Yritysten välisten laskujen maksamista säätelee lisäksi laki kaupallisten sopimusten maksuehdoista vuodelta 2013, joka on tältä osin pakottavaa oikeutta, eikä siten anna mahdollisuutta osapuolille sopia siitä, ettei velkojalla olisi oikeutta periä viivästyskorvauksia. Maksuehtolaki perustuu maksuviivästysdirektiiviin vuodelta 2011.

18.8.2020

Whistleblowing-direktiivi suojaa työntekijöitä EU-oikeuden rikkomisesta ilmoitettaessa

Euroopan parlamentin 23.10.2019 hyväksymä ns. whistleblowing-direktiivi antaa suojaa työnantajan vastatoimilta sellaisille työntekijöille, jotka ilmoittavat direktiivissä tarkoitetuilla toimialoilla havaitsemistaan EU-oikeuden rikkomuksista. Direktiivi velvoittaa lisäksi sen soveltamisalaan kuuluvat yritykset ja julkisen sektorin toimijat perustamaan direktiivissä tarkoitetuille rikkomisilmoituksille ilmoituskanavan. Whistleblowing-direktiivi on saatettava kansallisesti voimaan 17.12.2021 mennessä.

10.8.2018

Uutta EU-oikeuskäytäntöä tekijänoikeuksiin liittyen – Valokuvaajan luvalla julkaistun ja rajoituksetta nettisivuilla saatavilla olevan valokuvan julkaisu kouluesitelmän osana ei ollut sallittua ilman tekijänoikeuden haltijan lupaa

Uutta EU-oikeuskäytäntöä tekijänoikeuksiin liittyen – Valokuvaajan luvalla julkaistun ja rajoituksetta nettisivuilla saatavilla olevan valokuvan julkaisu kouluesitelmän osana ei ollut sallittua ilman tekijänoikeuden haltijan lupaa Unionin tuomioistuin on 7.8.2018 antanut uuden valokuvien tekijänoikeuksia koskevan ennakkoratkaisun C‑161/17. Tapauksessa saksalaisen koulun oppilas oli käyttänyt esitelmässään valokuvaa, joka oli ollut vapaasti ja valokuvaajan luvalla saatavilla matkailuaiheisella nettisivustolla. Koulu oli myöhemmin julkaissut esitelmän omalla internetsivustollaan. Kuva oli ollut alkuperäisessä sijainnissaan vapaasti käytössä eikä sen lataamista ollut rajoitettu. Lisäksi opiskelija oli liittänyt esitelmässä käyttämänsä valokuvan yhteyteen viittauksen kyseiseen matkailuaiheiseen sivustoon.

19.2.2015

Espanjaan maksetun perintöveron palauttamisesta

Espanja on perinteisesti perintöverottanut Espanjan ulkopuolella asuvia EU-kansalaisia ankarammin kuin Espanjassa asuvia EU-kansalaisia. Tämä on tarkoittanut esimerkiksi sitä, että Suomessa asuva Suomen kansalainen on joutunut maksamaan Espanjassa perimästään omaisuudesta merkittävästi enemmän perintöveroa kuin Espanjassa asuva olisi joutunut maksamaan.