Konkurssilain mukaan pesänhoitajan tulee muiden tehtäviensä ohella selvittää pesän laajuus sekä mahdollisuudet peräyttää oikeustoimia ja palauttaa omaisuutta pesään. Viittaus oikeustoimien peräyttämiseen ja omaisuuden palauttamiseen tarkoittaa takaisinsaantiperusteiden selvittämistä.
Tilastokeskuksen mukaan (https://www.stat.fi/julkaisu/cl7yg4d8crpbu0cuhc1rw7spa) konkurssien määrä oli 12 kuukauden ajanjaksolla katsottuna marraskuussa 2023 suurempi kuin kertaakaan 25 vuoteen. Konkurssien määrän lisääntyessä myös yhä useampi vuokranantaja on sen tilanteen edessä, että vuokralainen asetetaan konkurssiin. Myös yrityssaneeraukseen hakeutuvien vuokralaisten määrä kasvaa. Vuokranantajan on tällöin hyvä olla selvillä yrityssaneeraus- ja konkurssimenettelyjen vaikutuksesta vuokrasuhteeseen ja vuokranantajan saataviin.
Konkurssi tarkoittaa velallisen kaikkia velkoja koskevaa maksukyvyttömyysmenettelyä, jossa velallisen omaisuus realisoidaan eli muutetaan rahaksi, ja varat käytetään velkojen eli konkurssisaatavien maksamiseen. On huomattava, että konkurssiin voidaan asettaa yritysten lisäksi myös luonnollinen henkilö, yhteisö taikka säätiö. Sen sijaan esimerkiksi valtiota, kuntaa, kirkkoa ja näiden yhteistoimintaelimiä tai vastaavia ei voida asettaa konkurssiin.
”Myyty omaisuus kuuluu myyjälle, kunnes kauppahinta on kokonaisuudessaan maksettu”. Tällainen maininta on usein laskuissa, joilla myyjä on myynyt tavaraa ostajalle. Kuitenkin tilanteessa, jossa ostajayhtiö asetetaan konkurssiin tai ostajayhtiön yrityssaneerausmenettely alkaa, ehto ei välttämättä enää olekaan tehokas. Omistuksenpidätys- ja takaisinottoehdolle on asetettu tietyt vaatimukset, jotta ne olisivat maksukyvyttömyystilanteissa sitovia.
Helsingin hovioikeus on 17.4.2023 antamallaan tuomiolla pysyttänyt Helsingin käräjäoikeuden ratkaisun, jonka mukaan vuokranantajana toimineella Kesko Oyj:llä ei ollut oikeutta valvoa vuokralaisensa Anttila Oy:n konkurssissa vahingonkorvaussaatavaa. Tuomioistuimet ovat katsoneet, että vuokranantajan liiketiloissa vuokrasopimusten purkautumisen jälkeen teettämät muutostyöt eivät ole sellaisia kohtuullisia vahingonrajoittamistoimia, jotka vuokralainen tässä tapauksessa on velvollinen korvaamaan vuokranantajalle.
Velallinen, joka ei kykene vastaamaan veloistaan, voidaan asettaa konkurssiin. Konkurssiin asettamisesta päättää tuomioistuin joko velallisen itsensä tai jonkun tämän velkojan hakemuksesta.
Ihmeiden aika ei ole ohi. Osakeyhtiö oli asetettu konkurssiin maaliskuussa 2012 ja konkurssin raukeamisen perusteella poistettu kaupparekisteistä heinäkuussa 2013. Kyseisen, jo lakanneen osakeyhtiön nimissä löytyi kuitenkin pankkitalletuksia vuonna 2021. Mitä tehdä?
Eräs suksia valmistava yritys oli jo jonkin aikaa harkinnut laajentavansa toimintansa kattamaan myös suksisauvojen valmistuksen. Sauvojen valmistuksen aloittaminen edellytti kuitenkin, että yritys investoisi toiseen tuotantokoneeseen, sillä yrityksen jo omistama kone soveltui vain suksien valmistamiseen. Investointitarve taas edellytti rahoituksen hankkimista, ja yritys olikin eri rahoitusjärjestelyjä harkittuaan valinnut rahoitusmuodoksi sale and lease back -järjestelyn.
Yrityssaneeraushakemuksen eräs oikeusvaikutuksista on se, että vireillä olevaa tai vireille tulevaa konkurssihakemusta ei tuomioistuimessa saada ratkaista ennen kuin yrityssaneeraushakemuksen johdosta on annettu päätös siitä, alkaako saneerausmenettely vai ei. Jos saneerausmenettely päätetään aloittaa, konkurssihakemuksen käsittely on edelleen jäissä siihen asti, kunnes saneerausohjelma vahvistetaan. Tämä sääntely on antanut mahdollisuuden pitkittää sellaisten yritysten elinkaarta, joiden maksukyvyttömyyttä ei tosiasiassa voida yrityssaneerauksella poistaa. Tämän mahdollisuuden ovat kokeneet ongelmalliseksi erityisesti sellaiset velkojat, joiden saatavat kasvavat ajan kulumisen myötä ilman mitään velkojan luottopäätöstä. Kysymys on erityisesti veroista ja lakisääteisistä vakuutusmaksuista.
Oman kokemukseni mukaan maksukyvyttömässä osakeyhtiössä yhtiöoikeudellisen korvausvastuun riski kasvaa moninkertaiseksi verrattuna vakaassa taloudellisessa tilanteessa toimivan osakeyhtiön tilanteeseen. Kun yhtiöltä ei saada maksuja, saattavat velkojat harkita sitä, voisiko hallituksen jäsenen saattaa henkilökohtaiseen korvausvastuuseen.
Suomen konkurssilainsäädäntö on perinteisesti ollut kuittausmyönteinen. Esimerkiksi kahden yhtiön läheinen yhteistoiminta on omiaan aiheuttamaan tilanteita, joissa konkurssin sattuessa pesäluetteloon kirjataan saman yhtiön nimi sekä varojen että velkojen alle. Konkurssilain mahdollistama kuittausoikeus on tällaisissa tilanteissa velkojan hyvä ystävä. Velkojan oikeus kuittaukseen ei nimittäin rajoitu vain hänelle kertyvään jako-osuuteen, vaan se koskee koko konkurssisaatavaa. Seuraavaksi käsittelen kuittauksen yleisiä edellytyksiä konkurssissa.
Suomen ensimmäisestä todetusta koronavirustartunnasta on kulunut yli vuosi. Sittemmin covid-pandemialla on ollut moniulotteisia vaikutuksia yksilöiden ohella yritysten toimintaan. Joillakin toimialoilla epidemian käynnistämä kriisi on koettelut yrityksiä rajusti. Maksuvaikeuksiin ajautuneita yrityksiä on pyritty suojaamaan muun ohella väliaikaisin lainsäädäntömuutoksin. Konkurssilakia koskevat koronapoikkeukset ovat olleet voimassa viime toukokuusta asti. Muutokset ovat merkittävästi rajoittaneet velkojien mahdollisuutta hakea velallisyrityksiä konkurssiin. 1.2.2021 voimaan tulevalla uudella konkurssilain muutoksella aiemmin väliaikaisesti poistettu maksukyvyttömyysolettama otetaan jälleen käyttöön – tällä kertaa velallisen eduksi muutettuna.
Kuten tiedossa on, hallitus muutti korona tilanteen takia toukokuussa 2020 konkurssilakia väliaikaisesti siten, ettei velallista lain voimassaoloaikana oleteta maksukyvyttömäksi, mikäli tämä ei ole maksanut viikon kuluessa konkurssiuhkaisen maksukehotuksen saatuaan velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa. Aiheesta kirjoitti toukokuussa blogissaan esimerkiksi asianajajamme Matti Kökkö (https://www.lrhto.fi/blogi/2020/oliko-konkurssilain-muuttaminen-koronakriisin-takia-tarpeellista-ja-jarkevaa/) pitäen muutosta tarpeettomana.
Eduskunta hyväksyi huhtikuun lopulla lain, jolla muutettiin väliaikaisesti konkurssilakia yhden säännöksen osalta. Lainmuutoksella poistettiin kuudeksi kuukaudeksi velkojan oikeus osoittaa velallisyrityksen maksukyvyttömyys sillä, että velallinen ei ole konkurssiuhkaisen maksukehotuksen saatuaan viikon kuluessa maksanut velkojan saatavaa.
Maksuvaikeudet ovat nopeasti lisääntyneet, kun talouselämä teki äkkijarrutuksen. Paitsi että tilanne aiheuttaa velalliselle ongelmia, maksujen viivästyminen ja mahdolliset lykkäykset tai velkojen anteeksiannot aiheuttavat myös velkojapuolella ainakin likviditeettiongelmia, mutta mahdollisesti myös suoranaisia pitkäaikaisiakin talousongelmia.
Konkurssilakiin on kuluvan vuoden aikana tullut muutoksia, jotka pääosin koskevat niitä konkursseja, jotka ovat alkaneet 1.7.2019 tai myöhemmin. Pesänhoitajan kannalta monet muutokset vaikuttavat hyviltä ja uskoakseni ne miellyttävät velkojiakin.
Konkurssipesän pesänhoitajan tehtävät Toimistomme pitää kuukausittain aamukahvikoulutuksia erilaisista aiheista asiakkaillemme sekä sidosryhmiemme jäsenille. Itse olin alkusyksystä kouluttamassa tuhtia kokonaisuutta, jossa käytiin läpi, mitä yhteistyökumppanin tai asiakkaan konkurssi yritykselle käytännössä merkitsee. Yhtenä keskeisenä aiheena oli avata kuulijoille sitä, mikä on pesänhoitajan tehtävä konkurssissa. Koulutuksessa toin konkreettisten esimerkkien sekä oman kokemuksen kautta esille sitä, mitä minä tai joku kollegani tosielämässä teemme, kun saamme konkurssipesän pesänhoitajan määräyksen.
Korkein oikeus on 5.12.2016 antanut takaisinsaantia konkurssipesään koskevan ratkaisun KKO 2016:82.
Konkurssi on likvidaatiomenettely, joka tähtää velallisen omaisuuden realisointiin ja jakamiseen velkojille. Koska konkurssi on sidoksissa velallisen maksukyvyttömyyteen, on olemassa riski, että velallinen on pyrkinyt turvaamaan omaa etuaan velkojien oikeuksien sijaan.
Konkursseja hoitavat asianajajat saavat usein pohdittavakseen tilanteen omistuksenpidätysehdon sitovuudesta konkurssitilanteessa. Konkurssilaissa säädetään ensisijaisesti, että omistuksenpidätysehto sitoo konkurssipesää, kuitenkin siten, että ehto on tehoton, jos velallisella on ehdosta huolimatta oikeus luovuttaa omaisuus edelleen, liittää se muuhun omaisuuteen tai muutoin määrätä omaisuudesta omistajan tavoin. Asiaa koskevassa hallituksen esityksessä on todettu, ettei omistuksenpidätysehto sido konkurssipesää, kun ostajalla on oikeus ilman luovuttajan suostumusta liittää tällaisin ehdoin myyty omaisuus muuhun omaisuuteen siten, että liitettyjen kohteiden välille syntyy ainesosa- tai tarpeistosuhde.
