Blogi

24.8.2021

Valmistajan vastuu tuotevahingoista

Tuotevastuulaki (TVastuuL) tuli voimaan osaksi Suomen lainsäädäntöä vuonna 1991. Tuotevastuulain tarkoituksena on hallituksen esityksen mukaan (HE 119/1989 vp) laajentaa vahinkoa kärsineen oikeutta saada korvausta tuotevahingosta. Tuotevastuulain säätämisellä on tavoiteltu preventiovaikutusta, jolla pyritään ennaltaehkäisemään valmistajan liikkeelle laskemien tuotteiden turvallisuusriskejä. Tuotteen valmistajalla on tuotevastuulain asettamasta vastuusta vahingonkorvausvelvollisuuteen johtuen intressi huolehtia siitä, ettei valmistajan liikkeelle laskemat tuotteet aiheuta tuotteen kuluttajalle vahinkoa.

9.3.2018

Virheitä, ominaisuuksia ja virheellisiä tietoja – Lyhyt katsaus vastuuseen kuluttajankaupassa

Virheitä, ominaisuuksia ja virheellisiä tietoja – lyhyt katsaus vastuuseen kuluttajankaupassa Itä-Suomen hovioikeudessa pohdittiin vastikään käytetyn auton kauppaan liittyviä kysymyksiä (Itä-Suomen Hovioikeus 6.3.2018, tuomio nro. 112, Dnro S 17/471, vailla lainvoimaa). Mies oli ostanut elinkeinonharjoittajalta arvokkaan matkailuauton käytettynä. Ostohetkellä 6 vuotta ja 30 000 kilometriä rullannut auto osoittautui kuitenkin kauppakirjan allekirjoittamisen jälkeen melkoiseksi yllätykseksi. Auton määräaikaishuoltoja ja tiiveystarkastuksia oli laiminlyöty. Auton sisätiloissa oli ennen kauppaa havaittu kosteutta ja tämän johdosta korjailtu sisäpintoja. Alle kaksi kuukautta kaupan jälkeen suoritetussa huollossa auton vikamuistista löytyi noin 300 vikailmoitusta.

13.4.2016

Autolla on voitava ajaa

Ostajalla kävi huono tuuri. Hän osti 14 vuotta vanhan käytetyn auton yksityiseltä henkilöltä ja maksoi siitä 8.500 euroa. Autolla oli ajettu 118.000 kilometriä, sen huoltohistoriasta ei ollut tarkkaa tietoa ja huoltokirjakin oli japaniksi. Kauppaa seuranneena päivänä Subarun moottorista kuului omituinen ääni, eikä sillä enää uskaltanut ajaa. Laakerivika.

28.9.2015

”Sellaisena kuin se on”

Käytettyä tavaraa koskevissa kauppakirjoissa näkee usein mainittavan, että kaupan kohteena oleva esine myydään ”sellaisena kuin se on” tai ”ilman takuuta”. Olen huomannut, että monesti kaupan osapuolet kuvittelevat tällaisen ehdon tarkoittavan sitä, ettei ostaja missään olosuhteissa voi vedota kaupan kohteessa mahdollisesti oleviin puutteisiin.