Blogi

20.5.2022

Yrittäjä, huomioi Euroopan unionin REACH-asetuksen liitteeseen XIV lisätyt uudet luvanvaraiset aineet

REACH-asetus on Euroopan unionissa 1.6.2007 jälkeen asteittain voimaan tullut säädös, joka on jäsenvaltioissa suoraan sovellettavaa oikeutta. Asetuksessa säädetään EU-alueella valmistettavien tai sinne alueen ulkopuolelta tuotavien kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, luvanvaraisuudesta ja rajoituksista. Asetuksen tavoitteena on parantaa ihmisten terveyden ja ympäristön suojelua kemikaalien mahdollisesti aiheuttamilta riskeiltä sekä tehostaa EU:n kemikaaliteollisuuden kilpailukykyä ja innovointia.

11.4.2022

Uusi tekoälyasetus – mitä on luvassa?

Euroopan unionin teknologialiitännäisen lainsäädännön verkko tihenee, kun joukkoon saadaan komission 21.4.2021 ehdottama tekoälyasetus sääntelemään erilaisia tekoälyjärjestelmiä sekä niiden tarjoajia ja käyttäjiä.

3.3.2022

Venäjän vientipakotteet – oliko ihan pakko?

Toimistomme asianajajat, lakimiehet ja harjoittelijat kirjoittelevat säännöllisesti blogitekstejä, joista osa kestää hyvin aikaa ja osa muuttuu sisällöltään kypsän vanhentuneeksi lainsäädäntökentän hiljalleen muuttuessa. Tämä teksti on kuitenkin sellainen, jonka substanssin oikeastaan toivoisi olevan vanhentunutta jo sitä julkaistessa, koska se voisi merkitä sodan loppumista.

5.7.2021

KKO pyytää ennakkoratkaisua EU:n tuomioistuimelta maksuehtolain sovellettavuudesta

Olen ollut avustamassa päämiestäni asiassa, missä päämieheni on velkonut asiakkaaltaan viivästyskorkoa sekä vakiokorvauksia myöhässä maksetuista laskuista. Asiassa on ollut riidatonta, että maksut on suoritettu myöhässä, mutta päämieheni asiakas väittää, että sen ja päämieheni välille on syntynyt osapuolia sitova käytäntö, jonka mukaan laskut on saatu maksaa myöhässä ja päämieheni on näin ollen menettänyt oikeuden periä saatavia. Päämieheni käsityksen mukaan tällaista käytäntöä ei voi syntyä, koska kukin asiakkaan tekemä tilaus on yksittäinen sopimus asiakkaan ja päämieheni välillä, johon sovelletaan tilauksen yhteydessä sovittuja sopimusehtoja. Yritysten välisten laskujen maksamista säätelee lisäksi laki kaupallisten sopimusten maksuehdoista vuodelta 2013, joka on tältä osin pakottavaa oikeutta, eikä siten anna mahdollisuutta osapuolille sopia siitä, ettei velkojalla olisi oikeutta periä viivästyskorvauksia. Maksuehtolaki perustuu maksuviivästysdirektiiviin vuodelta 2011.

12.1.2021

Verkkokauppojen suosion huima nousu koronapandemian aikana

Verkkokaupassa maksava on vielä vuoden 2020 loppuun saakka voinut välttyä niin sanotulta vahvalta tunnistautumiselta. Vuoden 2021 alusta verkkokaupoilla on oltava käytössään tietoturvaa parantava vahva, kaksivaiheinen tunnistautuminen. Kaksivaiheisella tunnistautumisella tarkoitetaan sitä, että sinun täytyy tunnistautua kahdella eri tavalla käyttääksesi palvelua. Tämä tarkoittaa esimerkiksi salasanan ja kertakäyttöisen koodin yhdistelmää. Käytännössä saatat siis joutua käymään läpi muutamia lisävaiheita vahvistaaksesi henkilöllisyytesi. Säännös perustuu vahvaa asiakastunnistautumista (SCA, Strong Custiomer Authentication) vaativaan Euroopan unionin maksupalveludirektiiviin (PSD2), joka astui voimaan 13.1.2016. Siirtymäaika vahvan tunnistautumisen vaatimusten toteuttamisessa verkkokauppojen korttimaksamisessa päättyi kuitenkin vasta 31.12.2020. Direktiivi koskee kaikkea sähköistä maksamista ja verkkokauppaa.

18.12.2020

Kartellirajoitus rajoilla: ’’pay-for-delay’’ patenttien sovintosopimukset YK:n farmaseuttisella sektorilla

Euroopan Unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) artikkelin 101 mukaan sisämarkkinoille soveltumattomia ja kiellettyjä sellaiset yritysten väliset sopimukset, joiden tarkoituksena on estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua sisämarkkinoilla tai joista seuraa, että kilpailu estyy, rajoittuu tai vääristyy sisämarkkinoilla. Samanlaista markkinoitten suojaa ajaa myös SEUT artikkeli 102 jonka mukaan sisämarkkinoille soveltumatonta ja kiellettyä on yhden tai useamman yrityksen määräävän aseman väärinkäyttö sisämarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla, jos se on omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. SEUT artiklan 102 a kohta tarkentaa vielä, että tällaista väärinkäyttöä voi olla erityisesti kohtuuttomien osto- tai myyntihintojen taikka muiden kohtuuttomien kauppaehtojen suora tai välillinen määrääminen.

23.9.2020

Schrems II ja EU-US tiedonsiirron tulevaisuus

General Data Protection Regulation:in (GDPR) voimaantulon jälkeen on tiedonsiirto EU:n ulkopuolelle ollut uusien asetuksien tarpeessa. Moni valtio ei pysty takaamaan GDPR:n velvoittamaa tietosuojaa siirrettävällä datalle, mutta voimassa olevien tiedonsiirtosopimusten on annettu olla voimassa siitä huolimatta. Nyt EU:n tuomioistuin on viimein antanut päätöksen asiasta.

3.3.2017

Robotti oikeushenkilönä?

EU on virallisesti todennut tarpeen robotiikkaa koskevalle lainsäädännölle. Euroopan parlamentti antoi viimekuussa päätöslauselman robotiikkaa koskevista yksityisoikeudellisista säännöistä, jossa parlamentin jäsenet pyytävät Euroopan komissiota esittämään robotiikkaa ja tekoälyä koskevia sääntöjä. Päätöslauselmassa todettiin mm. tarve älykkäiden robottien juridiselle määrittämiselle, ehdotettiin eettisen ohjesäännön laatimista robotti-insinööreille sekä pohdittiin erityisen Euroopan tekoäly ja robotiikka -viraston perustamisen tarvetta. Mielenkiintoista puolestaan on se, että parlamentin mukaan robotiikan ja tekoälyn kehittämisessä saavutetun vaiheen perusteella on asianmukaista lähteä liikkeelle robottien yksityisoikeudellisista vastuukysymyksistä. Miten robotin vastuu tulisi sitten määritellä?

9.12.2016

Kohti nollaenergiarakentamista

Energiatehokkuuden parantaminen on yksi Euroopan Unionin keskisimmistä ilmasto- ja energiapoliittisista tavoitteista ja osa 202020 by 2020 tavoitetta onkin energiatehokkuuden parantaminen 20 % verrattuna ilman uusia toimenpiteitä toteutuvaan kehitykseen. Energiatehokkuutta on pyritty parantamaan lainsäädännöllä erityisesti rakennusten osalta, sillä ne ovat yksi suurimmista energiasyöpöistä unionin kokonaisenergiankulutuksesta.

6.10.2016

Yhtenäispatentin epävarma tulevaisuus

Nelisenkymmentä vuotta sitä suunniteltiin, maaliviiva häämötti ensivuoden tammikuussa ja nyt ollaan lähtöruutua muistuttavassa tilanteessa. Euroopan Unionin oman patenttijärjestelmän, yhtenäispatentin voimaantulo otti jälleen askeleen taaksepäin ja alkuvuoden ratifiointisuunnitelmat menivät uusiksi.

14.7.2016

Privacy Shield — EU:n ja Yhdysvaltojen välinen uusi tietosuojajärjestely

Euroopan komissio hyväksyi 12. heinäkuuta 2016 EU:n ja Yhdysvaltojen välisen Privacy Shield -järjestelyn, jonka tarkoituksena on turvata EU:ssa asuvan henkilön perusoikeudet, kun tämän henkilötietoja siirretään Yhdysvaltoihin. Lisäksi tavoitteena on tuoda oikeudellista selkeyttä yrityksille, jotka turvautuvat yli Atlantin kulkevaan tietojensiirtoon.

26.4.2016

Euroopan unionin laki ja tietosuoja-asetus

Euroopan unioni on kulkenut pitkän matkan yhtenäistäessään lukuisia lainsäädännön alueita jäsenvaltioidensa välillä. EU-lainsäädännön syntymekanismit ovat moninaiset, kuten EU:n omilta sivuilta voidaan todeta. Lievästä sekavuudesta huolimatta voidaan pähkinänkuoressa todeta, että jäsenvaltion kannalta tärkeimmät lainsäädäntötyön lopputulokset ovat joka tapauksessa direktiivit ja asetukset. Direktiivit edellyttävät tyypillisesti vielä jäsenvaltion omia toimia, pääasiassa oman lainsäädäntönsä muokkaamista siten, että se täyttää vähintään direktiivin asettamat edellytykset. Asetus, toisin kuin asetukset kotimaisessa systematiikassamme, sen sijaan on käytännössä sitovuudeltaan voimakkain mahdollinen tapa säätää oikeutta EU-alueella. Se on suoraan voimassaolevaa oikeutta ilman jäsenvaltion omia toimia.

13.10.2015

Matkalla Lissabonissa: asianajajan kokemuksia ja näkemyksiä Portugalista

Helsingin asianajajayhdistys toteuttaa vuosittain syksyllä tutustumismatkan johonkin eurooppalaiseen kaupunkiin, jossa yhdistyksen jäsenillä on oiva mahdollisuus tutustua kyseisen maan oikeus- ym. järjestelmiin. Tänä vuonna kohteeksi oli valittu Portugalin parin miljoonan asukkaan pääkaupunki Lissabon.

8.10.2015

Emo-tytäryhtiödirektiivin muutosten täytäntöönpano osinkoverotuksessa

Hallitus esittää, että yhteisöjen saamien osinkotulojen verotusta muutettaisiin perustuen Euroopan unionin ns. emo- ja tytäryhtiödirektiivin muutokseen. Direktiivin muutoksella verovapauden soveltamisalaa on kavennettu, mikä tulee ottaa huomioon myös kansallisessa osinkoverosääntelyssä.

21.9.2015

Velkojen perintää EU-maiden välillä helpotetaan

Kun markkinat, yritykset ja ylipäänsä kaikki toiminta kansainvälistyy, nousee esille usein myös velkojen perintä toisen valtion oikeudenkäyttöalueelta. Ongelmia tuottavat erityisesti eri maiden sääntelykenttien eroavaisuudet sekä tietysti kieli- ja kulttuurierot. Mitä tehdä, kun ulkomaalainen sopimuskumppani ei yhtäkkiä maksakaan?

24.7.2015

Euroopan unioni matkalla kohti yhtenäisiä pääomamarkkinoita

Pääoman vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan unionin perusvapauksista tavaroiden, palvelujen ja henkilöiden vapaan liikkuvuuden rinnalla. Euroopan komission viime vuonna julkistamaan investointiohjelmaan (Investment Plan) perustuva laaja hanke pääomamarkkinaunionin (Capital Markets Union, CMU) perustamiseksi on käynnissä. Komissio antoi asiaa koskevan keskustelunavauksen, nk. vihreän kirjan, helmikuussa. Kesäkuussa Brysselissä järjestettiin julkinen kuulemistilaisuus aiheesta otsikolla “Next steps to build a Capital Markets Union”.

9.7.2015

Yritysverotuksen avoimuuden lisääminen

Euroopan parlamentin jäsenet ovat keskiviikkona 8.7.2015 äänestäneet tarkistuksista osakkeenomistajien oikeuksia koskeviin sääntöihin. Äänestys liittyy lakiesitykseen 2014/0121(COD), jolla halutaan muuttaa direktiivin 2007/36/EY säännöksiä koskien osakkeenomistajien kannustamista pitkäaikaiseen vaikuttamiseen. Direktiivin tavoitteena on lisätä avoimuutta ja kannustaa osakkeiden omistukseen pitkällä aikavälillä.

10.6.2015

SUP – Societas Unius Personae

Euroopan neuvosto on tämän vuoden toukokuun 28. päivänä hyväksynyt kompromissitekstin direktiiviluonnoksesta, joka koskee uudenlaista eurooppalaista yhtiömuotoa: yhdenmiehen rajavastuuyhtiötä (societas unius personae, SUP). Kompromissiteksti toimii neuvoston kantana sen tulevissa neuvotteluissa Euroopan parlamentin kanssa.

22.5.2015

Euroopan Unionin taistelu rahanpesua vastaan jatkuu

Euroopan parlamentti äänesti keskiviikkona 20.5.2015 neljännen rahanpesudirektiivin hyväksymisen puolesta. Rahanpesudirektiivi tulee vahvistamaan Euroopan Unionin rahanpesua koskevaa lainsäädäntökehystä. Lainsäädännön tavoitteena on taistella verorikoksia, järjestäytynyttä rikollisuutta ja terroristien rahoitusta vastaan koko Euroopan Unionin alueella. Käytännössä tulevan lainsäädännön avulla kansalliset viranomaiset voivat paremmin tunnistaa epäilyttävät rahansiirrot. Direktiivi tulee helpottamaan myös tietojen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä. Jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa implementoida rahanpesudirektiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään.

27.2.2015

EU tutkii: auttoivatko jäsenmaat monikansallisia yhtiöitä välttelemään veroja?

Euroopan Unioni on jo pitkään yrittänyt taistella veronkiertoa ja aggressiivista verosuunnittelua vastaan. Siitä huolimatta komissio arvioi, että veronkierron ja suuryritysten verokikkailujen vuoksi EU:ssa menetetään vuosittain jopa 1 000 miljardin euron edestä verotuloja. Kiristyneen taloustilanteen vuoksi on entistä tärkeämpää, että myös suuryritykset kantavat kortensa kekoon maksamalla oman oikeudenmukaisen osansa veroista.