YK:n yleissopimus kansainvälistä tavaran kauppaa koskevista sopimuksista, eli tuttavallisemmin kansainvälinen kauppalaki tai CISG, lienee jo tuttu useimmille vienti- ja tuontikauppaa harjoittaville yrityksille.
Kukapa Suomessa asuva ei jonakin harmaana marraskuisena päivänä loskasateessa lompsiessaan olisi haaveillut elämästä palmujen alla. Toisinaan myös elämäntilanne voi niin töiden kuin vaikkapa perhetilanteenkin johdosta kääntyä sellaiseen asentoon, että muutto Suomesta siintää edessä. Maastamuuttoon liittyy valtavan paljon huomioitavaa, ja nyt myös verottaja on aikeissa muistuttaa olemassaolostaan muuttotilanteissa.
Kansainvälisten veroriitojen ratkaisumenettely (engl. Mutual Agreement Procedure) on Verohallinnon tarjoama riidanratkaisumekanismi, jonka tarkoituksena on saattaa verovelvollisen hakemuksesta kansainvälisliitännäinen, riitainen verosopimuksen alainen veroasia ratkaistavaksi keskinäisessä sopimusmenettelyssä. Menettelyn osapuolina toimivat kahden tai useamman valtion toimivaltaiset viranomaiset. Verovelvollinen osallistuu menettelyyn tarvittaessa, ja ainoastaan viranomaisia avustavana tahona.
Tiesitkö, että auttavat kätemme ulottuvat myös Suomen rajojen ulkopuolelle? Kansainvälisessä maailmassa yritykset kohtaavat yhä useammin tarpeen saada lainopillista apua muualla kuin Suomessa. Monenlaisia kansainvälisiä asioita voi toki hoitaa Suomesta käsin, mutta tietynlaiset tilanteet edellyttävät paikallisen lain tuntemusta tai jopa fyysistä läsnäoloa ulkomailla.
Toimistomme ei kovinkaan paljoa tee markkinointia, mutta kun joskus kerromme palveluistamme yritykselle, joka ei ole asiakkaamme, ylivoimaisesti yleisin vastaus on, että kun ei meillä ole ollut mitään riitoja, ei tarvita juristiakaan.
Työelämässä tapahtuvat muutokset antavat aihetta muutoksiin työoikeudessa. Globalisaatio, teknologian kehittyminen ja työnantajien kansainvälistyminen ovat tuoneet työnteolle uusia mahdollisuuksia, ja uudet työntekomuodot ovatkin viimeisten vuosikymmenien aikana kehittyneet nopeasti työmarkkinoilla. Tällaiset epätyypilliset työn teettämistavat tuovat työmarkkinoille joustavampia vaihtoehtoja, ja niiden katsotaan myös edistävän ihmisten työllistymistä. Digitaalisilla alustoilla tehtävä työ, eli alustatyö, on yleistyvä ilmiö Suomen työmarkkinoilla, ja sen kasvava suosio on tietyillä aloilla ollut etenkin nähtävissä tämänhetkisen pandemian aikana.
Molemmat tarkoittavat arkisemmin puolta vuotta, joten äkkiseltään ajateltuna kyse saattaisi olla yhdestä ja samasta asiasta.
Suomen Asianajajaliitto voi olla sinulle tuttu järjestö. Suomen Asianajajaliitto on julkisoikeudellinen yhteisö. Vastoin monen mielikuvaa, se ei ole ammattiliitto. Vain Asianajajaliittoon kuuluva lakimies saa käyttää nimikettä asianajaja. Asianajajia on Suomessa noin 2 000. Asianajajaliiton jäsenistö jakautuu kahteentoista paikallisosastoon, joilla on paikallista toimintaa. Suomessa Asianajoliiton toiminta on pääsääntöisesti suunnattu kaikenikäisille. Toisin on muualla Euroopassa.
Pohjoismaiden ja Baltian maiden asianajajaliittojen johto tapaa säännöllisesti. Suomen Asianajajaliiton varapuheenjohtajana osallistuin viime viikonloppuna Riiassa järjestettyyn Nordic-Baltic Presidential Meetingiin, jossa oli paikalla kaikkiaan kahdeksan maan asianajajaliittojen ylin johto.
Yhä useampi suomalainen tulee jossain vaiheessa elämäänsä asumaan tai oleskelemaan Suomen rajojen ulkopuolella. Yleisen vapaan liikkuvuuden ja globalisoitumisbuumin innoittama ulkomaille lähtijä ei kuitenkaan välttämättä osaa etukäteen ennakoida, millainen vaikutus ulkomailla oleskelulla tulee olemaan hänen henkilökohtaiseen verotukseensa. Olen itsekin asunut opintojeni vuoksi useamman vuoden ajan ulkomailla ja siten joutunut pohdiskelemaan aihetta varsin konkreettisella tasolla. Myös nykyisessä työssäni olen tutkinut asiaa mm. tilanteessa, jossa työnantaja halusi laajentaa toimintaansa ulkomaille. Seuraavana muutamia todellisia esimerkkejä ulkomailla oleskelevien suomalaisten kohtaamista pulmatilanteista.
