Blogi

8.2.2023

KHO 2023:7 – Onko julkinen hankinta julkisen vallan käyttöä?

Julkinen toiminta on viimeisten vuosien aikana siirtynyt enenevissä määrin kuntien ja valtion omistamille osakeyhtiöille. Julkisomisteisten yhtiöiden toiminnan julkisuus herättää aika ajoin kiivastakin keskustelua, sillä julkisella sektorilla noudatettavasta julkisuusperiaatteesta huolimatta sanotut yhtiöt jäävät lähtökohtaisesti julkisuuslain soveltamisalan ulkopuolelle. Julkisuuslain 4 §:n 2 momentin mukaan laki tulee sovellettavaksi julkisomisteisiin yhtiöihin ainoastaan silloin, kun kyseiset yhtiöt julkista tehtävää hoitaessaan käyttävät julkista valtaa. Tilanne on toinen esimerkiksi Ruotsissa. Siellä julkishallinnon ns. in-house-yhtiöt ovat julkisuuslain piirissä, kun ne saavat yli puolet tuloistaan kunnalta, valtiolta tai muulta julkisyhteisöltä. Osana kansallisen julkisuuslain uudistamishanketta onkin selvitetty lain soveltamisalan laajentamista myös julkisomisteisiin yhtiöihin.

14.6.2022

Julkisten hankintojen toteuttaminen dynaamisella hankintajärjestelmällä        

Hankintalaki on vuoden verran mahdollistanut DPS:n eli dynaamisen hankintajärjestelmän (Dynamic Purchasing System) käyttämisen useissa tavanomaisissa kilpailutuksissa, kuten erilaisten elektroniikkaan liittyvien hankintojen, henkilökuljetusten, asfaltointiurakoiden sekä terveydenhuoltoon liittyvien analyysi- ja laboratoriopalveluiden kilpailutuksissa.

29.10.2021

Hankintayksiköillä velvollisuus hankkia ympäristöystävällisiä ja energiatehokkaita ajoneuvoja

Laki ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista tuli voimaan 2.8.2021. Säädöksellä pantiin voimaan puhtaiden ja energiatehokkaiden moottoriajoneuvojen edistämisestä annettu direktiivi. Samalla kumottiin vanha laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa.  Ajoneuvojen hankinnalla tarkoitetaan laissa tieliikenteen moottoriajoneuvojen ostoa, vuokrausta, leasingvuokrausta ja osamaksukauppaa.

16.4.2020

Hankintalain toimintamahdollisuuksista koronavirustilanteessa

Koronavirus vaikuttaa monella tavalla hankintayksiköihin ja tarjoajiin, mutta ei hankintalain sisältöön. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on, paitsi herättää hankintayksiköitä pohtimaan, miten ne toteuttavat hankintatoimeaan koronavirustilanteessa, tuoda tarjoajien tietoon joitain näkökohtia koronaviruksen aiheuttamasta poikkeustilanteesta.

11.2.2020

Suorahankintaan siirtyminen kesken hankintalain mukaisen tarjouskilpailun

Kun hankintayksikkö julkaisee hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön, sen tarkoituksena on toteuttaa hankintailmoituksessa kuvattu hankinta. Joskus voi kuitenkin käydä niin, ettei hankintayksikkö saa lainkaan osallistumishakemuksia tai tarjouksia taikka soveltuvia osallistumishakemuksia tai tarjouksia. Tällöin hankintayksiköllä on tietyissä tilanteissa mahdollisuus siirtyä suorahankintaan kesken tarjouskilpailun.

24.9.2019

Innovatiiviset julkiset hankinnat

Hankintalainsäädännön uudistamisen yhteydessä otettiin uuteen hankintalakiin säännökset innovaatiokumppanuudesta. Kyseessä on uusi hankintamenettely, jonka tavoitteena on innovatiivisen tavaran, palvelun tai rakennusurakan kehittäminen ja tämän tuloksena tuotettavien tavaroiden, palvelujen tai rakennusurakoiden hankkiminen. Innovaatiokumppanuus on kaksivaiheinen menettely, jota voidaan käyttää tilanteessa, jossa markkinoilta ei löydy hankintayksikön tarpeita vastaavaa valmista ratkaisua.

18.6.2019

Julkisten hankintojen asiakirjajulkisuudesta

Julkisissa hankinnoissa tarjoajat pyrkivät usein rajoittamaan tarjouksensa julkisuutta määrittelemällä tarjous laajasti liike- ja ammattisalaisuudeksi. Julkisuuslaki suojaa tarjoajien liike- ja ammattisalaisuuksia. Hankintayksikön tulee kuitenkin arvioida tarjousasiakirjojen julkisuutta objektiivisesti eikä se ole sidottu tarjoajan määritelmään liike- ja ammattisalaisuudesta.

8.3.2019

Yhteistyöllä tehokkaisiin hankintoihin

Julkisia hankintoja toteutettaessa hankinnan valmistelua voidaan pitää koko prosessin tärkeimpänä vaiheena. Onnistunutta hankintaa edeltää huolellinen ja systemaattinen suunnitteluvaihe, jossa hankintayksikkö selvittää hankintaan liittyvät keskeisimmät ehdot ja kyseistä hankintaa koskevat erityispiirteet hankintamenettelyä varten. Mikäli kyse on esimerkiksi innovaatiohankinnasta tai muutoin hankintayksikölle uuden tyyppisestä tai haastavasta hankinnasta, on suunnittelu syytä toteuttaa yhdessä markkinatoimijoiden kanssa.

9.1.2019

Hankintamenettelyn keskeyttäminen – milloin se on mahdollista?

Huomaatko hankintayksikön edustajana, että toteutettu ja tarjousvertailuun saakka edennyt hankinta on tehty virheellisesti ja että tekisi mieli painaa peruuta-nappulaa? Hankintalaki säätelee, millä edellytyksillä hankintayksikkö voi keskeyttää hankintamenettelyn. Hankintalain mukaan hankintamenettelyn keskeyttäminen on mahdollista todellisesta ja perustellusta syystä. Hankintamenettelyn keskeyttäminen ei saa vaikuttaa syrjivästi ehdokkaisiin tai tarjoajiin eikä hankintamenettelyä ole hyväksyttävää aloittaa ilman aikomusta tehdä hankintasopimusta.

28.8.2018

Virheellinen hankintapäätös – onko mitään tehtävissä?

Virheellinen hankintapäätös – onko mitään tehtävissä? Onko yrityksesi ollut mukana hankintamenettelyssä, jossa epäilet rikotun hankintalain säännöksiä? Tai rasittaako hankintamenettelyä mielestäsi räikeät puutteet ja virheet? Onko mitään tehtävissä, kun hankintayksikkö on antanut päätöksensä hankinta-asiassa ja toimittanut sen tiedoksi asianosaisille? Onko tällöin ainoana vaihtoehtona katkerana hyväksyä päätös ja odotella seuraavaa sopivaa tarjouspyyntöä?

27.1.2017

Hankintalaki koskee myös liikenne-ja viestintäministeriöä

Ilta-Sanomat uutisoi keskiviikkona liikenne- ja viestintäministeriön tilaamista konsulttiselvityksistä otsikolla: ”Ministeriö ei halunnut kilpailuttaa hankintoja".

6.7.2016

Hankintalaki uudistuu

Hallitus jätti kesäkuun lopussa esityksensä eduskunnalle, jossa se esittää EU:n hankintadirektiivien vaatimia muutoksia hankintamenettelyä koskevaan lainsäädäntöön. Esityksen tavoitteena on nykyaikaistaa, yksinkertaistaa ja joustavoittaa julkisia hankintoja koskevaa oikeudellista kehystä. Muutos on tarpeellinen, sillä julkisten hankintojen soveltamistilanteet ja hankintamenettelyjä koskevat oikeuskysymykset muuttuvat kaiken aikaa yhä monimutkaisemmiksi. Tästä kertovat esimerkiksi lukuisat markkinaoikeudessa käsiteltävät hankintariidat.

23.2.2016

Voiko hankintayksikkö luottaa tarjoajan tarjouksen tietoihin?

Julkista hankintaa toteuttava hankintayksikkö määrittelee hankinnan kohteen. Tarjouksia satelee sisälle; kaikki tarjoajat väittävät tuotteensa olevan juuri sellainen kuin tarjouspyynnössä esitetty. Voittavan tarjouksen tehneen yhtiön toimitusjohtaja on rastittanut kaikkiin tarjouspyynnön kohtiin ”kyllä”, vaikka tuote ei täysin tarjouspyyntöä olisi vastannut. Mikäli hän olisi yhteen kohtaan merkinnyt ”ei”, olisi yhtiön tarjous hylätty menettelystä. Myöhemmin selviää, ettei tarjouksessa annetut tiedot vastaa edellytyksiä – kuka vastaa?