Blogi

20.5.2022

Yrittäjä, huomioi Euroopan unionin REACH-asetuksen liitteeseen XIV lisätyt uudet luvanvaraiset aineet

REACH-asetus on Euroopan unionissa 1.6.2007 jälkeen asteittain voimaan tullut säädös, joka on jäsenvaltioissa suoraan sovellettavaa oikeutta. Asetuksessa säädetään EU-alueella valmistettavien tai sinne alueen ulkopuolelta tuotavien kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, luvanvaraisuudesta ja rajoituksista. Asetuksen tavoitteena on parantaa ihmisten terveyden ja ympäristön suojelua kemikaalien mahdollisesti aiheuttamilta riskeiltä sekä tehostaa EU:n kemikaaliteollisuuden kilpailukykyä ja innovointia.

21.2.2022

Koti- ja puhelinmyyntiin tulossa muutoksia

Hallitus antoi 17.2.2022 Eduskunnalle esityksen kuluttajansuojalain ja kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta (HE 14/2022 vp).

1.10.2021

Laki lähetetyistä työntekijöistä muuttui vuoden 2020 lopulla – yrityksille annettu siirtymäaika päivittää sopimukset vastaamaan muuttunutta lainsäädäntöä päättyy 1.12.2021

Laki lähetetyistä työntekijöistä muuttui 1.12.2020 ja muutoksella pantiin täytäntöön EU:n lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin muutosdirektiivi. Yrityksille annettiin vuoden siirtymäaika varautua lakimuutoksen vaikutuksiin. Siirtymäaika päättyy siis 1.12.2021, joten nyt on hyvä aika kerrata lakimuutoksen tuomat muutokset.

5.7.2021

KKO pyytää ennakkoratkaisua EU:n tuomioistuimelta maksuehtolain sovellettavuudesta

Olen ollut avustamassa päämiestäni asiassa, missä päämieheni on velkonut asiakkaaltaan viivästyskorkoa sekä vakiokorvauksia myöhässä maksetuista laskuista. Asiassa on ollut riidatonta, että maksut on suoritettu myöhässä, mutta päämieheni asiakas väittää, että sen ja päämieheni välille on syntynyt osapuolia sitova käytäntö, jonka mukaan laskut on saatu maksaa myöhässä ja päämieheni on näin ollen menettänyt oikeuden periä saatavia. Päämieheni käsityksen mukaan tällaista käytäntöä ei voi syntyä, koska kukin asiakkaan tekemä tilaus on yksittäinen sopimus asiakkaan ja päämieheni välillä, johon sovelletaan tilauksen yhteydessä sovittuja sopimusehtoja. Yritysten välisten laskujen maksamista säätelee lisäksi laki kaupallisten sopimusten maksuehdoista vuodelta 2013, joka on tältä osin pakottavaa oikeutta, eikä siten anna mahdollisuutta osapuolille sopia siitä, ettei velkojalla olisi oikeutta periä viivästyskorvauksia. Maksuehtolaki perustuu maksuviivästysdirektiiviin vuodelta 2011.

5.3.2021

Maahantuontiverojen ABC nettishoppailijalle – huomaa myös heinäkuussa voimaan astuva muutos enintään 22 euron arvoisten lähetysten verovapauden poistumisesta

Ihmiset tekevät yhä useammin ostoksensa verkossa, ja nykyään pelkästään kotimaisten verkkokauppojen valikoima on hyvin laaja. Usein etsimänsä löytääkin kotimaisesta verkkokaupasta. Toisinaan mielessä on kuitenkin harvinaisempi tuote tai vaikkapa juuri markkinoille saapunut uutuus, jonka perässä etsintä täytyy ulottaa ulkomaisiin verkkokauppoihin. Joskus myös halvempi hinta houkuttelee tekemään tilauksen mieluummin ulkomailta. Kun tuote on klikattu ostoskoriin, kannattaa kuitenkin pysähtyä hetkeksi miettimään, mistä maasta tuleva tilaus onkaan tulossa ja mahdollisia lisäkustannuksia maahantuontiverojen muodossa.

2.3.2021

Digitaalisten palveluiden saavutettavuus on digiajan esteettömyyttä

Digitaalisten palveluiden tarjoamisesta annettu laki velvoittaa lain soveltamisalan piiriin kuuluvan palveluntarjoajan noudattamaan laissa säädettyjä saavutettavuusvaatimuksia digitaalisia palveluita tarjotessaan. Laki velvoittaa palveluntarjoajan saattamaan verkkosivunsa ja mobiilisovelluksensa saavutettavaksi, laatimaan niistä saavutettavuusselosteen ja perustamaan ilmoituskanavan saavutettavuuspalautteita varten.

18.12.2020

Kartellirajoitus rajoilla: ’’pay-for-delay’’ patenttien sovintosopimukset YK:n farmaseuttisella sektorilla

Euroopan Unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) artikkelin 101 mukaan sisämarkkinoille soveltumattomia ja kiellettyjä sellaiset yritysten väliset sopimukset, joiden tarkoituksena on estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua sisämarkkinoilla tai joista seuraa, että kilpailu estyy, rajoittuu tai vääristyy sisämarkkinoilla. Samanlaista markkinoitten suojaa ajaa myös SEUT artikkeli 102 jonka mukaan sisämarkkinoille soveltumatonta ja kiellettyä on yhden tai useamman yrityksen määräävän aseman väärinkäyttö sisämarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla, jos se on omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. SEUT artiklan 102 a kohta tarkentaa vielä, että tällaista väärinkäyttöä voi olla erityisesti kohtuuttomien osto- tai myyntihintojen taikka muiden kohtuuttomien kauppaehtojen suora tai välillinen määrääminen.

19.2.2019

Tubetus oikeudellisesti uhattuna?

”Tiesitkös muuten, että Youtube lopettaa kokonaan?” sanoi 10-vuotias poikani muutama kuukausi sitten sen jälkeen, kun olin taas kerran muistuttanut häntä siitä kuuluisasta ruutuajasta. Koska en pitänyt mahdollisena, että tällainen asia olisi mennyt minulta kokonaan ohi, arvelin, että poikani (so)medialukutaidossa on vielä hieman kehitettävää. Olin kuitenkin väärässä, koska asiasta näytti löytyvän hyvinkin luotettavia lähteitä, joissa tosin samaa viestiä ei oltu muotoiltu aivan noin jyrkästi. Mutta se viestintäväline, jonka kautta asia näyttäytyi somettaville varhaisteineille, ei suuremmin yllättänyt. Poikani oli nimittäen tehnyt tuohon toteamaan päätyneet johtopäätökset seurattuaan useita suosittuja tubettajia ja kuunneltuaan heidän huolensa tästä massiivisesta tubetusuhkasta.

1.12.2017

Toisen virhe on toisen aarre – Mitä yrityksesi voi oppia Uberistä

Yhdysvaltalainen kuljetusyhtiö Uber tiedotti viime viikolla, että hakkerit ovat onnistuneet varastamaan henkilökohtaisia tietoja 57 miljoonalta yhtiön asiakkaalta sekä kuljettajalta eri puolilla maailmaa vuoden 2016 loppupuolella. Uber maksoi mediatietojen mukaan hakkereille 100.000 dollaria varastettujen tietojen tuhoamisesta sekä asiasta vaikenemisesta. Tiedoissa oli muun muassa sähköpostiosoitteita, nimiä sekä puhelinnumeroita. Yhtiön mukaan varastetuissa tiedoissa ei ollut kuitenkaan matkojen sijaintietoja, luottokorttinumeroita, pankkitilinumeroita, henkilötunnuksia tai syntymäaikoja.

22.9.2017

EU:n uuselintarvikeasetus ja hyönteisruoka

Nyhtökaura, härkis, mifu… Kaikki edellä mainitut ovat uusinta uutta elintarvikealalla. Pian näiden joukkoon saattavat nousta myös heinäsirkat, madot ynnä muut hyönteiset.

8.9.2017

EU:n liikesalaisuusdirektiivi

Euroopan parlamentti ja neuvosto on 26.4.2016 antanut direktiivin julkistamattoman taitotiedon ja liiketoimintatiedon suojaamisesta laittomalta hankinnalta, käytöltä ja ilmaisemiselta, eli lyhyemmin liikesalaisuusdirektiivin.

26.4.2016

Euroopan unionin laki ja tietosuoja-asetus

Euroopan unioni on kulkenut pitkän matkan yhtenäistäessään lukuisia lainsäädännön alueita jäsenvaltioidensa välillä. EU-lainsäädännön syntymekanismit ovat moninaiset, kuten EU:n omilta sivuilta voidaan todeta. Lievästä sekavuudesta huolimatta voidaan pähkinänkuoressa todeta, että jäsenvaltion kannalta tärkeimmät lainsäädäntötyön lopputulokset ovat joka tapauksessa direktiivit ja asetukset. Direktiivit edellyttävät tyypillisesti vielä jäsenvaltion omia toimia, pääasiassa oman lainsäädäntönsä muokkaamista siten, että se täyttää vähintään direktiivin asettamat edellytykset. Asetus, toisin kuin asetukset kotimaisessa systematiikassamme, sen sijaan on käytännössä sitovuudeltaan voimakkain mahdollinen tapa säätää oikeutta EU-alueella. Se on suoraan voimassaolevaa oikeutta ilman jäsenvaltion omia toimia.